Paikallisuutta ja perinteitä

Pienestä kellarikerroksesta aivan Maarianhaminan keskustassa 1900-alussa aloittanut makkaratehdas on sadan vuoden kuluessa vakiinnuttanut asemansa ja laajentanut toimintaansa. Yritys aloitti myös teurastamotoiminnan 1940-luvulla. Oman teurastamon myötä pystyttiin varmistamaan raaka-aineiden saatavuus makkarantuotannossa. Makkaroiden maistuessa yhä enemmän toiminta siirtyi isompiin tiloihin hieman Maarianhaminan ulkopuolelle, ja samassa pihassa toimii edelleen tänäkin päivänä tehdas ja teurastamo.

Yritys työllistää hieman alle 50 työntekijää ja paljon tehdään vieläkin käsityönä.

– Meillä käsityöläisyys on arvossaan ja tuotteemme ovat kaikki omannäköisiä. Kahta samanlaista kinkkuviipaletta ei siksi paketista löydy. Varsinkin teurastajan työhön on tänä päivänä haastavaa löytää tekijöitä, sitä kun ei oikeastaan opi muualla kuin työtä tehdessä, toimitusjohtaja Johannes Dahlman kertoo.

Dahlmansilla on kuitenkin hyvä tilanne, sillä heillä on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta. Yksi heistä on Karo Amin, joka tuli 17 vuotta sitten Irakista. Hän tuli taloon Johanneksen isän aikana ja aloitti siellä 14 vuotta sitten oppipoikana. Käydessämme kuvaamassa Dahlmansin arkea kesällä 2022, saimme nähdä, miten nopeasti eri ruhon osat taipuivat erilaisiksi pihveiksi ja paisteiksi Karon käsissä. Työ vaatii rautaista ammattitaitoa.

Paikallisuus on koko toiminnan peruspilareita. Tällää teurastetaan vain ahvenanmaalaista lihaa. Tällöin teurasmatkat ovat eläimelle lyhyitä ja ne teurastetaan saman päivän aikana. Tehtaan navettapuoli, johon eläimet ensin tuodaan, on myös uusittu, jotta eläimille voitaisiin tarjota niin stressitön loppumatka kuin mahdollista. Eläimiä teurastetaan kerran päivässä ja vuodessa teurastamo teurastaa noin 2500 nautaa ja 4000 lammasta. Teurastuksen tuotteita käytetään omassa tuotannossa, mutta osa myydään myös ruokakauppojen lihatiskeille.

Nakkia ja makkaraa…

Pitkän kokemuksen ansiosta Dahlmansin ykköstuotteisiin kuuluu edelleen makkarat ja varsinkin kesäaikaan niiden myynti kasvaa. Tuotteet valmistetaan perinteisillä resepteillä, joskin tuotekehitystä tehdään jatkuvasti ja pyritään vastaamaan asiakkaiden pyyntöihin ja uusiin trendeihin esimerkiksi maustamisen osalta. Makkaratehtaan klassikko on wieninmakkara, joka edelleen tehdään alkuperäisellä reseptillä. Makkarat kypsyvät savustusuunissa, ja paikallinen leppäpuru antaa makua savustuksessa. Nakit hikoilevat savusaunassaan noin 2,5 tuntia, jonka jälkeen ne ovat valmiita viilennykseen ja pakattavaksi. Wieninmakkaraa käytetään myös Oolannin pyttipannussa. Lauantaimakkara on tehtaan toinen tuote, joka on ollut tuotannossa lähes alusta asti.

Kesällä monen grillit lämpiävät ja se näkyy myös makkaranmyynnissä. Kesäaikaan tehtaalta toimitetaan tuotteita kaupan hyllyille viikon jokaisena päivänä. Kesäsesongin ulkopuolella tuotteita kuljetetaan kauppoihin maanantaista lauantaihin. Osuuskauppamme kaikissa Ahvenanmaan yksiköissä on myynnissä iso valikoima Dahlmansin tuotteita.

Vastuullisuus keskiössä

Perinteikkäälle yritykselle on ensiarvoisen tärkeää vaalia perinteisiä valmistustapoja, laadukkaita lähellä tuotettuja raaka-aineita ja tuotantoketjun vastuullisuutta. Hankinnat tehdään ainoastaan lähialueelta, jotta voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä ja tehostaa logistiikkaa.  Ahvenanmaan lihatilat tekevät läheistä yhteistyötä ja teurastuksessa on tehty parannuksia ja uudistuksia eläinten stressin minimoimiseksi. Kehityksessä kuljetaan vahvasti mukana, mutta kuitenkin koko ajan perinteitä vaalien. Tehokkuuden ei haluta ajavan maun ja korkealuokkaisten aitojen raaka-aineiden yli.

Tehtaalla tehtiin vuonna 2020 suuri satsaus vastuullisuuteen, kun sinne asennettiin uusi hiilidioksidilaitos. Vanhat, luontoa kuormittavat laitteet saivat väistyä uusien tilalta. Energiatehokkaat hiilidioksidilaitteet pienentävät hiilijalanjälkeä merkittävästi ja mahdollistavat myös sen, että lämpö, joka viilennysprosessissa muodostuu, voidaan hyötykäyttää esimerkiksi lattioiden ja käyttöveden lämmityksessä. Paljon on kehittynyt siitä, kun tehdas aloitti makkaranvalmistuksensa pienessä kellarikerroksessa viime vuosisadan alussa.

 

 

 

Dahlmans

Sijainti: Maarianhamina, Ahvenanmaa

Omistaja: perheyritys

Perustettu: 1924

Toimintamuoto: liha- ja makkaratehdas ja teurastamo

Tuotteet: liha- ja makkaratuotteet

Perinteitä kunnioittaen

Historiallinen valssimylly jauhaa viljatuotteita oman pellon viljasta ja ostaa osan lähialueen viljelijöiltä. Myllyn toiminta on alkanut jo 1500-luvulla ja vuosien saatossa, esimerkiksi tulipalon seurauksena, on osia kuivurista ja myllystä jouduttu uusimaan. Myllyn laitteissakin on historian havinaa ja ne ovat olleet mukana pidemmän aikaa, vanhin kone jopa vuodesta 1926 lähtien.

– Tämä työ tehdään edelleen hyvin perinteisin menetelmin ja konein. Laitteet kun ovat tuolta viime vuosisadan alkupuolelta, saattavat ne aiheuttaa hieman päänvaivaa aina toisinaan, jos niitä pitää korjailla. Näitä ei korjailla nykyaikaisin menetelmin, joten korjaajan löytyminen on kiven alla. Ilmankosteus vaikuttaa myös paljon siihen, miten meidän pitää säätää laitteitamme, kun ne ovat suurimmaksi osaksi puuta, rautaa tai valurautaa. Muoviosia ei tästä myllystä löydy. Meillä on myös käytössä todella ekologinen voiteluaine, nimittäin siirappi, Jani Hannula naurahtaa.

Työpäivät myllyllä venyvät, kun moderneja koneita ei ole työn apuna. Janin työt myllyllä alkavat aamuviideltä ja päättyvät usein vasta kymmenen maissa illalla. Tämä onkin eräänlainen elämäntapa. Työ vaatii myös raavasta voimaa, kun painavia jauhosäkkejä kannetaan päivittäin myllyn eri kerrosten välillä. Myös pussittaminen ja etikettien laitto sujuu ihan käsivoimalla. Ainoa moderni laite on aivan viime aikoina hankittu digitaalivakaa, tätä ennen jauhopussit punnittiin punnuksilla.

Suoraan pellolta pussiin

Myllynkivet jauhavat ahkeraan myös myllärin itse puitua viljaa, joka ensin on kuivattu samassa pihapiirissä olevassa kuivurissa. Viljaa ostetaan myös lähialueen tiloilta, kuitenkin todella läheltä koska kaikki toimitetaan noin kymmenen kilometrin sääteellä myllystä. Ohraa, ruista, kauraa ja vehnää jauhetaan hiutaleiksi ja jauhoiksi, mutta myös härkäpapua on otettu mukaan. Härkäpapu on oiva lisä esimerkiksi sämpylätaikinaan.

Kaikki on kotimaista ja lähellä kasvanutta, eikä valmiisiin tuotteisiin lisätä mitään lisä- tai säilöntäaineita. Tässäkin myllyn nykyinen mylläri haluaa vaalia perinteitä. Ja onhan lisäaineettomuus tänä päivänä tärkeä asia, kun ihmiset haluavat syödä mahdollisimman puhdasta ja lisäaineetonta ruokaa. Tuotteet pakataan myllyssä ja toimitetaan kauppoihin suoraan. Tämä tarkoittaa sitä, että tuote on jo seuraavana päivänä kaupan hyllyllä.

Toiminta on koko ajan perustunut asiakkaiden kysyntään ja perusajatuksena onkin ollut jauhaa korkealaatuisia jauhoja perinteisellä tavalla. Perinteisenä käsityönä jauhettaessa työ on hitaampaa ja määrät pienempiä kuin isoissa jättimyllyissä, mutta toiminnan ajatuksena ei koskaan olekaan ollut kilpailla isojen toimijoiden kanssa hinnoissa tai määrissä vaan laadussa.

Hävikki lähestulkoon nolla

Lähes 400 kiloa painava myllynkivi jauhaa viljanjyvistä päivän aikana jauhoja. Ensin kivi kuorii jyvän ja jauhojen saamiseksi se joutuu jauhamaan noin 14 tuntia. Jauhamisaika vaikuttaa jauhojen karkeuteen. Kun myllyyn kaadetaan 600 kiloa jyviä, siitä saadaan noin 250 kiloa jauhoja. Jauhettaessa syntyy aina hävikkiä, esimerkiksi kuoria tai lese-eriä, joita ei voi myydä ulos. Viimeisen kymmenen vuoden ajan Strömsbergin myllyllä on hävikki ollut lähestulkoon nolla. Tästä kehityksestä ollaan todella ylpeitä.

– Olemme toiminnassamme pystyneet minimoimaan hävikin lähes kokonaan. Tuotannostamme se, mitä ei voi myydä, esimerkiksi leseet, jotka eivät täytä myyntikunnon kriteereitä, kulkeutuvat lähialueen eläintiloille rehuksi. Eläimille kelpaamaton lese, jossa on liian korkea pölypitoisuus, käytetään vuorostaan kotimme lämmittämiseen, Jani kertoo.

Perinteisessä myllyssä toimintaa jatketaan perinteisin työmenetelmin, mutta kuitenkin tiukasti ajassa kiinni. Kehitystyötä tuotteiden osalta tehdään jatkuvasti ja asiakkaita kuunnellen. Lieneekö Janin unelma-ammatilla, kokilla, osuutta asiaan. Intohimoiselle ruoanlaittajalle kun on luontevaa seurata viimeisimpiä ruokatrendejä ja kehitellä oman myllyn tuotteista niihin sopivia. Asiakkaiden keskuudessa ihan perinteinen vehnäjauho ja kaurahiutaleet ovat kaikkein suosituimpia.

Osuuskauppamme valikoimiin Strömsbergin myllyn tuotteita tuli myyntiin vuonna 2021. Itäisellä Uudellamaalla myllyn tuotteita on myynnissä Askolan, Monninkylän ja Pornaisten Salessa ja S-market Näsissä, Porvoossa.

 

 

 

 

Strömsbergin mylly

Sijainti: Saksala, Porvoo

Omistaja: Jani Hannula

Perustettu: 1545

Toimintamuoto: mylly

Tuotteet: jauhot ja hiutaleet

Historian havinaa

Suukoistaan ehkä tunnetuin Brunbergin makeistehdas Porvoossa on aloittanut toimintansa leipomona jo vuonna 1871. Tällöin nuorella A.W. Lindforsilla oli unelma omasta leipomosta, jonka hän toteutti. Kahdessakymmenessä vuodessa leipomo työllisti jo kahdeksan henkilöä, ja leipomosta oli tullut kaupungin suurin. Leipomon toiminnassa oli mukana koko perhe. Kolme vuotta ennen siirtymistä uudelle vuosisadalle A.W. Lindfors ryhtyi valmistamaan leipomotuotteiden rinnalla myös muun muassa sokerimakeisia ja marmeladia ja A.W. Lindforsin karamelli- ja makeistehdas näki päivänvalon. Vuonna 1907 makeistehtaalle oppipojaksi asteli nuori maalaispoika Lennart Brunberg, joka 15 vuoden päästä tästä perusti oman makeistehtaan Porvoon kauppatorin kupeeseen. Tehdas nimettiin Brunbergin karamellitehtaaksi. Vain kuusi vuotta myöhemmin Lennart osti Lindforsin makeistehtaan, jossa itse oli aloittanut uransa ja nykyisen makeistehtaan perusta oli luotu.

Vuosien saatossa toiminnan kasvaessa on myös tuotantotiloja laajennettu ja uusia tehdasrakennuksia rakennettu, kun kapasiteetti ei enää ole riittänyt valmistamaan suuria makeismääriä keskustan makeistehtaissa. Vuonna 1958 yritys otti nykyisen nimensä Brunberg Oy:n ja 1960-luvun puolessa välissä toiminta siirtyi kokonaan keskustasta Tarmolan teollisuusalueelle. Noin 60 vuoden ajan Brunbergin tuotteita on myös voinut ostaa heidän omasta tehtaanmyymälästään ja 1990-luvun lopulla idylliseen vanhaan Porvooseen avattiin oma myymälä. Tehtaanmyymälä on koko olemassaolonsa ajan ollut erittäin suosittu käyntikohde niin paikallisille kuin kaupungissa matkaileville. Makeistehtaan 150-vuotisen taipaleen kunniaksi avattiin toukokuussa 2021 uusi tehtaanmyymälä vanhan myymälän kupeeseen. Uusi tehtaanmyymälä käsittää 220 neliön kokoisen makeismyymälän ja 60 neliön kokoisen osaston, jossa valmistetaan käsin suklaakonvehteja ja jossa asiakkaat ikkunan läpi voivat seurata tuotteiden valmistusta.

Mahan täydeltä makeaa

Makeistehtaalla riittää vipinää vuoden ympäri, mutta joulu on suurin suklaan ja makeisten sesonki. Brunberg työllistää noin 70 henkilöä erinäisissä tehtävissä. Makeislinjastolla, pakkaamossa ja myymälöissä tarvitaan eniten työvoimaa. Brunbergin tuotannossa on erilaisia suklaa-, lakritsi- ja marmeladimakeisia. Vuonna 1951 valikoimiin tuli Suukot, joita Suomessa nautitaan jopa 18 miljoonaa vuosittain. Nämä lienevät Brunbergin tunnetuin tuote.

Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti ja uusia tuulahduksia makeisrintamalla kuunnellaan herkällä korvalla. Asiakkaatkin tuovat esiin toiveita esimerkiksi asiakaspalautteiden kautta. Tuotekehitystiimi työskentelee näiden asioiden parissa ja testaa erilaisia makuja. Uudesta makeisideasta valmiiseen tuotteeseen on varsin pitkä matka ja esimerkiksi uuden sesonkimaun työprosessi kestää lähemmäs vuoden. Tehtaanmyymälä toimii tässäkin asiassa hyvin, koska sinne voidaan ottaa uutuudet ensimyyntiin ja saada arvokasta tietoa asiakkailta tuotekehittelyä varten.

Monet Brunbergin tuotteista valmistetaan edelleen samalla reseptillä kuin tehtaan aloittaessa toimintansa. Vanhimmat reseptit ovat jopa yli 100 vuotta vanhoja. Tuotantotekniikka on vuosien saatossa kehittynyt, mutta kuitenkin monet makeisista tehdään edelleen käsityönä. Brunbergille on myös ollut tärkeää erikoistua ja tarjota makeisnautintoja kaikille. Valikoimissa on monia gluteenittomia, vegaanisia ja laktoosittomia makeisia.

– Olemme muun muassa Pohjoismaiden ainoa laktoosittoman maitosuklaan tekijä ja meille on erityisen tärkeää, että pystymme tarjoamaan paljon vaihtoehtoja asiakkaillemme, sanoo Brunbergin myynti- ja markkinointipäällikkö Sari Koivulahti.

Jouluksi 2020 avattu verkkokauppa toi Brunbergin makeiset yhä helpommin kaikkien saataville, kun koronan takia tehtaanmyymälän toiminta oli rajattua. Tuotteita myydään pääasiassa kotimaassa, mutta vientiä on myös Ruotsiin ja Norjaan sekä pieniä eriä myös muualle Eurooppaan.

Brunberg osana Porvoota tulevaisuudessakin

Paikallisuus on koko makeistehtaan olemassaolon ajan ollut Brunbergille avainasemassa. Makeistehdas on paikallinen työllistäjä ja myös vetonaula Porvoon matkailulle. Tehtaanmyymälä on suosittu kohde niin paikallisten kuin turistien keskuudessa. Vanhassa Porvoossa sijaitseva idyllinen myymälä palvelee kaupungissa vierailevia viikon jokaisena päivänä. Porvoo näkyy myös tuotepakkauksissa. Vuoden 2020 alusta alkaen on esimerkiksi suukkojen tuotepakkausta koristanut piirros Vanhasta Porvoosta ranta-aittoineen.

Brunberg tekee paljon yhteistyötä Porvoon kaupungin ja matkailun kanssa, koska haluaa osaltaan olla mukana oman alueensa kehittämisessä. Makeistehtaalla on juurensa vahvasti Porvoossa ja yli 150 vuoden aikana perheyritys on saanut olla osa porvoolaista elämää ja historiaa. Toimintaa luotsataan vanhaa kunnioittaen, mutta myös uusia visioita hyödyntäen ja ajassa eläen.

 

Brunberg

Sijainti: Porvoo

Toimitusjohtaja: Katarina Enholm

Perustettu: 1871

Toimintamuoto: makeistehdas

Tuotteet: suklaa, lakritsi, marmeladi

Ruokaa läheltä

Paikallisten tuotteiden myynti on tapamme tarjota valikoiman runsautta, tukea pientuotantoa ja paikallista työllistämistä. Samalla voimme omissa valikoimissamme nostaa esiin aitoa ja puhdasta ruokaperinnettä paikallisista raaka-aineista. Yhteistyö on hyödyllinen molemmille, sekä tuottajalle että kaupalle. Lähellä tuotettu ruoka on myös ekologisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto.

Tavaratoimitusten logistiikkaa hoidetaan joustavasti. Yleensä paikalliset tuottajat kuljettavat tuotteensa itse kauppaan, mutta satunnaisesti myös kauppa järjestää tuotteiden kuljetuksen.  Lähiruokakonseptissa ovat mukana kaikki osuuskauppamme liikkeet, kuten Sale, S-market, Prisma ja ABC-asemat.

Jokainen osuuskauppamme yksikkö valitsee oman valikoimansa lähiruokatuotteet. Kaikkien kauppojen hyllyillä ei ole tilaa kaikille tuotteille eikä myöskään aina pienellä tuottajalla ole kapasiteettia toimittaa tuotteitaan pidemmän matkan päähän, vaan luonnollinen valinta on tällöin se oma lähikauppa. Lähituotteiden valikoima vaihtelee tämän takia eri paikkakunnilla ja myös sesonkivaihtelut vaikuttavat valikoimiin. Satokautena tarjolla on enemmän tuotteita, kun valikoimissa on enemmän tuoreita yrttejä, kasviksia ja salaatteja.

 

Tärkeä työ tuotteiden takana näkyväksi

Osuuskaupallamme on laaja kirjo paikallisia tuottajia, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Olemme viime vuosien aikana myös kiertäneet kuvaamassa ja haastattelemassa yli 30 lähituottajaa ja tämän myötä tekin olette päässeet kurkistamaan heidän arkeensa ja tarinaan tuotteiden takaa. Kuukausittain olemme esitelleet yhden paikallisen tuottajan ja vuonna 2022 kerroimme esimerkiksi sipoolaisesta perunanviljelystä, kirkkonummelaisesta hunajantuotannosta, ylämäänkarjatilasta Askolassa, inkoolaisesta yrttiviljelijästä sekä Ahvenanmaalla valmistettavasta jäätelöstä.  Olemme tuoneet lähituottajien tarinoita teille osuuskauppamme sosiaalisissa medioissa, nettisivuillamme sekä kauppojen infonäytöillä. Myymälöissä lähiruokatuotteet on merkitty selvästi muista tuotteista erottuviksi. Lisäksi myymälöissä on mainoskylttejä ja hyllyihin kiinnitettyjä etikettejä, jotta lähiruokatuotteet saisivat enemmän näkyvyyttä. Kevään aikana tulemme uudistamaan lähiruokatuotteiden visuaalista mainosilmettä, jotta ne vielä paremmin erottuisivat muista tuotteista. Tästä tulemme viestimään vielä lähempänä.

Kehitämme myös lähiruokavalikoimaamme asiakkaidemme toiveiden ja menekin kautta saamamme palautteen perusteella, joten ostamalla ja antamalla ideoita sekä palautetta voit vaikuttaa oman lähikauppasi valikoimaan. Kaipaatko sinä jotain erityistä lähituotetta omaan lähikauppaasi? Vihjaa kaupan henkilökuntaa tästä. Teemme jatkuvasti yhteistyötä paikallisten tuottajien kanssa ja olemme kiinnostuneet uusista tuotetuttavuuksista.

Kaikki julkaisemamme paikallisten tuottajien esittelyt ja tarinat voit lukea täältä.

Espoon vanhimpia yrityksiä

Halmeen leipomo on leiponut maistuvia ruokaleipiä ja kahvileipiä lähialueiden pöytiin niin arkeen kuin juhlaan jo yli 120 vuoden ajan. Leipomon perusti vuonna 1899 Emil Halme, joka oli saanut oppinsa leipurinammattiin Turussa ja myöhemmin Kirkkonummella sijaitsevassa Holmbergin leipomossa. Nuorella Emilillä oli kutenkin aivan toisenlaiset unelmat kuin oman leipomon perustaminen. Hän suunnitteli lähtevänsä paremman elämän perään Amerikkaan siirtolaiseksi. Hän kuitenkin myöhästyi Hangosta lähteneestä laivasta. Tämä toimi alkusysäyksenä oman leipomon perustamiseen ja saatavilla olevan tiedon mukaan Emil perusti leipomonsa 1. päivänä marraskuuta 1899.

Tähän aikaan lähes joka talossa leivät ja makeat tarjottavat leivottiin itse, ja näin ollen asiakaskunta oli aivan muuta kuin tänä päivänä. Lähistöllä sijaitsevien tiilitehtaiden työläiset ja rantarataa rakentamassa olevat työntekijät ostivat leipänsä Halmeen leipomosta ja pitivät yrityksen pystyssä. Vuosien saatossa asiakaskunta muuttui, Halmeen leipomon tuotteet päätyivät yhä useamman ruokapöydälle ja juhlien tarjottaviksi, ja suosio oli taattu. Leipomoyritys kasvoi ja tuotteita löytyi leipomokahvilan lisäksi lähes jokaisesta lähialueen ruokakaupasta.

– Tänään meillä on viisi autoa, jotka toimittavat tuotteitamme maanantaista perjantaihin myyntiin kauppojen hyllyille. Meille on myös tärkeää vuorovaikutus asiakkaidemme kanssa ja tässä meillä on apuna seitsemän aivan loistavaa konsulenttia. Konsulentit kiertävät kaupoissa maistattelemassa ja myymässä tuotteitamme. Tämä on erityisen arvokasta yrityksemme kannalta, koska se antaa toiminnallemme kasvot ja saamme myös tällöin arvokasta palautetta asiakkailtamme, jonka pohjalta voimme kehittää toimintaamme, sanoo leipomon toimitusjohtaja Stefan Åsten.

Osuuskauppamme kanssa yhteistyötä on tehty jo vuodesta 1925 ja Halmeen leipomotuotteitta löytyy kaikista yksiköistämme Kauniaisista Inkooseen.

Lähemmäs 1000 kiloa jauhoja päivässä

Leipomossa leivotaan maanantaista perjantaihin ja työntekijöitä on noin 50. Halme on leipomo, joka edelleen luottaa perinteiseen leivontatapaan ja on ylpeä siitä. Leipomossa kaikki tehdään käsin ja jokainen leipuri jättää oman kädenjälkensä lopulliseen tuotteeseen. Tutustuessamme leipomon toimintaan kuvaus- ja haastattelumatkallamme saimme kokea henkilöstön ainutlaatuisen yhteishengen. Täällä tehdään yhdessä loistavia tuotteita, eikä myöskään pelätä astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Kun kyse on käsityöstä voi olla hieman haastavaa paikata työkaveria, jos työtehtävät eivät ole tuttuja. Tällä työpaikalla kannustetaankin siihen, että harjoitellaan eri pisteissä toimimista. Ja täällä tiedostetaan myös se, että perinteisen käsityöammatin oppiminen vie aikaa. Toisaalta Halme ei koskaan olekaan kilpaillut suurten, pitkälle automatisoitujen leipomoiden kanssa määrissä. Täällä tehdään perinteitä vaalien pienemmässä mittakaavassa.

Tuotteissaan Halme luottaa laadukkaisiin raaka-aineisiin ja käsityöhön. Paikallisia raaka-aineita suositaan siinä määrin kuin se on mahdollista. Päivässä taikinoihin kuluu noin 1000 kiloa jauhoja ja esimerkiksi suosittua Ciabatta-leipää tehdään aina kerralla noin 70 kilon taikina. Jauhovaraston vieressä porisee myös vanha ruisjuuri, jota pitää hoitaa huolella, jotta saadaan maukkaat ruislimput ja reikäleivät leivottua.

– Leipurin työssä ei voi katsoa kelloa, milloin taikina tai tuote on valmis. Tuotteet tarvitsevat aikaa, eikä taikinan tai kohoamassa olevien tuotteiden kanssa passaa kiirehtiä. Varsinkin taikinalle pitää antaa aikaa, ja tietyt taikinat saakin täällä meillä kohota viileässä vähintään vuorokauden ajan, kertoo Stefan.

Leipomossa on toiminnassa kolme uunia, joista kaksi on kiviuuneja ja vanhin niistä on ollut toiminnassa vuodesta 1952 saakka. Kaikissa uuneissa paistetaan lukuisat määrät suolaisia ja makeita leipiä ja uunit ovatkin lämpimät koko vuoden ympäri.

 

Lihapiirakoita, ruislimppuja, possumunkkeja…

Halmeen leipomossa leivotaan noin 200 eri tuotetta ja näistä iso osa leivotaan alkuperäisillä resepteillä. Perinteiset tuotteet ovat saavuttaneet niin suuren suosion asiakkaiden keskuudessa, että ne eivät varmaan koskaan tule poistumaan valikoimista, Stefan kertoo. Uusia tuotteita tuodaan aina silloin tällöin markkinoille, mutta tuotekehittely on pitkä prosessi, ennen kuin lopullinen tuote on poimittavissa kaupan hyllyltä ostoskoriin. Tuotekehittelyssä apuna on tiimi, joka suunnittelee uusia tuotteita. Palautteiden ja myyntien perusteella lähes alkuajoista mukana olleet tuotteet ovat vallanneet asiakkaiden makunystyrät ja näitä leivotaankin varsin suuria määriä. Perinteinen lihapiirakka on leipomon myyntivaltti ja asiakkaat ostavat myös paljon ruislimppua, ruisvuokaa, sämpylöitä, possu- ja kermamunkkeja, vaniljaviinereitä sekä berliininmunkkeja.

Käsityö, laadukkaat raaka-aineet ja korkealaatuinen asiakaspalvelu sekä loistava henkilökunta ovat olleet koko leipomotoiminnan perusta ja niitä vaalitaan edelleen. Nämä ovat osaltaan myös pitäneet leipomon hengissä vaikeinakin ajanjaksoina sen yli 100-vuotiaan historiansa aikana.

 

 

Oy Emil Halme Ab

Sijainti: Kauklahti, Espoo

Toimitusjohtaja: Stefan Åsten

Perustettu: 1899

Toimintamuoto: leipomotoiminta

Tuotteet: ruokaleivät ja kahvileivät

Porkkana – monen keittiön perusaines

 Porkkana ei oikeastaan koskaan ole ollut mikään trendituote, mutta monen suomalaisen keittiössä se on perusaines, juures, joka pitää pintansa vuodesta toiseen. Peterin tilan porkkanasadosta riittää tavallisesti myyntiin seuraavaan kevääseen asti. Lähemmäs kahdenkymmenen vuoden ajan Jussin porkkanat ovat olleet osuuskauppamme valikoimissa monessa Länsi-Uudenmaan yksikössämme.

– Tuntuu hyvältä nähdä tuotteensa lähikauppojen hyllyillä ja huomata, että niillä on menekkiä. Mukavaa on myös se, että voimme myydä tuotteitamme suoraan kauppoihin ilman välikäsiä, Peter sanoo.

 Toukokuu ja kesäkuu ovat porkkananviljelijälle kriittistä aikaa. Hennot versot, jotka kurkistavat esiin maasta, ovat alttiita säälle, ja huono alkukesä voi johtaa huonompaan satoon. Kylmä kevät tai kuiva kesä voivat vaikuttaa kasvun viivästymiseen, mikä vuorostaan voi olla kohtalokasta, jos yöpakkaset yllättävät jo aikaisin syksyllä. Porkkanat saavat kasvaa puhtaassa ilmassa, eikä viljelyssä käytetä mitään torjunta-aineita. Mullan alla Jussin porkkanat saavat kasvaa hitaasti ja luonnonmukaisesti koko kesän. Syyskuun lopussa ja lokakuussa nämä maukkaat juurekset nostetaan varastointia varten.

Porkkanat kasvavat parhaiten hiekkaisessa tai turpeisessa maassa. Savisessa maassa ne eivät tahdo viihtyä. Keväisin Peter kylvää porkkanansiemenet maahan kylvökoneella, johon voi asettaa automaattisen siemenvälin. Kotipuutarhurin tavoin Peterin ei tarvitse kesällä harventaa laajoja porkkanapeltojaan. Kesäisiin puuhin kuuluu rikkaruohojen kitkentä ja kastelu. Syksyllä porkkanat nostetaan koneella. Traktorin vetämä porkkanannostokone repii porkkanat maasta naatteineen, kone katkaisee naatit ja heittää ne takaisin pellolle. Tämän jälkeen porkkanat kulkevat hihnaa pitkin isoihin puulaatikoihin, jotka ovat traktorin peräkärryssä. Kun laatikot ovat täynnä, on ne helppo kuljettaa lähistöllä sijaitsevaan pakkaus- ja varastorakennukseen.

 

Pellolta pöytään

Peter Jusleniuksen isä perusti aikoinaan yrityksen, ja Peter itse on ollut mukana pelloilla pikkupojasta asti. Lähemmäs puolivuosisadan ajan hän on ollut mukana kylvämässä ja korjaamassa porkkanoita, ja myymässä niitä kuluttajille. Samalla hän on myös nähnyt suomalaisten kulutustottumusten vaihtelevan. Tämä on myös vaikuttanut viljeltävään peltoalaan, joka alkuaikojen 15 hehtaarista on pienentynyt merkittävästi.

– Jatkan isäni jalanjäljissä ja tästä on muotoutunut eräänlainen elämäntapa. Isäni aloittaessa, hän ajoi porkkanoita tukkutorille myyntiin. Siellä suomenkielisten mielestä hänen sukunimensä, Juslenius oli hieman hankala lausua ja näin ollen siitä tuli lyhykäisyydessään Jussi. Yrityksen nimestäkin tuli näin ollen Jussin porkkana, Peter valottaa yrityksen alkutaivalta.

Sadonkorjuun jälkeen porkkanat varastoidaan isoissa puulaatikoissa viileässä varastorakennuksessa. Tilausten mukaan porkkanat kipataan laareista pesuun, jonka jälkeen ne kulkevat hihnalla lajittelun. Porkkanat lajitellaan käsin, jolloin liian pienet yksilöt poimitaan pois ja liian pitkät juuret leikataan. Tässä apuna on Peterin äiti, joka on vielä uutterasti mukana yrityksen apuna. Tämän jälkeen valioyksilöt kulkevat hihnalla eteenpäin eräänlaiseen kerääjään, josta ne viimeiseksi kulkevat pussituskoneeseen. Kuluttajat voivat ostaa Jussin porkkanoita puolen, yhden ja kolmen kilon pusseissa. Porkkanoita myydään suoraan tilalta, ja osuuskauppamme läntisen Uudenmaan S-marketteihin Peter itse toimittaa tuotteitaan myyntiin. Myynti tukkutoreilta on siis vuosien saatossa siirtynyt ruokakauppoihin ja lähemmäs 20 vuoden ajan Jussin porkkanat ovat olleet valikoimissa osuuskauppamme yksiköissä Inkoossa, Karjaalla ja Tammisaaressa.

Viljelijänä oleminen ei aina näillä meidän leveysasteillamme ole helppoa. Sääolosuhteet ja muut ulkoiset tekijät asettavat toiminnalle raamit. Sadot voivat vaihdella suurestikin eri vuosina, riippuen juuri säästä. Liian kylmä kevät ja alkukesä hidastaa kasvua, aikaiset syyspakkaset taas voivat viedä lähes koko sadon yhdessä yössä.

– Sääolosuhteethan ovat tämän homman suola. Kussakin olosuhteessa on tehtävä ne oikeat ratkaisut. Kaikesta riippumatta tätä tehdään suurella sydämellä ja vuosien saatossa on ollut ilo huomata, miten paikallisesti tuotettu on kasvattanut suosiotaan suomalaisten ruokapöydissä, sanoo Peter.

 

 

Jussin porkkana

Sijainti: Inkoo

Omistaja: Peter Juslenius

Perustettu: 1970-luku

Toimintamuoto: porkkanan viljely

Tuotteet: porkkana

Ensimmäiset perunat maahan jo huhtikuussa

Perunanviljelijän kiireisin ajanjakso sijoittuu huhtikuun ja lokakuun väliin. Tämä aika tehdään töitä aamusta iltaan ja useasti yömyöhään. Talven tuloon eivät työt lopu vaan tällöin Claesin ja Birgitan pitävät kiireisinä perunoiden lajittelu ja pakkaaminen heidän kylmävarastossaan, josta Claes itse toimittaa perunat lähialueen kauppoihin joka tiistai ja torstai. Hänelle on kunnia-asia toimittaa omat perunansa itse kauppoihin. Perunat pakataan isoihin puulaareihin, jotka voi rullata suoraan kaupan hedelmä- ja vihannesosastolle ja josta asiakkaat näppärästi voivat ottaa perunat. Näitä niin kutsuttuja peruna-automaatteja on isompi, johon mahtuu 250 kiloa perunaa ja pienempi, johon mahtuu 100 kiloa perunaa.

– Ensimmäiset perunat istutamme jo huhtikuun puolivälissä, jotta voimme kerätä uusia perunoita sopivasti ennen juhannusta. Jos säät suosivat nostamme viimeiset perunat täällä tilalla vasta lokakuun ensimmäisellä viikolla. Toimintamme on kutenkin hyvin riippuvainen säästä ja muista ulkoisista tekijöistä ja näemme vasta kauden kuluessa miltä sato näyttää. Aika pitkälti tämä on arpapeliä säiden suhteen, Claes naurahtaa.

Tilalla on vuokrattuna noin kymmenen hehtaaria peltoa perunanviljelyyn. Tämän lisäksi he viljelevät myös tuorehernettä. Vuonna 1983 kun Claes ja Birgitta ryhtyivät hoitamaan viljelmiä, perunat nostettiin vielä käsin kuokalla. Nyt nostotyössä on apuna varhaisperunannostokone, joka nostaa perunat varsineen maasta ja ravistaa mullan pois perunoista. Perunat varsineen kulkevat linjastoa pitkin, jossa yksi henkilö taittaa varret pois ja muutama muu seisoo lajittelemassa perunoita laatikoihin. Laitetta vetää traktori. Varhaisperunannostokone on Claesin käsialaa, hän on itse suunnitellut ja rakentanut sen heidän omista tarpeistaan. Viljelytaitojen lisäksi tässä työssä on siis hyvä omata koneenkorjaus taitoja ja hieman Pelle Pelottoman asennetta.

 

 

Rosamunda, Gaala, Melody, Annabelle, Siikli, Timo…

Lindbergit viljelevät noin kymmenen eri perunalajiketta ja näistä Annabelle on ollut suosittu jo pidemmän aikaa asiakkaiden keskuudessa. Suurin osa siemenperunoista ostetaan, jolloin varmistutaan, että niissä ei ole kasvitauteja ja ne ovat korkealuokkaisia. Perunat viihtyvät parhaiten multaisessa savimaassa. Parhaimman maun perunat saavat kasvaessaan savimaassa. Jokaisella lajikkeella on omanlaiset vaatimuksensa maalajista. Uusia perunoita nostetaan aina syyskuulle asti ja tämän jälkeen aletaan nostamaan talviperunaa, jota varastoidaan ja myydään seuraavaan kesään.

– Vuonna 2021 oli meidän urallamme ensimmäisen kerta, kun talviperuna pääsi loppumaan kesken myyntikauden. Lieneekö syynä ollut koronan mukanaan tuoma kotoilu ja kiinnostus ruuanlaittoon? Hyvä tietenkin, että peruna taas maistuu ja käy kaupaksi, mutta harmi, että emme pystyneet vastaamaan asiakkaiden kysyntään koko sesongin ajan, Claes sanoo erityisestä tilanteesta.

Samalla pellolla voi viljellä perunaa kaksi vuotta peräkkäin ja sitten on pidettävä 2–4 vuotta taukoa. Tänä aikana pellolla viljellään esimerkiksi hernettä. Perunat tarvitsevat sopivasti lämpöä ja vettä, liian sateiset kesät eivät ole hyväksi perunalle.

– Emme saa liikaa vettä pois pellolta, mutta kuumana ja kuivana kesänä voimme aina kastella. Kastelulaitteet ovatkin kuivana kesänä ahkerassa toiminnassa aina iltamyöhäiseltä aamuseitsemään. Tietenkään liika kuivuuskaan ei ole hyvä asia. Satomme on todella riippuvaista sääolosuhteista, Birgitta sanoo.

”Täällä viljeltyä”

Kaikki Lindbergien pelloilta nostetut perunat myydään noin 20 kilometrin säteellä tilalta. Porvoon torilla myydään perinteiseen tapaan osa perunoista, mutta suurin osa myydään ruokakaupoissa. Lindbergit ovat tehneet yhteistyötä osuuskauppamme kanssa jo yli 25 vuotta. Heidän perunoitaan myydään Söderkullan, Nikkilän ja Porvoon Näsin S-markettien hedelmä- ja vihannesosastoilla. Asiakkaille Lindbergin perunat ovat jo tuttuja vuosien takaa ja siksi Claesille ja Birgitalle on tärkeää, että perunat ovat laadukkaita ja että niitä on tarjolla lähialueen kaupoissa. Claes ajaa tämän takia itse perunat kauppaan ja täyttää laarit, jos on tarvetta. Useasti tämän lomassa saa myös rupatella hetken asiakkaiden kanssa.

Perunanviljely on raskasta työtä ja varsinkin kiireisimpään sesonkiaikaan ei aikaa juuri muulle kuin työlle jää. Molemmilla on vielä hetken aikaa eläkeikään, mutta niin kauan kuin terveys suo he aikovat viljellä perunaa. Nyt heidän poikansa Linus on ollut kesäisin auttelemassa viljelmillä. Kiireisimpään aikaan he myös työllistävät kaksi paikallista nuorta, Cleasin serkunpojat Elmer ja Isak Erikssonin. Apukäsiä toden teolla tarvitaan, kun perunannostokausi on vilkkaimmillaan.

Lindbergin peruna

Sijainti: Sipoo

Omistaja: Claes Lindberg ja Birgitta Nikander-Lindberg

Perustettu: 1983

Toimintamuoto: perunanviljely

Tuotteet: perunat

Rakkaudesta lajiin

Fananamman perusti alkujaan Fanny Lindström vuonna 2014 ja tällöin pääpaino toiminnassa oli henkilökohtaisessa valmentamisessa. Vuotta myöhemmin Susanne Sirén tuli mukaan toimintaan ja tästä yhteistyöstä alkunsa sai Fananamma. Myöhemmin remmiin liittyi myös Patricia Sirén. Treenisali sijaitsi aiemmin Godbyssä, mutta vuonna 2016 yritys muutti nykyisiin tiloihinsa Jomalaan. He vuokrasivat isot tilat Ahvenanmaan vanhasta luonnonvaraoppilaitoksesta. Keskellä maaseutua, luonnon rauhassa on keidas, jossa yhdistyvät liikunta, hyvinvointi ja maukas terveellinen ruoka.

– Tämä on elämäntapa, jonka parissa voimme puuhastella joka päivä ja jota voimme myös kutsua työksi. Onko mitään sen parempaa kuin, että saa tehdä sitä työkseen, josta inspiroituu näin paljon, Fanny sanoo.

Ruokapuoli tuli oikeastaan mukaan toimintaan siitä, että alettiin valmistaa smoothieita asiakkaille. Treenien jälkeen kaivattiin jotain palauttavaa ja Fanny alkoi valmistaa myyntiin samoja smoothieita, joita hän itse joi. Pian sana kiri ja ajatus myös ravintopuolen lisäämisestä tässä muodossa toimintaan alkoi muhia. Ja kun nämä naiset keksivät hyvän idean, ei kestää kauaakaan niin se on jo pistetty toimintaan. Perusajatuksena oli valmistaa vähähiilihydraattista ruokaa, näkkileipää ja herkkuja, joita voisi myydä salin yhteydessä olevasta kahvilasta ja myös toimittaa kauppojen hyllyille myyntiin.

Unelmasta totta

Kolmikon unelma oli voida nauttia ihanasta jäätelöstä treenin jälkeen hyvällä omallatunnolla. Vähähiilihydraattisia jäätelöitä ei ollut markkinoilla tuolloin juuri ollenkaan, ja kumppanit alkoivatkin kokeilla erilaisia makuyhdistelmiä pienellä jäätelökoneella. Tärkeää oli, että jäätelössä ei olisi lisäaineita ja se olisi täynnä aitoja makuja. Käsintehty jäätelö valmistetaan tätä nykyä isommilla koneilla ja siihen käytetään suomalaista kermaa, proteiinia ja makeutusaineena erythriolia, joka on kaloriton luonnollinen makeutus. Jäätelömakuja on neljä, vanilja, suklaa, salmiakki ja pistaasi. Näitä voi ostaa vähittäiskaupoista pienessä annospikarissa ja isommassa neljän desilitran pikarissa. Vähähiilihydraattinen jäätelö eroaa koostumukseltaan hieman tavallisesta jäätelöstä ja siksi se kannattaa nostaa hetkeä ennen nauttimista huoneenlämpöön. Kaikki valmistetaan käsin laadukkaista raaka-aineista. Tuotteiden valmistamisesta aina tuote-etikettien liimaamisen tehdään itse.

– Jäätelön suosio ehkä hieman yllätti, kun alun markkinointiin riittivät tyytyväiset asiakkaat. Tuotteiden lanseeraus mantereelle oli oma projektinsa. Halusimme saada tuotteet tutuiksi ja siksi jaoimme alkuun lukuisissa kaupoissa maistiaisia jäätelöistämme. Samalla asiakkaat saivat halutessaan lisätietoa tuotteista ja valmistuksesta, Fanny kertoo.

Alussa jäätelöä valmistettiin todella pienissä erissä. Sittemmin jäätelökone on vaihdettu isompaan ja nykyisellä koneella pystyy valmistamaan keskimäärin 1500 purkkia jäätelöä tunnissa. Jäätelönvalmistus työllistää kaksi henkilöä. Tukkuliikkeen kautta tuotteet toimitetaan pari kertaa viikossa kauppoihin myytäväksi. Mantereelle toimitetaan viikoittain noin 12 000 pikaria jäätelöä. Yhteistyö Fananamman ja osuuskauppamme välillä alkoi vuonna 2019 Varuboden Citystä, joka otti ensimmäisenä jäätelöt myyntiin. Vain vuotta myöhemmin jäätelöitä oli myynnissä lähes kaikissa osuuskauppamme vähittäiskaupoissa mantereellakin.

Neljän perusmaun lisäksi tämä trio rakastaa uusien raaka-aineiden kanssa leikkimistä ja erilaisten makuyhdistelmien kokeilua. Tästä syntyy monia uusia jäätelöitä, joita kuitenkin vain tehdään pieniä eri ja myydään paikan päällä kahvilassa.

Kahvilatoimintaa ja ketovalmisruokia vähittäiskauppoihin

Kun Fanny ja Susanne kertovat innostuneesti kakista heidän tuotteistaan ja koko prosessista yhdistää terveellinen elämäntapa, treenaaminen ja maistuvat keto-tuotteet, ei jää epäselväksi mikä näitä kolmea yhdistää ja vie eteenpäin. Tämä on heille elämäntapa ja intohimo ja silloin on myös helppo saada muut innostumaan. Salin yhteydessä toimiva kahvila on Ahvenanmaan ihka ensimmäinen täysin gluteeniton, sokeriton ja laktoositon kahvila. Tiskit notkuvat herkkuja, jotka ovat herkullisen näköisiä ja myös maistuvat siltä. Tuotekehittely on kuitenkin pitkä prosessi, koska valmiita reseptejä ketotuotteisiin ei liiemmin löydy. Keittiössä työskentelee kaksi henkilöä ja heiltä vaaditaankin heittäytymiskykyä, luovuutta ja uskallusta koittaa uutta. Maistuvia valmisruokia myydään myös ruokakaupoissa, joista asiakkaiden on helppoa poimia ne ostoskoriinsa muiden ostosten lomassa.

 

Fananamma AB

Sijainti: Jomala, Ahvenanmaa

Omistaja: Fanny Lindström, Susanne Sirén ja Patricia Sirén

Perustettu: 2014

Toimintamuoto: Hyvinvointialan yritys

Tuotteet: jäätelö, ryhmäliikuntatunnit, henkilökohtainen valmentaminen, vähähiilihydraattiset tuotteet

Lapsuuden muistoista kehkeytyi aikuisiällä oma yritys

Simon isällä oli mehiläisiä nuoruudessaan ja Simo sai usein kuulla isän tarinoita mehiläisistä. Mehiläistilojen tuoksut jäivät pikku-Simolle vahvasti muistiin. Elettiin vuotta 1983 ja Simo teki töitä pelikoneiden parissa, mutta mehiläiset ja hunajan tuotanto oli alkanut kiehtoa häntä siinä määrin, että hän aloitti pienimuotoisen mehiläistarhauksen omalla kotipihallaan. HunajaSimo Oy sai alkunsa vuonna 1987, kun mukaan tuli propoliksen eli mehiläiskittivahan tuotanto.  Mehiläistarhauksen päätuote on tietenkin hunaja, mutta mehiläiset tekevät myös erittäin tärkeää työtä pölyttäessään pesien ympäristöjen kasveja kuten marjoja ja hedelmäpuita. Mehiläistarhaus on luonnonläheinen ja siksi luonnon moninaisuuden kannalta erittäin tärkeä ja hyödyllinen toimintamuoto.

– Minulla on useita pesiä kirkkonummelaisella Anttilan marjatilalla, jossa viljellään mansikkaa, vadelmaa ja viinimarjoja. Kun marjakukinnot pölytetään kunnolla, saadaan suurempia ja tasaisempia marjoja sekä isompia satoja. Öiset sateet ja aurinkoiset kesäpäivät ovat mehiläisten mieleen ja tällöin niitä surisee paljon ilmassa. Mansikan kukissa on ultravioletti valo, joka ilmoittaa, että kukka on uusi. Tämän mehiläiset näkevät ja lentävät pölyttämään sen, Simo kertoo.

Pesiä on monia ja niitä käydään tarkistamassa säännöllisin väliajoin. Yhdessä paikassa ei kuitenkaan mielellään pitäisi olla yli kymmenen pesää vierekkäin. Simolla on kaikki tiedot pesistään pesäkortistossa sähköisessä muodossa, mikä helpottaa työtä. Pesät tyhjennetään hunajasta kerran tai kaksi kesässä. Yleensä kehiä on pesäosaston koosta riippuen 9–10 vierekkäin. Osastoja taas lisätään kesällä ja vähennetään syksyllä, aina mehiläis- ja hunajamäärän mukaan, joten mehiläispesät ovat vaihtelevan kokoisia torneja. Kehiin mehiläiset tuottavat hunajaa ja yhdestä kehästä saa parhaimmillaan parikin kiloa hunajaa. Hyvinä kesinä yhdestä pesästä saa keskimäärin 40 kiloa hunajaa.

Täysi tohina päällä

Pesässä kuhisee, kun siellä tehdään töitä. Parhaimmillaan pesässä saattaa hääriä jopa 60 000 yksilöä, talvella määrä on 10 000. Mehiläisyhteiskunnan asukkaita ovat kuningatar, joka on mehiläispesän ainoa lisääntymiskykyinen naaras ja voi elää jopa seitsemän vuotta, kuhnurit, ahkerat työläiset ja uudet tulokkaat, jotka kuningatar munii. Kuningatar munii munan kennoon. Toukka kuoriutuu munasta noin kolmen viikon kuluttua. Sitä ruokitaan yli tuhat kertaa vuorokaudessa.

– Kuningatar munii kennoihin. Osa kennoista taas on varattu hunajalle. Hunajan väri vaihtelee kasvien tuottaman meden sävyn mukaan. Mehiläiset keräävät kukista mettä, muuntavat sen hunajaksi ja varastoivat hunajaa talven varalle. Vadelma ja horsma ovat suurimmat mesikasvit. Lentäessään kukasta kukkaan, ne samalla kuljettavat siitepölyä ja pölyttävät kukkia. Keskimäärin yksi pesä tuottaa 40 kiloa hunajaa vuodessa, Simo sanoo.

Mehiläispesässä alimmissa kerroksissa asustavat emo ja toukat sekä uusimmat työläiset. Ylimmissä kerroksissa vuorostaan työläiset ahertavat ja varastoivat hunajaa talven varalle.

 

Maistuvaa hunajaa myynnissä yli kymmenessä osuuskauppamme yksikössä

Hunaja-Simo Oy:n hunajaa on voinut ostaa Kirkkonummen Prismasta aina vuosituhannen alusta asti. Yhteistyö osuuskauppamme kanssa on kestänyt yli 20 vuotta ja vuosien aikana myyntipaikat ovat lisääntyneet. Tänään Hunaja Simon hunajaa voi ostaa jo 12 yksiköstämme läntisellä Uudellamaalla. Yhtä kiinnostavaa kuin itse mehiläistarhaus on myös hunajanvalmistus. Se on aivan oma alansa ja tuotteeseen vaikuttavat monet eri seikat. Sadon määrään ja laatuun vaikuttavat säät sekä lähialueen mesikasvit. Erilaisten kukkien medestä valmistuu erilaista hunajaa. Rypsihunaja on vaaleaa ja mietoa, useiden kukkien medestä peräisin oleva hunaja eli monikukkahunaja on aromikasta ja kellanruskeaa ja kanervahunaja ruskeaa ja voimakkaan makuista. Hunaja-Simo Oy:n hunaja on sekoitus monia eri laatuja, jolla taataan tasalaatuinen hunaja.

Simolla on hunajankäsittelytilat kotonaan. Täällä hän poistaa kehistä vahakuoret ja laittaa kehät koneeseen linkoukseen. Näin saadaan hunaja lingottua kennoista pois. Kennoja tarvitsee lingota noin 5–10 minuuttia, mutta esimerkiksi kanervahunajan linkoamisaika on huomattavasti pidempi. Tämän jälkeen hunajaa suodatetaan, jotta kaikki mahdolliset vahapalat saadaan poistettua hunajasta. Sitten hunaja purkitetaan ja laitetaan varastoon, josta se Simon kuljetuksella löytää tiensä markettiemme hyllyille. Talvisaikaan Simo itse toimittaa hunajaa yksikköihimme pari kertaa kuukaudessa ja myös hyllyttää sen. Täyden palvelun hunajantuotantoa siis parhaimmillaan.

Simon vaimo, Sari auttelee myös hunajan linkouksessa ja ajoittain poikakin on mukana kiireapulaisena. Simon työtä voi hyvin kutsua niin harrastukseksi kuin elämäntavaksi, kun hänen tarinaansa mehiläistarhauksesta ja hunajan valmistuksesta kuuntelee.

 

 

HunajaSimo Oy

Sijainti: Kirkkonummi

Omistaja: Simo Sorvari

Perustettu: 1987

Toimintamuoto: mehiläistarhaus ja hunajantuotanto

Tuotteet: hunaja

Puutarhalla pitää kiirettä

Kahdessa isossa kasvihuoneessa viljellään noin 4000 m2 suuruisella alalla. Työt kasvihuoneilla aloitetaan jo tammi-helmikuussa kylvöillä ja kukkataimien istutuksella. Salaattia kylvetään joka viikkoa ja myös uusia kesäkukkapistokkaita istutetaan jatkuvasti, jotta asiakkaille voidaan tarjota koko sesongin ajan tuoreita kukkia. Kesäkukista Söderlundin kasvihuone on erikoistunut amppelikukkiin ja niitä heillä onkin lähes 100 eri lajiketta. Puutarha on myös riippuvainen ulkopuolisesta työvoimasta, yhden henkilön voimin ei olisi mahdollista pyörittää sitä tässä mittakaavassa.

Kun pistokkaat on istutettu kuohkeaan multaan, tarvitsevat ne rutkasti valoa, vettä ja ravinteita. Salaatti kasvatetaan siemenistä ja tomaatit vuorostaan taimista.

Punaposkiset tomaatit

Tomaatit kasvatetaan laadukkaista taimista, jotka tilataan Pohjanmaalta. Taimet voivat kasvaa kesän aikana jopa viisitoistametrisiksi ja ne tarvitsevat päivittäistä huolenpitoa. Kesäauringon lämmittäessä sisällä kasvihuoneissa lämpötila nousee paljon ja työskentelyn lomassa on otettava monia taukoja. Tomaatinlatvoja kasvihuoneissa komeilee noin 4000 ja ne antavat hyvin satoa koko kauden. Joka viikko niistä tomaatintaimista poistetaan kolme lehteä, jotta lehdet eivät vie taimelta kaikkia voimia, vaan se jaksaa kasvattaa maukkaita, auringossa punastuneita pikkutomaatteja. Tomaattisatoa korjataan noin kolme kertaa viikossa. Puutarhalta jakeluautot kuljettavat tomaatteja myyntiin ympäri Ahvenanmaata. Osuuskauppamme Ahvenanmaan yksiköistä S-market Jomalassa ja S-market Godbyssä on myynnissä Söderlundin kasvihuoneen tuotteita.

Kukkameren keskellä

Söderlundin kasvihuoneen kukkavalikoima on laaja ja värivaihtoehtojakin on lukuisia. Paikallisesti viljellyt kukat ovat lähialueen asukkaiden suosiossa ja aurinkoisena kevätpäivänä kasvihuoneen ovi käy tiheään. Täältä löytää sopivat kesäkukat niin parvekkeelle kuin puutarhaan. Kesäkukista amppelikukat ovat puutarhan valttikortti. Niitä on yli 100 lajiketta, eli valinnanvaraa totisesti löytyy. Kauden aloittavat orvokkiamppelit, jotka kestävät jopa pikkupakkasen, kesäkauden suosikkeja ovat mansikka-, pelargoni- ja miljoonakelloamppelit. Amppelikukkien rinnalla viljellään myös monia muita kesäkukkia. Puutarhurille on tärkeää, että myytävät kukkataimet ovat suuria, ruukut tarpeeksi isoja ja täynnä ravinteikasta multaa. Taimipöydät notkuvatkin mitä kauneimpia kesäkukkia ja eksoottisimpana värinä on aivan mustat petuniat.

Osuuskauppamme S-market Godbyssä on tänä keväänä saanut aivan uuden Kesäpihan. Kesäpihalla myydään myös Söderlundin puutarhan kesäkukkia. Tämä on Runelle tärkeää, hän haluaa, että kukkia saa ostettua myös kätevästi kauppareissunsa yhteydessä.

Söderlunds växthus

Sijainti: Eckerö, Ahvenanmaa

Omistaja: Rune Söderlund

Perustettu: 2000-luvun alussa

Toimintamuoto: puutarha

Tuotteet: amppelikukat, kesäkukat, yrtit, tomaatit