Leipää ja viljatuotteita, lihaa, hilloja, makeisia, kasviksia…

Yhä useamman suomalaisen ostotottumuksiin vaikuttaa se, että tuotteiden matka pellolta kauppaan on lyhyt eikä välikäsiä tarvita. Kotimaisuus ja lähellä tuotettu kasvattaa suosiotaan. Valitsemalla lähiruokatuotteita edistetään myös lähiseudun maanviljelysperinteiden säilymistä.

– Pyrimme koko ajan lisäämään paikallisten ja oman osuuskauppamme toimialueen tuottajien lähiruokavalikoimaa kysynnän kasvaessa. Pääpaino on tuoreissa kausituotteissa, kuten kasviksissa ja hedelmissä, mutta niiden lisäksi on myös tarjolla lihaa ja leikkeleitä, leipää ja viljatuotteita, makeisia, panimotuotteita, hunajaa, jäätelöä ja säilykkeitä. Lähiruokavalikoimamme vaihtelevat hieman myymälöittäin ja paikkakunnittain. Kaikista ruokakaupoistamme löytyy kuitenkin kattava valikoima eri tuoteryhmiin kuuluvia lähituotteita. Meille on myös tärkeää kehittää lähiruokavalikoimaamme asiakkaidemme toiveiden ja menekin kautta saamamme palautteen perusteella, kertoo toimialajohtaja Bengt Vinberg.

Kotimaisuus kunniaan

Lähiruoka on nostanut suosiotaan ja samalla myös kiinnostus tuottajia kohtaan. Lähipelloilla ja kasvihuoneissa kasvaneet tuotteet maistuvatkin useimmiten maukkaammilta. Lähiruokatuotteemme ovat kaupoissa merkitty Makuja lähellä sinua -tunnuksella, jolloin asiakkaat löytävät ne helpommin.

Omien Makuja lähellä sinua -tuotteiden rinnalla asiakkaat löytävät kaupoistamme laajan valikoiman kotimaisia tuotteita myös S-ryhmän Kotimaista-tuotesarjasta sekä Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista. Hyvää Suomesta-merkki pakkauksessa kertoo, että elintarvike on alkuperältään suomalainen: sekä raaka-aineet että työ tulevat omasta maasta, tekijät tunnetaan ja tuotantoketju tiedetään. Hyvää Suomesta on myös merkki kuulumisesta järjestelmään, jossa merkkiä käyttäviä yrityksiä valvotaan tarkastuskäynneillä ja jatkuvalla tuoteseurannalla.

Pyrimme osuuskaupassamme helpottamaan asiakkaidemme kauppareissuja ja valintoja kotimaisuuden puolesta, merkitsemällä kotimaiset tuotteet selkeästi. Varsinkin sadonkorjuuaikaan hedelmä- ja vihannesosastomme pursuavat kauden maukkaita kasviksia ja juureksia, joista iso osa on korjattu vain muutamien kilometrien päässä kaupasta.

S-mobiili oiva apuväline omien ostosten kotimaisuuden seurantaan

S-mobiilin Omat ostot -palvelussa oleva kotimaisuuslaskuri helpottaa asiakasomistajia tunnistamaan kotimaisen ruoan. Kotimaisuus-osiossa asiakasomistaja voi kätevästi tarkistaa kuinka iso osuus esimerkiksi ostamistaan hedelmistä ja vihanneksista ovat kotimaisia. Kotimaisuuslaskuri näyttää ruokatuotteet, jotka on tuotettu, valmistettu ja pakattu Suomessa. Näiden ruokatuotteiden kotimaisuuden takaavat esimerkiksi Hyvää Suomesta -merkki. Lisäksi palvelu näyttää erikseen Suomessa valmistetut tuotteet ja ulkomaalaiset tuotteet. Kotimaisuustieto näytetään aina yksittäisen tuotteen tasolle asti ja kotimaisuusaste ilmoitetaan ostosten arvon mukaan.

Osuuskaupassamme pyrimme jatkuvasti lisäämään tuotetarjontaamme varsinkin kotimaisten ja paikallisten tuottajien tuotteiden osalta. Käytössämme on toivekanava sinuntoive.fi, jonka kautta asiakkaamme voivat toivoa juuri omia suosikkituotettaan valikoimaan paikalliseen Prismaan, S-Marketiin tai Saleen. Osuuskaupassamme olemme satsanneet paikallisiin tuottajiin ja tulemme laajentamaan tätä myös jatkossa. Esittelemme myös kuukausittain vaihtuvan paikallisen tuottajan tarinan verkkosivuillamme sekä sosiaalisessa mediassamme.

 

Maukasta Suomalaisen ruoan päivää.

Ahvenanmaa – omenanviljelijöiden paratiisi

Ahvenanmaalla kasvuolosuhteet omenanviljelylle ovat suotuisat, ja jopa 70 prosenttia kaikista Suomessa myytävistä kotimaisista omenoista tulee Ahvenanmaalta. Aurinkoiset kesät ja saariston viileä kevät ja pitkä, leuto syksy kypsyttävät omenat maukkaiksi ja aromikkaiksi.

– Suomessa ei myöskään saa jälkikäsitellä omenoita ja puhtaus onkin meidän kilpailuvalttimme. Täällä omenat kasvavat puhtaassa saaristoilmassa, hedelmäpuut kastellaan raikkaalla järvivedellä ja käytetään ympäristöystävällisiä ja luonnollisia torjuntametodeja, Annika kertoo.

Kaikki ahvenanmaalaiset omenatarhat noudattavat IP-periaatetta, kuten myös Karl-Ersin tila. Tämä tarkoittaa sitä, että viljely sijoittuu luomuviljelyn ja perinteisen viljelyn välimaastoon. Tässä viljelymuodossa ympäristö otetaan vahvasti huomioon. Lannoitus, kastelu ja kasvitautien torjunta perustuu todelliselle tarpeelle ja uusia lajikkeita valitessa kiinnitetään huomiota siihen, että ne ovat vastustuskykyisiä kasvitauteja ja tuholaisia vastaan.

Omenapuita silmänkantamattomiin

Karl-Ersin tilalla viljellään noin 50 hehtaarin pinta-alalla omenoita, päärynöitä ja mansikoita. Omenat ovat kuitenkin pääroolissa ja omenapuita on huikeat 120 000. Päärynäpuita tilalla on 14 000 ja mansikoita viljellään 3 hehtaarin alueella. Keväisin kukkivien omenapuiden rivistöt kaunistavat maisemaa ja ahkerien mehiläisten surina täyttää ilman.

Juhannuksen tienoilla tilalla poimitaan sadon ensimmäisiä mansikoita. Elokuussa vuorostaan kypsyvät ensimmäiset omenat ja päärynät ja sadonkorjuu tilalla alkaa toden teolla. Syksy on omenanviljelijälle kiireistä aikaa. Satoa noin sadastatuhannesta hedelmäpuusta korjataan talteen, ja hedelmät pestään ja varastoidaan.  Kaikki hedelmät poimitaan käsin olkapäällä kannettavaan laukkuun. Tila työllistää kymmenen henkilöä vuoden ympäri ja hedelmäsadon poimimiseen tarvitaan myös lisää apukäsiä. Tällöin tilalla työskentelee lähemmäs 40 henkilöä sadonkorjuutöissä. Satoa saadaan aina lokakuun lopulle asti.

– Parhaimpina vuosina omenasatomme on yli miljoona kiloa omenoita. Satoon vaikuttavat monet seikat, eikä se aina ole meidän käsissämme minkälaisen sadon saamme. Olemme pitkälti sään ja kasvuolosuhteiden armoilla, Annika sanoo.

 

Jokaisella vuodenajalla omat askareet

Hedelmänviljely ei pelkästään keskity kesään ja syksyyn, vaan jokaisella vuodenajalla on omat askareensa. Karl Ersin tilalla on täysi tohina aina syksystä kevääseen. Talvella omenapuut leikataan, keväällä istutetaan uutta ja syksyllä omenat poimitaan ja varastoidaan. Omenat varastoidaan hapettomissa varastoissa. Varastoista riittää hedelmiä myyntiin suunnilleen maaliskuuhun asti. Tilan tuoremehupuristamolla valmistetaan tuorepuristettua omenamehua suurin laatikkopakkauksiin. Tilalla työskentely onkin eräänlainen elämäntapa kaikkine eri askareineen.

– Hedelmien viljely on kulkenut meidän molempien mukana aina lapsuudesta saakka ja opit on saatu vanhemmiltamme ja isovanhemmiltamme. Tämä on meille enemmän kuin ammatti, se on elämäntapa, joka on aina ollut osa meidän sukujamme. Tässä työssä opimme aina jotain uutta ja oman haasteensa asettaa osaltaan myös sää, kertoo Annika

 

Paikallista ja luonnollisesti tuotettua

Lähes 70 prosenttia kotimaisista Suomessa myytävistä omenoista on peräisin Ahvenanmaalta. Suuri osa sadosta päätyy myyntiin lähikauppoihin, mutta myös mantereelle toimitetaan paljon hedelmiä myyntiin. Karl Ersin tilalla viljellään monia eri omenalajikkeita ja niitä myydään kaikissa kolmessa Varuboden-Oslan Ahvenanmaalla sijaitsevassa kaupassa. Lähes kaikissa osuuskauppamme ruokakaupoissa on myynnissä Karl Ersin maukasta omenamehua, joka tuotetaan kaikista eri omenalajikkeista mitä tilalla kasvaa, ja maku voi siksi vähän vaihdella sesongin mukaan. Yhteistyötä osuuskaupan kanssa on tehty jo kymmenen vuoden ajan. Mehu on täysin vapaa kaikista lisäaineista ja on puhdas ja luonnollinen. Nyt markkinoille on uutuutena tuotu 2. desilitran omenamehupakkaus, joka on ainoa kotimainen tässä koossa oleva pakkaus. Tuotteesta toivotaan varsinkin lapsiperheiden suosikkia. Pilli on tässä tuotteessa korvattu kätevällä kierrekorkilla. Terveellinen janojuoma, joka helposti kulkee mukana.

Paikallisuus on Annikalle ja Kristianille koko toiminnan peruspilari. Heistä on arvokasta saada viljellä samoja maita kuin esi-isänsä aikoinaan ja nähdä oman työnsä tulokset. Heistä paikallisuus tarkoittaa myös sitä, että he ovat paikallinen työllistäjä ja pystyvät tarjoamaan työpaikkoja lähiseudun asukkaille.

 

 

Karl-Ers frukt

Sijainti: Tjudö, Ahvenanmaa

Omistajat: Annika ja Kristian Karlsson

Perustettu: 1653

Toimintamuoto: hedelmätarha

Tuotteet: omenat, päärynät ja mansikat

Aito maku lähialueen marjoista

Kaikki jäätelöt ovat artesaanituotteita ja tehdään alusta loppuun käsin. Jäätelöitä on kuudessa eri maussa: karviainen, raparperi, mustaherukka, mansikka, mustikka ja puolukka. Marjapitoisuus on vähintään 25 prosenttia, ja jäätelöt ovat lisäaineettomia ja laktoosittomia. Maku on aidosti se, mikä paketin kyljessä on kuvattuna. Raaka-aineina käytetään puhtaasti kotimaisia ja paikallisia marjoja, esimerkiksi mustikat ja puolukat ovat lähimetsistä poimittuja, mansikat tulevat inkoolaiselta Lill-Bredsin marjatilalta. Raparperin Susanne itse poimii Siuntiossa sijaitsevasta Suitian kartanolinnan puutarhasta.

– Aidot ja puhtaat maut ovat jäätelöidemme valttikortti. Alussa kun jäätelöä myytiin vain kesäkahvilassa, asiakkaita tuli pidemmänkin matkan takaa pelkästään sen takia. Jäätelö hurmasi asiakkaat maullaan. Jäätelön valmistaminen käsin on aikaa vievä prosessi, eikä makuja voi valmistaa kuin yhden päivässä. Tämä luo varsinkin kesäisin, jolloin kysyntä on suurta, hieman haasteita, Susanne sanoo.

Alussa jäätelöä valmistettiin todella pienissä erissä, kun kaksi puolenlitran jäätelöannosta valmistui kerralla kahvilan asiakkaiden nautittavaksi. Sittemmin jäätelökone on vaihdettu isompaan ja jäätelöitä myydään myös jälleenmyyjien toimipaikoissa aina Helsingistä Hankoon. Varuboden-Oslassa Sjundbyn jäätelöitä on myyty ABC Pickalassa vuodesta 2014 asti. Susanne toimittaa itse jäätelönsä jälleenmyyjilleen ja vuoden aikana kertyykin lukuisia ajokilometrejä.

 

Luonto ja paikallisuus keskiössä

Luonto ja paikallisuus ovat aina olleet toiminnan keskiössä. Susanne pyörittää myös majoitus- sekä retkeily- ja ohjelmapalveluita. Tällöin ohjelmassa voi olla esimerkiksi melontaa luonnonkauniissa maisemissa tai muita ulkoilma-aktiviteetteja. Melontaretkeläisten kahvitaukoihin kuuluu lähes poikkeuksetta jäätelöä kahvin kera luonnon helmassa. Paikallisuus näkyy myös jäätelössä käytettävissä raaka-aineissa, joissa suositaan paikallisia marjoja, maitoa ja kermaa.

– Pyrimme myös koko ajan kehittämään toimintaamme yhä luonnonmukaisemmaksi. Tämän huomioimme myös tuotepakkauksissamme, jossa olemme siirtyneet muovipikareista ja -pakkauksista pahvisiin. Suunnitelmissamme on myös laajentaa toimintaa, mutta emme halua sen tapahtuvan luonnon, paikallisuuden tai maun kustannuksella, Susanne huomauttaa.

Perheyrityksessä riittää vipinää

Susannella on monta rautaa tulessa pyörittäessään SE-Action -yritystään. SE-Action on matkailun monitoimiyritys, joka mm. järjestää erilaisia aktiviteetteja ympäri Siuntiota melontakursseista SUP-jooga -tunteihin ja yleisöopastuksiin Sjundbyn linnassa. Susanne itse koordinoi koko palettia, mutta ei pelkää kääriä hihojaan ja tarttua käytännön askareisiin. Hänen miehensä Jani on kuitenkin kokonaan vastuussa itse jäätelön valmistuksesta. Susanne on mukana kehittelemässä uusia makuja, pakkausprosessissa sekä tuotteiden toimituksissa. Yritys työllistää ympäri vuoden kolme ja kesäaikaan kymmenisen omaa työntekijää.

Sjundbyn jäätelö on maullaan hurmannut lähes kymmenen vuoden ajan ja suosion myötä jäätelöä voi nyt ostaa monelta jälleenmyyjältä Helsingistä Hankoon. Susannelle paikallisuus ja korkealaatuiset raaka-aineet ovat aina olleet tärkeitä jäätelön valmistuksessa. Vaikka suunnitelmissa on laajentaa toimintaa, tulee jäätelön valmistus kuitenkin olemaan puhtaasti käsityötä ja paikallisuutta suosivaa. Ja jäätelötehdas tulee edelleen sijaitsemaan Susannen kotitilan yhteydessä, ja Janin vastuulla on edelleen valmistaa mitä maukkaampia jäätelöitä.

 

 

Sjundbyn jäätelö

Sijainti: Siuntio

Omistaja: Susanne Ekström

Perustettu: 2012

Toimintamuoto: jäätelön valmistus

Tuotteet: jäätelö

Isoäidin grahamleivästä se alkoi

Sören on ammatiltaan sähköasentaja ja myllärin työt hän aloitti 1990-luvun alussa oikeastaan sattumalta. Hänen isoäitinsä oli kova leipomaan ja valitteli kun kaupoista ei enää löytynyt vanhaan kunnon tapaan kivimyllyllä jauhettuja jauhoja. Ahvenanmaalta ei sellaista myllyä enää löytynyt, mutta Sörenin naapurilla sattui oleman vanha kivimylly. Tuumasta toimeen. Sören, joka aina on ollut kiinnostunut kaikenlaisista koneista ja vempaimista, kunnosti ja korjasi kivimyllyn ja alkoi kokeilla minkälaisia jauhoja sillä pystyi jauhamaan.

– Minä jauhoin ja äitini leipoi ja antoi palautetta ja tämän tuotekehittelyn lopputuloksena meillä oli lopulta käsissämme täydellinen grahamjauho. Sana kiri nopeasti äitini ystävien keskuudessa, ja aloimme jauhaa yhä enemmän myös myyntiin. Sattuma ja tarve perinteiselle grahamjauholle sysäsi tämän toimintamme liikkeelle, ja tämän parissa on vierähtänyt jo lähemmäs kolmekymmentä vuotta, Sören sanoo.

Toiminta on pienimuotoista, mutta tunnettua. Markkinointiin ei kuitenkaan koko myllyn toiminnassa olon aikana ole tarvinnut panostaa. Tuotteet ovat puhuneet puolestaan, ja Sören perheineen on aina ollut valmis kokeilemaan uusia tuotteita asiakkaiden pyynnöstä. Grahamjauhojen rinnalle on vuosien saatossa tullut muutakin, ja tällä hetkellä jauhoja on lähemmäs kymmenen ja tuotteita yhteensä lähemmäs kolmekymmentä.

Perinteistä käsityötä

Överängs kvarn on erikoistunut käsityönä tuotettuihin jauhoihin, joita myydään paikallisesti. Myllyssä jauhaa edelleen alusta asti mukana ollut kivimylly, joka on saanut avukseen kolme valssimyllyä. Toiminta on koko ajan perustunut asiakkaiden kysyntään ja perusajatuksena onkin ollut jauhaa korkealaatuisia jauhoja perinteisellä tavalla. Suurin osa käytetystä viljasta on luomua. Vilja ostetaan naapurin Mats Häggblomilta, joka itse viljelee paljon, mutta myös välittää muiden ahvenanmaalaisten viljelijöiden viljaa. Grahamjauhot ja kaurahiutaleet olivat pitkään myllyn päätuotteita, mutta viime vuosina ovat muinaisviljat kuten speltti-, emmer- ja yksijyvävehnä nousseet suosioon ja mylly on ottanut nekin mukaan valikoimaansa.

Perinteisenä käsityönä jauhettaessa työ on hitaampaa ja määrät pienempiä kuin isoissa jättimyllyissä, mutta toiminnan ajatuksena ei koskaan olekaan ollut kilpailla isojen toimijoiden kanssa hinnoissa tai määrissä.

– Tärkeämpää meille on ollut vastata asiakkaiden toiveisiin ja olla valmiita kokeilemaan uusia tuotteita. Haluamme panostaa käsityönä tehtyihin laadukkaisiin tuotteisiin, jotka myydään tässä lähellä, Sören kertoo paikallisuuden merkityksestä.

Käsityöstä voidaan tässä yhteydessä todella puhua, koska kaikki myllyn työt hoituvat perheen voimin, eikä ulkopuolisia ole tarvinnut palkata avuksi. Kun viljat on myllyssä jauhettu, ne pussitetaan käsin ja jokaisen pussin kylkeen liimataan lopuksi tuotetarra. Tämän jälkeen tuotteet pakataan autoon ja kuljetetaan kauppoihin. Myös monet ahvenanmaalaiset leipomot ostavat jauhoja Överängs kvarnilta ja ajoittain, varsinkin nyt korona-aikana, tuotteita on myös postitettu yksittäisille kuluttajille mantereella. Varastot pyritään pitämään pieninä ja tuotteita tehdään suurimmaksi osaksi suoraan kysynnän perusteella.

– Kaupoista soitetaan meille, kun jokin tuotteemme on päässyt loppumaan ja silloin myllyyn vaihdetaan pyydetty viljalaji ja pistetään hommat käyntiin, Sören kertoo kauppojen kanssa hyvin sujuvasta yhteistyöstä.

 

Asiakkaiden palaute ja paikallinen yhteistyö kannustaa eteenpäin

Överängs kvarn on tehnyt yhteistyötä Varuboden-Oslan kanssa aina 2000-luvun alusta, kun osuuskauppa aloitti toiminnan Ahvenanmaalla. Myllyn tuotteita löytyykin jatkuvasti osuuskaupan kauppojen hyllyiltä.

– Meillä ei ole täällä tilapuotia ja toimintamme elinehto on, että tuotteitamme löytää lähikauppojen hyllyiltä. Asiakkaat tietävät mistä voivat ostaa tuotteitamme tai esittää toiveitaan uutuuksista. Tämä on meidän yrityksemme kannalta erittäin hyvä asia, koska se sysää tuotekehittelyämme luonnollisella tavalla koko ajan eteenpäin, Sören kiittää.

Mylly jauhaa monia eri viljalajeja, vehnää, ruista, spelttiä, emmeriä ja yksijyvävehnää, ja näistä moni on päätynyt myllyyn juuri asiakkaiden toiveiden perusteella. Suurta suosiota nauttivat muut tuotteet ovat rapsi- ja pellavaöljy. Rapsiöljy palkittiin myös kultamitalilla Artesaaniruoka SM-kilpailussa muutama vuosi sitten.

Myllyn toiminta jatkuu Filipin käsissä ja katse vahvasti tulevaisuudessa. Täällä perinteinen käsityö on arvossaan ja toisaalta uskallus tarttua uuteen luovat toimivan yhtälön. Lähellä tuotettua on luvassa Överängs kvarnilta vastaisuudessakin.

 

Överängs kvarn

Sijainti: Saltvik, Ahvenanmaa

Omistaja: Filip, Sören ja Marica Karlsson

Perustettu: 1992

Toimintamuoto: mylly

Tuotteet: jauhot, rapsiöljy, pellavaöljy ja pasta

Kädet tiukasti mullassa

Robert on maatilan kasvatti ja harrasti jo nuorena veljensä kanssa herneen- ja mansikanviljelyä. Tällöin myös kiinnostus kasvihuoneisiin sai alkunsa tomaatinhakuretkiltä äidin kasvihuoneelle, jossa tuoksuivat uuden sadon tomaatit ja kurkut.

– Olen kasvanut tilalla ja tottunut siihen, että vihanneksia saa omasta kasvihuoneesta. Lapsena juostiin ja haettiin pihalta kurkkua, mansikoita ja herneitä suoraan lautaselle. Aloimme myös myydä omia kurkkujamme torilla, joten olen oppinut käytännön kautta.

Tänään Robben pikku puutarha toimii samaisella sukutilalla viljellen yrttejä, versoja ja salaattia. Robert perusti yrityksen vuonna 2002 ja tuotanto oli tuolloin hyvin pienimuotoista. Alussa viljeltiin herneenversoja 150 neliömetrin kokoisessa vuokratussa kasvihuoneessa. Tätä nykyä viljelyala on monikertaistunut ja 1,5 hehtaarin alalla viljellään vuoden ympäri uusiutuvaa energiaa hyödyntäen sekä uusia teknologisia ratkaisuja käyttäen.

 

Herneenversoista kasvoi elämäntyö

Toimintamme alkoi vuosituhannen alussa herneenversojen kasvatuksella, joita myytiin ravintoloille ja cateringyrityksille. Vuosien saatossa herneenversojen rinnalle tuli myös auringonkukan versot, sitten erilaiset yrtit ja jääsalaatti.  Yrteille oli yllättävän kova kysyntä ja Robben pikku puutarha ei olekaan niin pieni enää. Tänään Robertin kasvihuoneet tuottavat noin 9 % Suomessa myytävistä ruukkuyrteistä. Tämän päivän suosituin yrtti on basilika, jota jääsalaatin rinnalla viljellään eniten.

– Halusimme satsata täysillä ja nähdä kuinka kauas se kantaa. Täällä me nyt tänään ollaan kolmellakymmenellä työntekijällä, joten totta kai olemme tyytyväisiä kehitykseen.

Noin kymmenen vuotta sitten toiminta kasvoi ja yrttejä, versoja ja jääsalaattia ajettiin kasvihuoneista lähiseudun kauppoihin, ravintoloihin ja silloin myös lähes jokaista ABC-aseman ruoka-annosta koristeli Robertin kasvihuoneissa kasvatetut herneenversot. Hänelle itselleen on ollut ilahduttavaa huomata yrityksen maineen herneenversoammattilaisena säilyneen.

– Herneenversoilla on erityinen asema meillä, sillä niistä koko toimintamme lähti. Herneenversomme ovat edelleen kysyttyjä ravintola- ja cateringalalla, kertoo Robert.

 

Paikallisuus ja rohkeus kokeilla uutta – yrityksen kantavat voimat

Paikallisuus on aina ollut Robertin toiminnassa johtavana ajatuksena ja hänen tuotteensa löytävätkin helposti tiensä lähialueiden asukkaiden ruokapöytiin. Herneenversot ja kaikki muut herkulliset yrtit ja jääsalaatti, joita Robben pikku puutarha tuottaa, ovat valikoimissa useimmissa Varuboden-Oslan idän myymälöissä Sipoosta Loviisaan.

– Tulee kyllä todella hyvä olo, kun näkee omat tuotteensa kaupan hyllyllä. Se on merkki siitä, että työmme näkyy ja sitä osataan arvostaa.  Yhteistyö Varuboden-Oslan kanssa mahdollistaa myös sen, että meidän lähellä kasvatettuja tuotteita voi kätevästi ostaa myös isommista marketeista muiden ostosten lomassa. Kilpailu on kovaa, mutta koen kuitenkin, että lähellä tuotetun ruoan suosio on viime vuosina kasvanut, Robert sanoo.

–Moni idea on syntynyt tietämättömyydestäni. Tulin puutarha-alan ulkopuolelta ja esitin kysymyksiä, joita kokenut puutarhuri ei olisi edes miettinyt. Kokeilujen kautta päädyin ratkomaan aina vain uusia ongelmia. Tämä ja kiinnostus ympäröivää luontoamme kohtaan ja sen vaaliminen ovat tuoneet mukana sen, että tilalla esimerkiksi käytetään ainoastaan uusiutuvia energiamuotoja kuten aurinko- ja tuulivoimaa. Monien kokeilujen jälkeen otimme käyttöön myös kompostoitavat pussit, joihin tuotteet pakataan. Puolentoista vuoden kehitystyön tuloksena pystyimme myös luopuman muoviruukuistamme. Pusseihin pakkaamme yrtit pelkissä turvepaakuissa, joissa tuote pysyy yhtä hyvänlaatuisena kuin muoviruukkuun kasvatettuna. Jääsalaatissamme emme ole tarvinneet ruukkua pitkään aikaan. Tällä alalla pitää välillä uskaltaa ottaa hyppyjä tuntemattomaan, kokeilla uusia asioita ja katsoa mihin se kantaa. Aina on epäonnistumisen mahdollisuus, mutta toisaalta me emme olisi tässä tilanteessa, jos emme olisi uskaltaneet kokeilla uusia asioita, Robert kertoo.

 

 

Sijainti: Lapinjärvi

Omistaja: Robert Jordas

Perustettu: 2002

Toimintamuoto: Kasvihuoneviljely

Tuotteet: herneenversot, jääsalaatti, yrtit

Intohimona suklaa

 Porvoon teollisuusalueella sijaitsevassa Pienessä suklaatehtaassa löytyy oven avauksella suklaan ystävien paratiisi. Täällä valmistetaan alusta loppuun käsityönä suklaita, joiden makuyhdistelmät ovat suklaatehtaan omistajan, Peter Westerlundin käsialaa. Hän on luotsannut perheyritystä jo viidentoista vuoden ajan ja edelleen ideoita on niin paljon, että kaikki eivät ehkä koskaan ehdi toteutukseen. Yritys, jonka Peter perusti itselleen työpaikaksi muutaman koti-isänä vietetyn vuoden jälkeen, on vuosien saatossa saavuttanut niin vankan suosion suklaan ystävien parissa, että kiireisimpinä vuosina se työllisti reilusti yli kymmenen henkilöä ja erilaisia suklaakonvehteja oli valikoimassa enimmillään yli 80.

 

 Haaveesta elämäntapa

 Vuonna 2005 Peter Westerlund hoiti kotona nuorimmaistaan ja mietti mitä tekisi, kun tulisi töihin paluun aika.

– Voin sanoa, että Pieni suklaatehdas oikeastaan sai alkunsa koska minä tarvitsin työpaikan, Peter naurahtaa. Kukapa olisi osannut arvata, että viisitoista vuotta myöhemmin tämä yhden miehen haave on yksi Suomen harvoista paikoista, jossa suklaata valmistetaan käsityönä ja jonka tuotteita tullaan ostamaan kauempaakin.

Suklaatehdas aloitti toimintansa Peterin perheen kodin alakerrassa. Varsin idyllinen sijainti Porvoon tuomiokirkon kupeessa osoittautui juuri oivalliseksi kauppapaikaksi. Liikkeen portailla jonottavat asiakkaat olivat todellista totta varsinkin turistikausina ja sesonkeina. Pikkuiseen myymälään kun ei mahtunut suuria määriä asiakkaita yhdellä kertaa. Mutta hyvää kannatti odottaa. Myymälätilan takana, pienessä 25 neliön suuruisessa tuotantotilassa Peter valmisti mitä ihanimpia suklaakonvehteja ja Miia-vaimo seisoi yhä useammin myymälän tiskin takana.

– Se oli haave, joka toteutui ja siitä tuli eräänlainen elämäntapa. Tiskin takana ja suklaanvalmistuksen lomassa on lasten kanssa käyty läksyjä läpi ja kerrattu päivän kuulumiset. Koko perhe on elänyt suklaatehtaan vaiheissa mukana ja sekä tytär että poika ovat molemmat autelleet täällä, Peter kertoo perheen merkityksestä suklaatehtaan toiminnassa.

 

Papuja ja aimo annos käsityötaitoa

Mikään noviisi Peter ei ollut aloittaessaan omaa liikettään, olihan hänellä keittiömestarin koulutus ja oli monta vuotta työskennellyt jälkiruokien parissa. Ulkomailla työskennellessä suklaa tuli tutuksi ja siitä tuli eräänlainen intohimo.

– Halusin valmistaa laadukkaita suklaita alusta loppuun käsityönä. Raaka-aineet, kaakaopavut, tulevat tarkkaan valikoiduilta viljelijöiltä Brasiliasta ja Madagaskarilta. Meillä ei ole mitään välikäsiä, vaan ostan pavut suoraan viljelijöiltä. Minulle on tärkeää tietää minkälaisissa olosuhteissa pavut kasvavat ja viljelijät työskentelevät.  Satoa viljelijät keräävät kaksi kertaa vuodessa. Sadon suuruus ja laatu ovat hyvin alttiita säävaihteluille ja tuholaisille. Viljelijät ovat kuitenkin hyvin tarkkoja laadusta ja maineestaan eivätkä lähetä papuja, jotka eivät vastaa asetettuja laatukriteereitä. Muiden raaka-aineiden kuten marjojen suhteen pyrin suosimaan kotimaista ja lähellä kasvanutta niin pitkälle kuin mahdollista, Peter sanoo. Tehtaassa Peter valmistaa lähemmäs 20 erilaista suklaalevyä, suklaakonvehteja, suklaarouhetta, suklaakahvia ja -teetä.

Pavuista asiakkaan ostoskoriin

Pieni suklaatehdas valmistaa lähes kaikki suklaatuotteensa pavuista asti itse käsityönä. Tämä tarkoittaa sitä, että Peter käy läpi joka ikisen pavun ja lajittelee ne. Lajittelua seuraa paahtaminen ja tämän jälkeen pavut murskataan ja niistä erotellaan kuoret ja nibsit. Sitten Peter jauhaa nibsit kivimyllyssä jopa päivien ajan.

– Tällä prosessilla valmistamme suklaamassaa, joka vielä pitää varastoida noin kolme kuukautta ennen kuin siitä voi alkaa tehdä konvehteja tai suklaalevyjä. Suklaalevyt ja konvehdit maustan esimerkiksi kauden marjoilla ja juuri tämä makujen yhdisteleminen on minulle se ihanin ideointivaihe. Suklaa on kuitenkin vaikea raaka-aine työstää ja varsinkin suklaan temperointi on tärkeä vaihe. Harva asiakas aavistaa, että tämä suklaan valmistaminen on näinkin pitkä prosessi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun esimerkiksi saamme joulun suklaamyynnin maaliin, niin alamme jo suunnittelemaan seuraavaa joulua, Peter kertoo.

Paluu suklaan juurille

 Kolmisen vuotta sitten Pieni suklaatehdas siirsi toimintansa Porvoon Taidetehtaalle ja tällöin kuvioihin tulivat myös asiakkaiden tehdasvierailut. Konvehtien valmistus sitä vastoin jäi tauolle tilojen rajallisuuden takia.

– Näiden vuosien aikana panostin aivan erityisesti Bean-to-bar (pavusta suklaalevyksi) tuotantoon ja tuotevalikoimamme sillä saralla kasvoi. Osallistuin myös moniin kansainvälisiin kilpailuihin ja niissä palkintosijoille yltäminen loi uskoa siihen, että olin viemässä yritystä oikeaan suuntaan. Viimeisimmässä kilpailussa, International Chocolate Awards 2019, saimme yhden pronssi- ja yhden hopeamitalin, Peter kertoo.

Alkuvuodesta 2020 oli muuttokuorma taas pakattu ja Pieni suklaatehdas muutti uusiin, suurempiin tiloihin Porvoon Tarmolaan. Nyt tilaa on rutkasti enemmän kuin alkuvuosien 25 neliön suuruinen tila, missä suklaata valmistettiin. Täällä on 180 m² tilat suklaan valmistukseen ja pakkaamiseen ja tehtaan yhteyteen on myös saatu mahdutettua myymälä ja pieni kahvila.

­– Nyt olemme taas ottaneet valikoimaamme konvehdit ja lähes kaikki tuotteemme tehdään vegaanisina. Varuboden-Oslan kanssa olemme tehneet yhteistyötä kolmisen vuotta ja kattavan valikoiman tuotteitamme löytää Porvoon S-market Näsistä. Vaikka meillä on täällä oma tehtaanmyymälä, on meille tärkeää, että asiakkaat voivat myös helposti ostaa tuotteitamme esimerkiksi kauppareissunsa yhteydessä.  Paikallisuus ja puhtaat aidot maut ohjaavat edelleen toimintaamme, Peter sanoo.

 

 

Pieni suklaatehdas

Sijainti: Porvoo

Omistaja: Peter Westerlund

Perustettu: 2005

Toimintamuoto: suklaan valmistus

Tuotteet: suklaakonvehdit, suklaalevyt, suklaarouhe, suklaakahvi, suklaatee, suklaamuffinit

Jokapäiväinen leipämme

Läntisellä Uudellamaalla, Pohjassa sijaitsee Diana Nyberg Lindholmin ja Olle Lindholmin elämäntyö, leipomo Backers Baker, jossa luotetaan puhtaisiin raaka-aineisiin ja jonka kaikki ruokaleivät ovat vuodesta 2010 asti leivottu ekologisesti. Olle aloitti leipurin uransa jo 1970-luvun alussa, ja vuosien tuomalla ammattitaidolla valmistuu tänä päivänä noin kymmenkunta eri tuotetta myyntiin lähialueen kauppoihin, mutta myös Ruotsiin, jossa Backersin tuotteet ovat saavuttaneet oman asiakaskuntansa.

Pitkät perinteet

Kotitilalla Snappertunassa Ollen isä piti leipomisesta, ja hänen käsissään syntyivät lähes kaikki kodin ruokaleivät. Ollen polku leipuriksi teki alussa muutaman mutkan, kun hänen alkuperäinen ajatuksensa oli opiskella kokiksi. Vuonna 1973 kokkilinjalle Västra Nylands yrkesskola -ammattikouluun oli tunkua, eikä Ollea valittu opiskelijaksi. Ehkä hyvä niin, että sattuma puuttui peliin ja johdatti Ollen leivinpöydän ääreen.

– Minua harmitti ihan vietävästi, että en päässyt opiskelemaan kokiksi, mutta jotain oli tehtävä ja sainkin samana kesänä töitä Karjaalla sijaitsevasta Danskt bröd -nimisestä leipomosta. Siellä vierähti nelisen vuotta, ja sinä aikana sain oppini leipurin työhön ja myös innostuksen tehdä käsilläni maistuvaa leipää, kertoo Olle.

Rakkaus ja paremmat palkat veivät Ollen lähes 20 vuodeksi Ruotsiin. Sinne muuttaessaan hän aloitti heti työt leipomossa, mutta sai pian huomata, että suuressa leipomossa ei leipominen enää ollut käsityötä vaan enemmänkin koneiden kanssa työskentelyä. Käsityötä arvostavalle Ollelle tämä ei ollut sitä mitä leipurina olemisena tavoitteli. Olle hyppäsi pois leipomoalalta ja teki muutaman vuoden töitä sahalla.

– Vuonna 1984 aloitimme Dianan kanssa ensimmäisen oman yrityksemme ja pidimme kymmenisen vuotta kahvilaleipomoa Västeråsissa. Sitten pakkasimme muuttokuormamme ja palasimme luotsaamaan kotitilaani Backersia. Minulla on kuitenkin leipominen veressä ja muutaman vuoden kuluttua ostimme Ackermans bageri -nimisen leipomon Tammisaaren torin kupeesta ja jo vuotta myöhemmin Ekenäs Bröd -nimisen leipomon Dragsvikista. Tästä alkoi Backers Bakerin tarina, Olle valottaa yrityksen syntyä.

 

Ekologisesti valmistettua artesaanileipää

Perheyritys Backers Baker on jo yli 20 vuotta valmistanut maistuvaa ruokaleipää ja makeita kahvileipiä. Raaka-aineissa suositaan niin pitkälle kuin mahdollista lähialueiden tuottajia. Vuodesta 2010 kaikki ruokaleivät on leivottu ekologisesti ja ensi vuoden tavoitteena on, että kaikki tuotteet, myös kahvileivät, ovat ekologisia. Yksi Backersin suosituimmista tuotteista on mallaslimppu, ja varsinkin jouluksi sitä myydään suuria määriä. Yritys työllistää 8 henkilöä, ja 2 omaa autoa toimittaa kolmesti viikossa tuotteita myyntiin Hangosta Helsinkiin. Varuboden-Oslan läntisen toimialueen kauppoihin Backers Baker on toimittanut tuotteita myyntiin aina vuodesta 1996. Paikallisuus on yksi Backersin peruspilareista. Paikalliset markkinat ovat tärkeät, lähiseudun asiakkaillehan haluttiin alusta asti tarjota monipuolisia, lähellä leivottuja korkealaatuisia leipiä ja pullia.

– Paikallisuus tarkoittaa toisaalta myös sitä, että toimimme paikallisesti ja luomme työpaikkoja alueelle, sanoo Ollen ja Dianan poika, Gustaf, joka on juuri tullut mukaan luotsaamaan perheyritystä.

Suurin osa resepteistä ovat Ollen käsialaa ja ovat kulkeneet mukana pitkän matkan. Uusia tuotteita tuodaan aina silloin tällöin markkinoille, mutta tuotekehittely on pitkä prosessi, ennen kuin lopullinen tuote on poimittavissa kaupan hyllyltä ostoskoriin. Ja palautteiden ja myyntien perusteella lähes alkuajoista mukana olleet leivät ovat vallanneet asiakkaiden makunystyrät ja näitä leivotaankin varsin suuria määriä. Kaikki tehdään käsin ja yksikään leipä ei ole toisensa näköinen. Jokaisen leivän taikinapala punnitaan, mutta leivottaessa jokainen leipuri jättää oma kädenjälkensä lopulliseen tuotteeseen.

Ajassa elävä yritys

Suomalaisella leivällä on hyvä maine. Sillä on pitkät perinteet ja se on maistuvaa ja ravitsevaa. Ollelle ja Dianalle on aina ollut sydämenasia tehdä maukasta leipää laadukkaista raaka-aineista ja ekologisesti. He ovat olleet ajan hermolla, mutta kuitenkin vaalineet perinteikästä leivontatraditiota. Uutta tekniikkaa ei ole pelätty ottaa osaksi yritystä, kuten esimerkiksi nostatutskaapit, joissa on myös pakkas- ja sulatustoiminnot tai huippumodernit uunit, joiden lämmityshöyry pystytään hyödyntämään niin, että se vuorostaan lämmittää leipomon käyttöveden sekä lattialämmityksessä kiertävän veden. Tärkeimpänä kuitenkin se, että käsityöstä ei tingitä, leipominen tehdään käsin aivan kuten Ollen lapsuudenkodissa.

 

 

Backers Baker Oy

Sijainti: Pohja

Omistaja: Diana Nyberg Lindholm ja Olle Lindholm

Perustettu: 1996

Toimintamuoto: leipomotoiminta

Tuotteet: ruokaleivät ja kahvileivät

Makuja, jotka vievät muistoissa mummolan kesiin

Ahvenanmaalla toimiva Amalian limonaditehdas luottaa lähiseudun raaka-aineisiin ja puhtaisiin makuihin. Tehtaassa valmistuu käsityönä runsaat 40 erilaista tuotetta. Tony Asumaa pisti toiminnan alulle vuonna 2013, kun hän mietti mitä tekisi Lemlandissa omistamansa tilan vanhalla navetta- ja varastorakennuksella. Vuotta myöhemmin yksi maan harvoista alkuperäisistä limonaditehtaista, Amalian limonaditehdas, aloitti toimintansa.

– Vanhassa rakennuksessa Lemlandin tilallamme näin potentiaalia limonaditehtaalle, olinhan vuosisadan alussa ollut mukana perustamassa Stallhagenin panimoa vanhaan sipulivarastoon. Visiosta toteutukseen meni noin vuosi, ja vuonna 2014 tehtaalta valmistui ensimmäiset Amalian limonadipullot. Tehtaan yhteyteen avasimme myös myymälän, koska halusin että ihmiset voivat ostaa tuotteita kätevästi suoraan meiltä, toisaalta halusin rakentaa Lemlandiin vierailukohteen paikallisille ja turisteille, Tony Asumaa kertoo.

Aitoja makuja marjoista ja hedelmistä

Amalian Limonaditehdas on Ahvenanmaan ainoa ja yksi maan harvoista alkuperäisistä limonaditehtaista, joka valmistaa perinteisenä käsityönä limonadia kotimaisista ja ahvenanmaalaisista marjoista ja hedelmistä. Tuoksu ja maku tulee metsissä ja puutarhoissa kypsyneistä marjoista ja hedelmistä. Tuotteisiin ei lisätä mitään keinotekoisia lisäaineita, jotka vaikuttaisivat väriin tai makuun.

– Teemme limonadimme käsityönä alusta loppuun. Limonadien valmistus alkaa marjojen ja hedelmien puristamisella. Omenat tulevat omalta saarelta ja marjat pääasiassa mantereelta. Mehupitoisuus on 20 prosenttia ja siihen lisätään vettä ja sokeria. Tämän jälkeen limonadi pullotetaan vanhanaikaisiin lasipulloihin. Tuotannossamme on tänään noin 40 erilaista tuotetta ja limonadien lisäksi valmistamme myös glögiä, hiilihapotettua vettä, siideriä ja muita juomia. Tehtaastamme valmistuu vuodessa noin 250 000 pulloa. Tuotantomme on käynnissä vuoden ympäri mutta on kuitenkin hyvin sesonkipainotteista. Kesällä, vilkkaimpana sesonkina työllistämme 2–4 henkilöä ja lopun ajan vuodesta meillä työskentelee 1–2 henkilöä. Teemme jatkuvasti kehitystyötä ja kehitämme uusia makuja. Tärkeintä meille on kuitenkin se, että maut ovat aitoja. Asiakkaat ovatkin kiitelleet, että maut vievät mummolan kesiin. Tämä on juuri se paras palaute mitä voimme tuotteistamme saada ja silloin tiedämme, että olemme onnistuneet, Tony kiteyttää perimmäistä tuoteideaansa.

Paikallista haetaan kauempaakin

Limonaditehdas sai myös alkunsa osaksi tarpeesta löytää kaupasta limonadia, jossa maistuisi aito marja ja joka samalla olisi lähellä tuotettua. Ensimmäisiä limonadimakuja olivat mustaherukka, mansikka, mustikka ja karpalo. Tällä hetkellä tuotannossa on noin 12 makua. Limonadeista on suosikinpaikkaa pitänyt jo pidemmän aikaa raparperi-seljankukka.

– Paikallisuus on koko toimintamme peruspilari. Ajatuksenamme on jalostaa paikallisia ja kotimaisia raaka-aineita ja valmistaa niistä tuotteita paikallisesti täällä Lemlandissa. Haluamme myös olla paikallinen työllistäjä ja olemmekin pystyneet luomaan uusia työpaikkoja kuntaan. Tuotteistamme pääosa, noin 70 prosenttia, myydään täällä Ahvenanmaalla. Tuotteitamme löytyy kaikista kolmesta Varuboden-Oslan Ahvenanmaalla sijaitsevasta kaupasta. Kesäisin lukuisat turistit kyselevät mistä meidän tuotteitamme voi ostaa mantereella. Teemme koko ajan kovasti töitä sen eteen, että saisimme tuotteitamme yhä useampien kauppojen hyllyille myös mantereella. Isojen ketjujen tilausjärjestelmiin pääseminen ei aina kuitenkaan ole helppoa ja vaatii paljon työtä ja tuotteiden markkinointia. Paikallisuus ja aidot maut ovat iloksemme nostaneet suosiotaan ja yhä useampi arvostaa käsityönä tehtyjä tuotteita, Tony sanoo.

 

Makeilla ideoilla eteenpäin

Tonylla riittää ideoita ja on jo limonaditehtaan olemassaolon aikana ehtinyt ostaa pienen Mercedes-konvehtitehtaan ja siirtää sen toiminnan pihapiiriinsä. Suklaatuotteidenkin valmistuksessa suositaan kermaa ja voita paikallisilta maatiloilta.

– Pitää olla luova ja kekseliäs ja uskaltaa kokeilla uusia asioita. Limonadien myynnin rinnalle on hyvä kehittää muutakin, koska alalla kilpailu on kovaa, kun monien isojen kauppojen juomahyllyt voivat olla monien kymmenien metrien pituisia. Me olemme päätyneet tuottamaan makeita tuotteitta, jotka tekevät asiakkaiden arjesta himpun verran maukkaampaa, Tony huikkaa lopettaessaan haastattelua.

 

 

Amalian Limonaditehdas

Sijainti: Lemland, Ahvenanmaa

Omistaja: Tony Asumaa

Perustettu: 2014

Toimintamuoto: limonadin valmistus

Tuotteet: limonadi, hiilihapotettu vesi, lonkero, siideri

Pellolta pöytään

Loviisassa, itäisellä Uudellamaalla sijaitsevalla Malmgårdin kartanolla on pitkät perinteet, ja kartanon mailla on viljelty jo 1600-luvun alusta asti. Tilalla viljellään luonnonmukaisin menetelmin pääasiassa kauraa, ja tila on erikoistunut myös muinaisvehniin. Kartanolla harjoitetaan viljelyn lisäksi matkailua, oluttuotantoa sekä metsätaloutta. Tila on kulkenut Creutzin suvussa jo ihan alkuajoista asti ja tällä hetkellä toimintaa luotsaa Henrik Creutz.

Työpöytänä viljapellot

Malmgårdin kartanon mailla siirryttiin luonnonmukaiseen viljelyyn jo vuonna 1995. Tällöin Suomessa oli ainoastaan noin kymmenen luomutilaa Malmgårdin lisäksi. Ympäristöarvojen vaaliminen ja torjunta-aineiden välttäminen viljelyssä on kantanut pitkälle, mutta myös vaatinut lukuisia työtunteja mekaanista maanmuokkausta sekä eri lajikkeiden kokeilua.

– Koska emme käytä mitään torjunta-aineita, viljelyskasvimme kestävät hieman paremmin, mutta vaativat toisaalta hieman enemmän maaperältä. Tänä päivänä viljelemämme peltoala on 450 hehtaaria ja kauran lisäksi olemme erikoistuneet muinaisviljoihin kuten speltti-, emmer- ja yksijyvävehnään. Muinaisviljoja ei edes voi viljellä perinteisin menetelmin, koska ne eivät kestä torjunta-aineita, Henrik Creutz kertoo.

Viljeleminen on myös eräänlainen elämäntapa, jossa loppujen lopuksi itse töiden parissa häärivä viljelijä on hyvin riippuvainen säästä ja muista ulkoisista tekijöistä, kun työpöytänä on viljapellot.  Suomen luonto asettaa toiminnalle raamit ja sen ehdoilla mennään. Tällaisessa työssä kuitenkin näkee kätensä jäljen viimeistään syksyisten viljapeltojen kypsyessä. Henrikin mielestä on myös erittäin tärkeää tuntea raaka-aineidensa taustat.

– Me tiedämme tarkalleen tuotteemme matkan pellolta kaupan hyllylle. Meille on tärkeää tarjota kuluttajille sitä mitä lupaamme, ja näin ollen meidän viljelijöinä tulee tietää raaka-aineiden taustat. Pellolta vilja puidaan ja tuodaan omaan kuivuriin, josta se kuljetetaan myllyyn jauhettavaksi. Meillä on kaksi lähiseudulla toimivaa myllyä, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Myllyltä valmiit tuotteet tuodaan takaisin tilalle, jossa ne pakataan ja myydään tilapuodissamme tai kuljetetaan kauppojen hyllyille myyntiin, Henrik selostaa lyhyesti viljan kulun pellolta ruokapöytään.

 

Asiakkaita kuunnellen

Malmgårdin luomuviljelyllä on jo pitkät perinteet, mikä myös näkyy uskollisessa asiakasmäärässä. Henrikin mielestä yksi tärkeä työ on kuunnella asiakkaita ja heidän toiveitaan. Tämän myötä myös tilan toimintaa ja tuotevalikoimaa kehitetään.

– Asiakkailta saammekin uusia ideoita tuotteisiin ja käymme jatkuvasti keskustelua heidän kanssaan. Pyrimme löytämään uusia sopivia lajikkeita, jotka myös olisivat asiakkaidemme mieleen. Tämä työ on kuitenkin pitkäjänteistä, eikä lopputuloksesta aina ole takeita. Uuden lajikkeen testaaminen on aikaa vievää, maaperän pitää olla sopiva ja siinä on myös epäonnistumisen mahdollisuus. Tällä alalla pitää kuitenkin rohkeasti uskaltaa kokeilla uutta, Henrik painottaa.

 

Omin voimin tällaisen tilan pyörittäminen ei onnistu, ja Malmgårdin tilalla työskentelee tällä hetkellä noin 10 henkilöä maataloustöiden parissa, sekä pakkaamossa ja tilapuodissa. Sesonkiaikaan palkataan lisää apukäsiä tilan töihin.

 

Uusia makuelämyksiä

Yksi Malmgårdin suosituimmista tuotteista on emmervehnä, joka vaatii hieman pidemmän kasvukauden ja kypsyy hieman muita lajikkeita myöhempään. Muinaisviljat ovat viime vuosina nostaneet suosiotaan, ja niitä käytetään hyvin monipuolisesti niin ruoanlaitossa kuin leivonnassa. Malmgård on vuosien saatossa erikoistunut näihin muinais- ja maatiaisviljoihin ja pelloilla viljellään niin yksijyvä-, speltti- kuin emmervehnää. Näistä vanhin lajike on yksijyvä. Vanhoissa viljalajikkeissa on muita lajikkeita enemmän makua ja ravinteita. Tämä selittyy varmaan osin myös lajikkeiden pidemmällä kasvukaudella. Tuotteita löytyy monesta Varuboden-Oslan kaupasta itäisellä Uudellamaalla.

– Reilut kymmenen vuotta sitten aloimme laajentaa jälleenmyyntiämme ja Varuboden-Osla oli yksi ensimmäisistä jälleenmyyjistämme. On hyvä, että asiakkaamme löytävät tuotteitamme myös lähikaupastaan ja meidän elinkeinollemme tällainen yhteistyö on elintärkeää, Henrik kertoo yhteistyön merkityksestä.

Luonnonmukainen viljely ja toiminnan kehittäminen ovat Malmgårdin tilaa eteenpäin vievät voimat. Ympäristöä ja asiakkaita kuunnelleen Malmgård on luotsannut toimintaansa ansiokkaasti jo yli 25 vuotta luomuviljelyn parissa.

 

Malmgård

Sijainti: Loviisa

Omistaja: Creutzin suvun omistuksessa

Perustettu: 1606

Toimintamuoto: maa- ja metsätalous, matkailu, panimotuotteet

Tuotteet: viljatuotteet ja panimotuotteet