Kakku tekee juhlan

Vuonna 2016 Blomma catering sai alkunsa, kun lahjatavaroiden parissa työskentelevä Janne Laitinen ja kampaajana lähes 20 vuotta työskennellyt Elke Kütt laajensivat toimintansa pitopalvelupuolelle. Elke suoritti ravintolakoulu Perhossa ravintola-cateringkokin tutkinnon. Elke oli aina rakastanut ruoanlaittoa ja varsinkin leipomista. Valmistumisen jälkeen Elke teki hetken alan töitä Kirkkonummen seurakunnalle ja oli mukana järjestämässä eri tilaisuuksia. Kipinä aloittaa jotain omaa ja loihtia asiakkaiden erilaisiin tilaisuuksiin maistuvia tarjoiluja sai Elken ja Jannen astumaan pitopalvelubisnekseen.

–  Minulla on omien virolaisten juurieni myötä ehkä hieman eri tapa tehdä kakkuja kuin suomalaisilla. Aluksi ajattelin, että tämä voisi olla yrityksen kannalta kompastuskivi, mutta ilokseni sain huomata, että erilaisuudesta pidettiinkin, Elke kertoo.

Blomma catering valmistaa myös ihan perinteisiä kermakakkuja tilauksesta, mutta Elke haistelee koko ajan alan uusia tuulia, ja asiakkaat kyselevätkin uusien ja hieman erilaisten kakkujen perään. Ystävät, tuttavat ja usein myös asiakkaat saavat toimia makutuomareina, kun Elke kokeilee uusia makuyhdistelmiä. Elken mukaan tällä alalla ei koskaan ole valmis, vaan aina oppii uuttaa. Hänestä on myös ihanaa, kun asiakkaat kertovat uusia ideoita ja antavat palautetta. Haastavaa kakkujen valmistuksessa on valmistaa luomuksia, jotka myös kestävät hyvin kuljetusta.

 

Paikallisuus keskiössä

Elke ja Janne asuvat itse Kirkkonummella ja Elke kulki pidemmän aikaa Helsinkiin töihin. Halu tehdä töitä omalla asuinalueella ja valmistaa kakkuja ja muita tarjottavia lähialueen asukkaille sai Elken innostumaan omasta pitopalveluyrityksestä. Paikallisuus on Blomma cateringille ykkösasia ja yritys onkin työllistänyt monia alueen nuoria niin lyhyempiin keikkatöihin kuin pidempikestoisempiin kesätöihin. Kesällä 2021 Blomma catering piti Wohlsin kartanon kesäkahvilaa, joka työllisti myös monia paikallisia nuoria. Kirkkonummella sijaitseva Elken vanha kampaamoliike remontoitiin ”salonkikeittiöksi” ja täällä kaikki tuotteet valmistetaan. Raaka-aineissa suositaan mahdollisuuksien mukaan paikallista. Kirkkonummen Prisman suuresta valikoimasta löytyy paljon raaka-aineita kakkujen ja muiden tarjottavien valmistukseen.

Kirkkonummen Prismasta on tilattavissa Blomma cateringin kakkuja ja varsinkin juhlapyhinä valikoimassa on monenlaisia kakkuja juhlapöytään. Yhteistyötä on tehty noin pari vuotta. Elken tekemät kauniit ja maistuvat kakut ovat toivottu lisä Prisman konditoriatuotteiden valikoimaan.

–  Muistan kun pari vuotta sitten saimme ajatuksen, että voisimme yrittää saada kakkujamme myös paikallisten kauppojen hyllyille ja lähestyimme monta kauppaa sähköpostilla. Lukuisia sähköposteja lähti ja muistan vielä sen iloisen yllätyksen, kun yksi kauppa sitten vastasi meille. Tämä kauppa oli Kirkkonummen Prisma ja tästä yhteistyömme alkoi, Elke toteaa.

Nyt Blomma cateringin kakut kuuluvat tilausvalikoimiin ja varsinkin juhlapyhinä, kuten isän- ja äitienpäivänä, menekki on suurta.

 

Ajassa elävä yritys

Kakkujen valmistaminen ja pitopalvelutyö on luovaa työtä, jossa saa toteuttaa uusia ideoita. Tärkeää on seurata trendejä, mutta uskallusta tehdä myös omannäköisiä juttuja pitää löytyä. Asiakkaat pyytävät tällä hetkellä paljon ketokakkuja ja gluteenittomia tarjottavia. Elke onkin viiden vuoden aikana tuonut lukuisia uutuuksia valikoimiinsa. Koronan vähentäessä juhlia ja näin ollen myös pitopalvelun kysyntää, Elke ei jäänyt toimettomaksi.

–  Ajattelin, että jotain pitää tehdä ja niinpä ryhdyin opiskelemaan kondiittoriksi. Kakkujahan olin jo pitkään tehnyt, mutta halusin myös oppia sen ammattilaisilta ja samalla taas saada uusia ideoita yritykseemme, Elke sanoo.

Blomma cateringin sielu on ihan selkeästi Elke, ja hän haluaa yrityksen palvelevan asiakkaita niin hyvin kuin mahdollista. Siksi Elke kuuntelee herkällä korvalla asiakkaiden toiveita sekä vallitsevia trendejä. Matkoilta haetaan myös uusia tuulahduksia ja ideoita omiin tuotoksiin. Kakkuja ja tarjottavia toimitetaan niin pienempiin perhejuhliin kuin isoille seurueille ja tarjoiltavat räätälöidään asiakkaiden toiveiden mukaan.

–  Asiakkaat ovat työni suola. Heidän takiaanhan minä tätä teen. Minusta on ollut ihanaa huomata, että monet asiakkaat ovat juhliinsa tilanneet tarjottavia ja kakkuja minulta kerta toisensa perään ja heistä on tullut kanta-asiakkaitani. Vielä enemmän minua lämmittää se, että monesta heistä on vuosien saatossa myös tullut ystäviäni, Elke kertoo asiakkaiden merkityksestä.

Persoonallinen pitopalveluyritys on lyhyessä ajassa löytänyt paikkansa Kirkkonummella ja on ollut mukana luomassa monen lähialueen asiakkaan pienet kuin suuretkin juhlat.

 

Blomma Catering

Sijainti: Kirkkonummi

Omistaja: Janne Laitinen ja Elke Kütt

Perustettu: 2016

Toimintamuoto: pitopalvelu ja kondiittoria

Tuotteet: kakut ja tarjoilut

Eläimet ja ympäristö lähellä sydäntä

Eläimet ja tilan pitäminen ovat sydämen asia niin Annille kuin Henrikille. Toiminnan avainsanoja ovat pitkäjänteisyys ja kestävyys. Tilalla viljellään myös eläimille rehua ja kesällä karja on laitumella. Ja mitkä kesäoltavat niillä onkaan! Meren rannassa ne viettävät leppoisia päiviä juoden merivettä ja syöden heinää ja villejä yrttejä. Luonnon moninaisuuden ja maiseman eteen eläimet tekevät myös hyvää. Ne pitävät noin 55 hehtaarin niittyalueen puhtaana vesakoista ja matalasta kasvillisuudesta.

– Meille eläimet ja niiden hyvinvointi on aina ollut keskiössä ja siksi haluamme tarjota omillemme niin hyvän elämän kuin mahdollista, Ann sanoo.

Tilan naudat kasvatetaan lihan takia ja noin 15–18 kuukauden ikäisenä ne viedään teuraaksi. Annille ja Henrikille on ensiarvoisen tärkeää tarjota eläimilleen hyvät elinolot, mutta myös se miten ne viedään teuraaksi, on tilalla järjestetty eläintä ajatellen. Naudat ovat saanet elää hyvän elämän vapaana laiduntaen, nauttien raikkaasta ulkoilmasta, merivedestä ja tuoreesta heinästä. Kun on aika viedä nauta teuraaksi Henrik ja Ann avaavat portin ja ne saavat omassa tahdissa kävellä teurasautoon. Henrik on aina mukana ja antaa lähteville rauhallisen rapsutuksen ja auttaa ne autoon. Matka teurastamollekin on lyhin mahdollinen, vain hieman yli 30 kilometriä, eivätkä eläimet ehdi stressaantua siinä ajassa.

– Olemme tehneet paljon sen eteen, että eläimillämme on hyvä elämä ja haluamme myös, että tilastamme kiinnostuneilla ihmisillä olisi tilaisuus tulla tutustumaan työhömme. Osallistumme joka syksy Skördefesten-nimiseen sadonkorjuujuhlaan, jolloin syyskuisena viikonloppuna tilallamme on paljon erinäistä ohjelmaa ja vierailijoita käy paljon. Mutta myös muutoin haluamme pitää ovemme avoinna ja meille saa mieluusti sopia vierailusta, Ann kertoo.

 

Historiallinen pihapiiri täynnä elämää

Bolstaholmin tilan juuret juontavat aina 1400-luvulle ja tilan nykyinen päärakennus, jossa Ann ja Henrik asuvat perheineen, on 1850-luvulta. Täällä historia ja nykypäivä kohtaavat ja luovat oivat puitteet karjankasvattamiselle. Vieraillessamme haastattelun ja kuvauksen merkeissä tilalla kesäkuisena päivänä ilmassa leijui laventelin tuoksu ja puutarha henki edelleen vanhan ajan tunnelmaa. Päärakennuksen vieressä on lihanleikkaamo, jossa työskentelee Tommy, joka on tilan ainoa palkattu työntekijä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus lihanleikkaamisesta ja on viihtynyt Bolstaholmin palveluksessa jo lähes 12 vuotta. Teurastuksen jälkeen lihat tuodaan takaisin tilalle, jossa ne laitetaan riippumaan ja leikataan. Asiakkaat voivat ostaa lihaa suoraan tilalta tai nettikaupasta. Tilan lukuisia tuotteita, kuten hampurilaispihvejä, medwurstia, mausteseoksia ja marinadeja voi ostaa esimerkiksi S-market Godbystä ja Maarianhaminassa sijaitsevassa Varuboden Cityssä on myynnissä heidän mausteseoksiaan.

– Varuboden-Oslan kanssa olemme tehneet yhteistyötä aina vuodesta 2017 kun osuuskauppa avasi uuden yksikkönsä Varuboden Cityn, Maarianhaminan keskustaan. Tämän myötä osaa tuotteitamme otettiin myös Godbyn yksikköön myyntiin. Meidän työmme kannalta on erittäin tärkeää, että tuotteitamme löytyy myös lähikauppojen valikoimista, jolloin asiakkaamme voivat ostaa tuotteitamme myös päivittäisten kauppareissujensa lomassa, Ann painottaa asiakaspalvelun tärkeyttä heidän toiminnassaan.

Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsee myös navetta, jonka alkuperäisosa on aina 1700-luvulta. Tiilisessä navettarakennuksessa on omat osastonsa sonneille, vasikoille ja naudoille. Poikimiseen on omat karsinansa, jossa nauta ja vasikka saavat rauhassa tutustua toisiinsa ennen kuin ne muutaman päivän kuluttua päästetään muiden nautojen ja vasikoiden mukaan. Puolen vuoden ikäisenä, kun vasikat ovat tulleet sukukypsiksi ne erotetaan emästään. Hiehot ja sonnit asustelevat navetan eri osastoilla. Tällä ne saavat kasvaa, kunnes ovat noin 1–1,5-vuotiaita. Navetassa eläimet saavat liikkua omilla osastoillaan vapaasti ja säilörehua ja murskattua viljaa on koko ajan ruokintapöydällä saatavilla. Tavallisesti eläimet pääsevät laitumelle toukokuun koittaessa ja tällöin tilalla on yleensä myös avoimet ovet. Onhan se iloinen näky, kun iso lauma eläimiä kirmaa iloisesti pitkän talven jälkeen vihreille kevätlaitumille. Laidunmaat sijaitsevat muutaman kilometrin päässä pihapiiristä.

Bolstaholmin tilalla perinteiden vaaliminen, eläinten hyvinvointi ja paikallisuus ovat keskeisessä asemassa koko toiminnan kannalta. Annin ja Henrikin elämäntyö on näiden eläinten parissa, ja heidän työnsä lähtökohtana ovat aina eläimet ja ympäristö ja niistä ei tingitä. Tällä on niin eläimillä kuin ihmisillä mitä parhaimmat puitteet elää ja olla.

 

 

 

Bolstaholms gård

Sijainti: Geta, Ahvenanmaa

Omistaja: Ann ja Henrik Sundberg

Perustettu: 1400-luvulla

Toimintamuoto: lihakarja

Tuotteet: lihatuotteet

Perinteitä vaalien

Alkuaikoina hilloja ja hyytelöitä keitettiin isoissa kattiloissa kartanon keittiön puuhellalla miedolla lämmöllä. Kattilaan päätyivät tarkoin valikoidut marjat ja oikea annos sokeria. Mitään säilöntäaineita ei käytetty tuolloin, eikä käytetä nykyäänkään Hommanäsin herkuissa. Magnus Andersson on luotsannut Hommanäs Gård Oy:n toimintaa aina vuodesta 2006. Toiminta on laajentunut vuosien varrella siinä määrin, että vuonna 2013 kartanon pihapiiriin rakennettiin hillojen ja muiden herkkujen valmistukselle ja pakkaamiselle omat erilliset tilat. Kartanon puolella toimii nykyään uusi yrittäjä, joka harjoittaa majoitus- ja juhlapalveluita sekä kesäaikaan myös kahvilatoimintaa. Kaikki myynnissä olevat herkut valmistetaan ja lahjapakkaukset pakataan Porvoossa.  Varsinkin jouluksi kysyntä lahjapakkauksista kasvaa valtavasti, kun lahjaksi niin läheisille kuin yritysmuistamisinakin halutaan antaa Hommanäsin maistuvia herkkuja.

– Tämä on perheyritys, mutta toiminta on alkuajoista kuitenkin laajentunut sen verran, että olemme avuksemme palkanneet kolme työntekijää. Kaksi työskentelee tuotannon puolella, mutta arvostamme sitä, että kaikki pystyvät tarpeen vaatiessa avustamaan lähes kaikissa yrityksen askareissa. Myös vaimoni on mukana tässä toiminnassa, joka yrittäjyyden lisäksi on myös eräänlainen elämäntyö, Magnus sanoo.

Työmme kantava idea on se, että teemme sitä mitä osaamme parhaiten eli keitämme hilloja ja hyytelöitä. Marjoissa luotamme kotimaisiin makuihin ja suosimme paikallisia toimittajia siinä määrin kuin mahdollista. Ihan alusta asti valmistettiin myös hillojen ja hyytelöiden rinnalla juomia, joista varsinkin sesonkituotteet, kuten sima ja glögi nopeasti saavuttivat vankan suosion. Kaikkien tuotteiden kohdalla luotetaan edelleen siihen mistä kaikki alkoi, nimittäin makuun. Maku tulee marjoista ja siksi marjapitoisuus on korkea kaikissa Hommanäsin artesaanituotteissa.

– Olemme kuitenkin suhteellisen pieni toimija, emmekä voi kilpailla isojen tuottajien kanssa määrissä. Mutta me voimme kilpailla maussa ja laadussa. Tähän olemme toimintamme ajan luottaneet ja iloksemme se on kantanut meidät jo näin pitkälle, Magnus toteaa.

Etiketistä sen tunnistaa

Hommanäsin tuotteet tunnistaa helposti niiden etiketeissä komeilevasta kartanon kuvasta. Hommanäsin juomat, hillot ja hyytelöt erottuvat tämän avulla helposti kaupan hyllyllä. Monessa Varuboden-Oslan kaupassa Hommanäsin tuotteilla on oma hyllytilansa, mistä asiakas helposti löytää kaikki kaupan valikoimissa olevat Hommanäsin käsintehdyt maukkaat tuotteet.

– Muistan, että jossain vaiheessa pähkäilimme juuri kyseistä etikettiä ja sen mahdollista uusimista. Lopputulemana oli kuitenkin se, että emme halunneet kajota perinteikkääseen logolla varustettuun etikettiin vain uudistamisen takia. Asiakaskuntammehan tunnisti herkkumme juuri kyseisestä varsin yksinkertaisesta etiketistä, joka samalla myös kuvasti yrityksemme historiaa. Keskiössä on itse purkin sisältö, eli hillo tai hyytelö. Miksi sitä peittämään isolla etiketillä, sanoo Magnus.

 

Lähes 20 vuoden yhteistyö

– Meidän tuotteitamme oli Varuboden-Oslassa myynnissä jo ennen fuusiota silloisessa Oslassa itäisellä Uudellamaalla. Tuolloin meillä oli tuotteillemme omia hyllyjä isoimmissa marketeissa. Varuboden-Oslan myötä myymälöiden määrä kasvoi ja nykyään osa Hommanäsin herkuista on saatavilla koko S-ryhmästä. Kilpailu on kovaa näin pienyrittäjän näkökulmasta, kun isoja toimijoita riittää markkinoilla. Tämän vuoksi olen todella iloinen, että verkkokauppamyynnin lisäksi asiakkaat voivat ostaa meidän tuotteitamme monesta lähikaupasta. Tulee myös todella hyvä olo, kun näkee omat tuotteensa kaupan hyllyllä. Se on merkki siitä, että työmme näkyy ja sitä osataan arvostaa.

– Yhteistyö isompien toimijoiden sekä asiakkaiden palaute innostaa ja osaltaan myös mahdollistaa sen, että pystymme jatkuvasti tekemään tuotekehittelyä ja tarjota uusia makuelämyksiä tuotteidemme myötä. Tämän kesän uutuutena lanseerasimme mansikkahillon ja sen rinnalla suosituimpia herkkujamme ovat vadelmahillo, herukkahyytelöt, sima ja glögi, Magnus listaa tuotevalikoimaansa.

 

 

Hommanäs

Sijainti: Porvoo

Omistaja: Magnus Andersson

Perustettu: 1990-luvun alussa

Toimintamuoto: hillojen, hyytelöiden ja mehujen valmistus

Tuotteet: hillot, hyytelöt, juomat, kastikkeet

”Maanviljelys on elämäntapa”

Hultan tilan isäntä Matti Kipinoinen on pikkupojasta asti ollut mukana maatilan töissä ja saanut nähdä kättensä jäljen kasvavan isoilla peltoalueilla ihan kotitalon nurkalla. Kevään multaisilla pelloilla alkaa alkukesän auringon myötä vihertävät perunanvarret kohota kohti lämpöä. Varhaisperunat nostetaan jo juhannusviikolla ja tästä eteenpäin perunannostokoneet käyvät lähes taukoamatta. Kauden viimeiset perunat nostetaan yleensä lokakuun lopussa. Perunanviljely vaatii paljon työtä ja on hyvin riippuvainen säästä ja muista ulkoisista tekijöistä. Vasta kauden kuluessa tietää miltä sato näyttää. Hultan tilan päätuote oli pitkään kananmunat, joita myytiin suoraan kauppoihin. Perunaa tilalla alettiin viljellä 1970-luvun alussa.

– Muistan kuinka pikkupoikana sain olla isäni matkassa toimittamassa munia ja perunoita kauppoihin. Muistan vielä elävästi appelsiinien huumaavan tuoksun, kun avasimme kylmiöiden ovet. Yhteistyö marketpäälliköiden kanssa oli sujuvaa jo silloin ja monen kanssa sain vielä itse tehdä töitä ottaessani ohjat tilalla vuonna 1997, Matti kertoo.

Maanviljelys on jokapäiväistä työtä, eivätkä työt lopu siihen, kun viimeinen peruna on nostettu maasta. Talviaikaan perunoiden pakkaaminen ja tilauksien valmisteleminen sekä tuotteiden kuljetus kauppoihin pitää Hultan tilan isännän ja työntekijät kiireisinä. Työmäärä on näin isolla tilalla varsin suurta ja tila työllistääkin kolme työntekijää vuoden ympäri. Tämän lisäksi perheen kolme poikaa auttelevat tilalla minkä opiskeluiltaan ehtivät.

Hultan tilan perunat kasvavat multavassa maassa, joka on täynnä ravinteita. Lannoitteita käytetään maltillisesti.

Kolmessa polvessa

Hultan tilan juuret juontavat aina 1950-luvulle asti, jolloin Matin isoisä sodan jälkeen löysi itselleen tilan, kun oma kotitila jäi Karjalaan. Jo tällöin tilalla viljeltiin perunaa omaan tarpeeseen. Matin isän ottaessa tilan hoitoonsa perunaa viljeltiin myös myyntiin, vaikkakin munantuotanto oli pääosassa. Matti oppi jo tuolloin pienenä poikana isäänsä auttaessaan paljon perunanviljelystä ja tilan pidosta, mutta opittavaa riittää edelleen. Alati kehittyvät työkoneet ja pakkaustekniikka sekä uusien perunalajikkeiden tulo markkinoille takaavat sen, ettei uuden oppimiselle näy loppua.

– Minusta on aina ollut tärkeää vaalia tätä tilaa, joka on kulkenut suvussamme. Samalla tavalla kuin minä aikoinani sain oppia isäni mukana ja seurata tilan elämää haluan myös kasvattaa kolme poikaamme. Hekin ovat kasvaneet tämän tilan töiden lomassa tarkkaillen kevään hallaa, kesällä perunan kukinnan vaiheita ja syksyllä maasta nousevaa satoa.

Vuosikymmenien saatossa on tilan toiminta muotoutunut aina silloisen tilan isännän mukaan. Toimintaa on kehitetty ja Matin aikana on perunanpakkaaminen automatisoitunut ja varastotiloja laajennettu. Kuitenkin aina edellisen isännän täydellä tuella ja uskolla, että toiminnan on myös kehityttävä, jos aikoo pärjätä.    Perheen kolme poikaa ovat mukana auttamassa erinäisissä tilan töissä ja kaksi vanhinta heistä opiskeleekin alaa.

 

Vanhan mukulan uusi nousu

Peruna on kuulunut suomalaisten ruokapöytiin jo pitkään. Aika ajoin uudet ruokatrendit, kuten aikoinaan pastan ja riisin yleistyminen ruokakulttuurisamme, ovat hetkellisesti horjuttaneet perunan suosiota. Perinteisen kotiruoan arvonnousun myötä nyt löytyy taas enemmän perunaa suomalaisten ostoskoreista. Hultan tilalla viljellään kymmenisen eri perunalajiketta, niin varhaisperunaa kuin talviperunaakin. Suosituimpia lajikkeita ovat Annabelle ja vanhemmista lajikkeista Nicola ja Timo.  Suurin osa tilan perunoista myydään kauppoihin, aivan pienet niin sanotut kakkosluokan perunat myydään elintarviketeollisuudelle. Osuuskauppamme kanssa Hultan tila on tehnyt yhteistyötä jo pitkään, aina 1970-luvulta asti. Tilan perunoita voi ostaa Siuntion, Karjaan, Pohjan, Hangon, Veikkolan, Tenholan ja Tammisaaren yksiköistämme sekä Kirkkonummen Prismasta.

Peruna on varsin vaativa säilytykseltään, se kun ei oikein siedä valoa ja optimaalinen säilytyslämpötila on noin 4–astetta. Kaupoissa nämä vaatimukset voivat olla hankalia täyttää. Siksi perunoita toimitetaan kahdesti, joskus kolmestikin viikossa kauppoihin. Tätä ennen perunan matka Hultan tilan pelloilta on ollut monivaiheinen. Pihapiirissä komeilee kolme isoa varastotilaa, joissa on viileää ja ennen kaikkea pimeää. Talvivarastointia varten perunat pitää ensin kuivattaa. Varastoissa perunat säilytetään isoissa puulaatikoissa. Yhteen puulaatikkoon mahtuu jopa 700 kiloa perunaa. Tietokoneohjattu ilmanvaihto mittaa varastotilojen olosuhteet ja säätelee sisään otettavan ilman määrää. Kun perunat ovat kuivatettu lämpötilaa lasketaan. Varastosta perunat pakataan aina tilausten mukaan ja kaupoissa niitä myydään muun muassa yhden tai kahden kilon pusseissa tai irtomyyntinä. Yhtenä työvaiheena on perunoiden harjaaminen tai peseminen, jonka jälkeen perunat kulkevat hihnalla pussitukseen. Kauppojen tilaukset järjestellään kuormaksi ja kuljetetaan tilan kuorma-autoilla perille kauppoihin.

– Olen halunnut jatkaa samalla ajatuksella yhteistyötä kauppojen kanssa kuin isäni aikoinaan. Lähialueen kaupat mahdollistavat osaltaan meidän elinkeinomme ja näin ollen me vuorostamme voimme tarjota työtä alueellemme. Lähiruokaa parhaimmillaan on se, että kun nostamme varhaisperunaa täällä tilallamme ovat ne jo kahden tunnin kuluttua tästä asiakkaiden ostettavissa lähikaupassa, Matti summaa lähiruoan merkitystä.

 

 

Hultan tila

Sijainti: Tenhola

Omistaja: Matti Kipinoinen

Perustettu: 1950-luvulla

Toimintamuoto: perunanviljely

Tuotteet: perunat

Leipää ja viljatuotteita, lihaa, hilloja, makeisia, kasviksia…

Yhä useamman suomalaisen ostotottumuksiin vaikuttaa se, että tuotteiden matka pellolta kauppaan on lyhyt eikä välikäsiä tarvita. Kotimaisuus ja lähellä tuotettu kasvattaa suosiotaan. Valitsemalla lähiruokatuotteita edistetään myös lähiseudun maanviljelysperinteiden säilymistä.

– Pyrimme koko ajan lisäämään paikallisten ja oman osuuskauppamme toimialueen tuottajien lähiruokavalikoimaa kysynnän kasvaessa. Pääpaino on tuoreissa kausituotteissa, kuten kasviksissa ja hedelmissä, mutta niiden lisäksi on myös tarjolla lihaa ja leikkeleitä, leipää ja viljatuotteita, makeisia, panimotuotteita, hunajaa, jäätelöä ja säilykkeitä. Lähiruokavalikoimamme vaihtelevat hieman myymälöittäin ja paikkakunnittain. Kaikista ruokakaupoistamme löytyy kuitenkin kattava valikoima eri tuoteryhmiin kuuluvia lähituotteita. Meille on myös tärkeää kehittää lähiruokavalikoimaamme asiakkaidemme toiveiden ja menekin kautta saamamme palautteen perusteella, kertoo toimialajohtaja Bengt Vinberg.

Kotimaisuus kunniaan

Lähiruoka on nostanut suosiotaan ja samalla myös kiinnostus tuottajia kohtaan. Lähipelloilla ja kasvihuoneissa kasvaneet tuotteet maistuvatkin useimmiten maukkaammilta. Lähiruokatuotteemme ovat kaupoissa merkitty Makuja lähellä sinua -tunnuksella, jolloin asiakkaat löytävät ne helpommin.

Omien Makuja lähellä sinua -tuotteiden rinnalla asiakkaat löytävät kaupoistamme laajan valikoiman kotimaisia tuotteita myös S-ryhmän Kotimaista-tuotesarjasta sekä Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista. Hyvää Suomesta-merkki pakkauksessa kertoo, että elintarvike on alkuperältään suomalainen: sekä raaka-aineet että työ tulevat omasta maasta, tekijät tunnetaan ja tuotantoketju tiedetään. Hyvää Suomesta on myös merkki kuulumisesta järjestelmään, jossa merkkiä käyttäviä yrityksiä valvotaan tarkastuskäynneillä ja jatkuvalla tuoteseurannalla.

Pyrimme osuuskaupassamme helpottamaan asiakkaidemme kauppareissuja ja valintoja kotimaisuuden puolesta, merkitsemällä kotimaiset tuotteet selkeästi. Varsinkin sadonkorjuuaikaan hedelmä- ja vihannesosastomme pursuavat kauden maukkaita kasviksia ja juureksia, joista iso osa on korjattu vain muutamien kilometrien päässä kaupasta.

S-mobiili oiva apuväline omien ostosten kotimaisuuden seurantaan

S-mobiilin Omat ostot -palvelussa oleva kotimaisuuslaskuri helpottaa asiakasomistajia tunnistamaan kotimaisen ruoan. Kotimaisuus-osiossa asiakasomistaja voi kätevästi tarkistaa kuinka iso osuus esimerkiksi ostamistaan hedelmistä ja vihanneksista ovat kotimaisia. Kotimaisuuslaskuri näyttää ruokatuotteet, jotka on tuotettu, valmistettu ja pakattu Suomessa. Näiden ruokatuotteiden kotimaisuuden takaavat esimerkiksi Hyvää Suomesta -merkki. Lisäksi palvelu näyttää erikseen Suomessa valmistetut tuotteet ja ulkomaalaiset tuotteet. Kotimaisuustieto näytetään aina yksittäisen tuotteen tasolle asti ja kotimaisuusaste ilmoitetaan ostosten arvon mukaan.

Osuuskaupassamme pyrimme jatkuvasti lisäämään tuotetarjontaamme varsinkin kotimaisten ja paikallisten tuottajien tuotteiden osalta. Käytössämme on toivekanava sinuntoive.fi, jonka kautta asiakkaamme voivat toivoa juuri omia suosikkituotettaan valikoimaan paikalliseen Prismaan, S-Marketiin tai Saleen. Osuuskaupassamme olemme satsanneet paikallisiin tuottajiin ja tulemme laajentamaan tätä myös jatkossa. Esittelemme myös kuukausittain vaihtuvan paikallisen tuottajan tarinan verkkosivuillamme sekä sosiaalisessa mediassamme.

 

Maukasta Suomalaisen ruoan päivää.

Ahvenanmaa – omenanviljelijöiden paratiisi

Ahvenanmaalla kasvuolosuhteet omenanviljelylle ovat suotuisat, ja jopa 70 prosenttia kaikista Suomessa myytävistä kotimaisista omenoista tulee Ahvenanmaalta. Aurinkoiset kesät ja saariston viileä kevät ja pitkä, leuto syksy kypsyttävät omenat maukkaiksi ja aromikkaiksi.

– Suomessa ei myöskään saa jälkikäsitellä omenoita ja puhtaus onkin meidän kilpailuvalttimme. Täällä omenat kasvavat puhtaassa saaristoilmassa, hedelmäpuut kastellaan raikkaalla järvivedellä ja käytetään ympäristöystävällisiä ja luonnollisia torjuntametodeja, Annika kertoo.

Kaikki ahvenanmaalaiset omenatarhat noudattavat IP-periaatetta, kuten myös Karl-Ersin tila. Tämä tarkoittaa sitä, että viljely sijoittuu luomuviljelyn ja perinteisen viljelyn välimaastoon. Tässä viljelymuodossa ympäristö otetaan vahvasti huomioon. Lannoitus, kastelu ja kasvitautien torjunta perustuu todelliselle tarpeelle ja uusia lajikkeita valitessa kiinnitetään huomiota siihen, että ne ovat vastustuskykyisiä kasvitauteja ja tuholaisia vastaan.

Omenapuita silmänkantamattomiin

Karl-Ersin tilalla viljellään noin 50 hehtaarin pinta-alalla omenoita, päärynöitä ja mansikoita. Omenat ovat kuitenkin pääroolissa ja omenapuita on huikeat 120 000. Päärynäpuita tilalla on 14 000 ja mansikoita viljellään 3 hehtaarin alueella. Keväisin kukkivien omenapuiden rivistöt kaunistavat maisemaa ja ahkerien mehiläisten surina täyttää ilman.

Juhannuksen tienoilla tilalla poimitaan sadon ensimmäisiä mansikoita. Elokuussa vuorostaan kypsyvät ensimmäiset omenat ja päärynät ja sadonkorjuu tilalla alkaa toden teolla. Syksy on omenanviljelijälle kiireistä aikaa. Satoa noin sadastatuhannesta hedelmäpuusta korjataan talteen, ja hedelmät pestään ja varastoidaan.  Kaikki hedelmät poimitaan käsin olkapäällä kannettavaan laukkuun. Tila työllistää kymmenen henkilöä vuoden ympäri ja hedelmäsadon poimimiseen tarvitaan myös lisää apukäsiä. Tällöin tilalla työskentelee lähemmäs 40 henkilöä sadonkorjuutöissä. Satoa saadaan aina lokakuun lopulle asti.

– Parhaimpina vuosina omenasatomme on yli miljoona kiloa omenoita. Satoon vaikuttavat monet seikat, eikä se aina ole meidän käsissämme minkälaisen sadon saamme. Olemme pitkälti sään ja kasvuolosuhteiden armoilla, Annika sanoo.

 

Jokaisella vuodenajalla omat askareet

Hedelmänviljely ei pelkästään keskity kesään ja syksyyn, vaan jokaisella vuodenajalla on omat askareensa. Karl Ersin tilalla on täysi tohina aina syksystä kevääseen. Talvella omenapuut leikataan, keväällä istutetaan uutta ja syksyllä omenat poimitaan ja varastoidaan. Omenat varastoidaan hapettomissa varastoissa. Varastoista riittää hedelmiä myyntiin suunnilleen maaliskuuhun asti. Tilan tuoremehupuristamolla valmistetaan tuorepuristettua omenamehua suurin laatikkopakkauksiin. Tilalla työskentely onkin eräänlainen elämäntapa kaikkine eri askareineen.

– Hedelmien viljely on kulkenut meidän molempien mukana aina lapsuudesta saakka ja opit on saatu vanhemmiltamme ja isovanhemmiltamme. Tämä on meille enemmän kuin ammatti, se on elämäntapa, joka on aina ollut osa meidän sukujamme. Tässä työssä opimme aina jotain uutta ja oman haasteensa asettaa osaltaan myös sää, kertoo Annika

 

Paikallista ja luonnollisesti tuotettua

Lähes 70 prosenttia kotimaisista Suomessa myytävistä omenoista on peräisin Ahvenanmaalta. Suuri osa sadosta päätyy myyntiin lähikauppoihin, mutta myös mantereelle toimitetaan paljon hedelmiä myyntiin. Karl Ersin tilalla viljellään monia eri omenalajikkeita ja niitä myydään kaikissa kolmessa Varuboden-Oslan Ahvenanmaalla sijaitsevassa kaupassa. Lähes kaikissa osuuskauppamme ruokakaupoissa on myynnissä Karl Ersin maukasta omenamehua, joka tuotetaan kaikista eri omenalajikkeista mitä tilalla kasvaa, ja maku voi siksi vähän vaihdella sesongin mukaan. Yhteistyötä osuuskaupan kanssa on tehty jo kymmenen vuoden ajan. Mehu on täysin vapaa kaikista lisäaineista ja on puhdas ja luonnollinen. Nyt markkinoille on uutuutena tuotu 2. desilitran omenamehupakkaus, joka on ainoa kotimainen tässä koossa oleva pakkaus. Tuotteesta toivotaan varsinkin lapsiperheiden suosikkia. Pilli on tässä tuotteessa korvattu kätevällä kierrekorkilla. Terveellinen janojuoma, joka helposti kulkee mukana.

Paikallisuus on Annikalle ja Kristianille koko toiminnan peruspilari. Heistä on arvokasta saada viljellä samoja maita kuin esi-isänsä aikoinaan ja nähdä oman työnsä tulokset. Heistä paikallisuus tarkoittaa myös sitä, että he ovat paikallinen työllistäjä ja pystyvät tarjoamaan työpaikkoja lähiseudun asukkaille.

 

 

 

Karl-Ers frukt

Sijainti: Tjudö, Ahvenanmaa

Omistajat: Annika ja Kristian Karlsson

Perustettu: 1653

Toimintamuoto: hedelmätarha

Tuotteet: omenat, päärynät ja mansikat

Vettä, lämpöä ja paljon hoivaa

Kasvihuoneissa komeilevaa kesäistä väriloistoa, joka täyttää puutarhan kaikki kuusi kasvihuonetta, edeltää pitkä rupeama töitä. Kesäsesongin ensimmäiset työt aloitetaan jo helmikuussa, jolloin kevään orvokkiamppeleiden pistokkaat ovat ensimmäiset, jotka istutetaan multaan. Uusia pistokkaita istutetaan jatkuvasti, jotta puutarha pystyy tarjoamaan asiakkailleen koko sesongin ajan tuoreita kukkia. Kukat tarvitsevat kasvaakseen paljon valoa, lämpöä ja ravinteita. Kuihtuneet kukinnot pitää myös poistaa ja lähes kaikki kukat latvotaan, jotta ne haaroittuvat ja kasvavat tuuheiksi. Tämä kaikki on suurimmaksi osaksi käsityötä, johon omistajapariskunta saa apua kolmelta sesonkiapulaiselta, joista kaksi auttelee kuusi kuukautta vuodesta ja yksi on apuna kiireisimpänä kesäsesonkina.

– Kun pistokkaat on istutettu kuohkeaan multaan, tarvitsevat ne rutkasti valoa, vettä ja ravinteita. Ja tietenkin rakkautta, Kristian naurahtaa. Kun kesäkukkien kausi päättyy lokakuussa, ryhdytään puutarhalla siivouspuuhiin. Tällöin kaikki kasvihuoneet puhdistetaan ja desinfioidaan. Näihin aikoihin myös joulukukkien alkuvalmistelut ottavat tuulta alleen, koska jo marraskuussa myydään ensimmäisiä joulukukkia ja -asetelmia. Tammikuut ovat kasvihuoneissa hiljaisia, mutta jo helmikuu tuo mukanaan uuden viljelykauden, kun ensimmäiset pistokkaat saapuvat puutarhalle. Puutarhureilla riittääkin tekemistä vuoden ympäri. Tämä on työn lisäksi myös eräänlainen elämäntapa, Kristian jatkaa.

Puutarhalla pitkät perinteet

Sipoon Paippisissa sijaitsevan puutarhan historia ulottuu aina 1950-luvulle, jolloin Kristianin isoisä ja isoäiti perustivat sen. Tuohon aikaan tilalla viljeltiin vihanneksia ja viljaa myyntiin. Vuonna 1971 Kristianin eno otti vastuun puutarhasta yhdessä vaimonsa kanssa ja lähes kolmekymmentä vuotta tästä Kristian astui mukaan puutarhan toimintaan. Näinä aikoina myös puutarha alkoi keskittyä enemmän kukkiin, ja tämä onkin kantanut aina näihin päiviin saakka. Kristian on yhdessä vaimonsa, Kirsin kanssa luotsannut puutarhaa vuodesta 2010, jolloin he ottivat kokonaan vastuun puutarhasta. He panostavat amppelikukkien ja kesäkukkien viljelyyn ja tämän lisäksi he viljelevät myös pienemmässä mittakaavassa yrttejä ja vihannestaimia.

– Olen lapsuudestani saakka viettänyt paljon aikaa täällä puutarhalla isoäitini ja enoni mukana. Olen vierestä nähnyt puutarhan vuodenaikojen vaihtelut, ja niihin liittyvät erilaiset työt ja askareet. Enoni kertoi minulle kaiken maanviljelystä ja kasvihuoneista ja minä kuuntelin kiinnostuneena. Pääsin myös pienestä pitäen mukaan auttelemaan erinäisissä töissä ja näin ollen oli aivan selkeää, että minä joskus jatkan puutarhan toimintaa, Kristian sanoo.

 

Pelargoni, miljoonakello, petunia, mansikka…

Erilaisten kukkien kirjo on laaja ja värivaihtoehtojakin on lukuisia. Paikallisesti viljellyt kukat ovat niittäneet suosiota ja siksi puutarhalle on tärkeää, että valikoimasta löytyvät tutut kukat vuodesta toiseen. Kehitys on myös tärkeää ja joka sesonkiin tuodaan myös uutuuksia ja monista tutuista lajikkeista viljellään uusia värivaihtoehtoja. Kesäkukista amppelikukat ovat Skogsterin puutarhan valttikortti. Kauden aloittavat orvokkiamppelit, jotka kestävät jopa pikkupakkasen, kesäkauden suosikkeja ovat mansikka-, pelargoni- ja miljoonakelloamppelit. Tämän kesän uutuutena on isokukkainen tuoksuva begonia, joka on myös kiinnostanut asiakkaita. Viime vuosina on myyty paljon kukkia, joissa samaan ruukkuun on yhdistelty kahta eri kukkaa.

Jouluksi puutarhalla viljellään sipulikukkia kuten amaryllistä ja hyasinttia. Talvisesonkiin kuuluvat myös erilaiset jouluistutukset, jotka pitävät puutarhuripariskunnan kiireisenä koko marras- ja joulukuun. Joulukukkia ja -istutuksia myydään asiakkaille suoraan puutarhalta, mutta niitä myydään myös kukkakauppoihin, kuten osuuskauppamme puutarhamyymälään, S-Gardeniin.

Osuuskauppa yhdisti

Porvoon S-Gardenissa on myynnissä laaja valikoima Skogsterin puutarhan kukkia, ja yhteistyö osuuskauppamme kanssa on kestänyt liki kaksikymmentä vuotta. Osuuskaupallamme on myös toinen tärkeä merkitys Kristianille ja Kirsille. Kristian aloitti työuransa lihamestarina Nikkilän S-marketissa ja samaisessa kaupassa Kirsi aloitti työt kassavastaavana. Heidän tiensä kohtasivat siellä ja he rakastuivat, perustivat perheen ja ovat nyt työskennelleet yhdessä jo yli kaksikymmentä vuotta. Molemmat ovat vuosien saatossa hankkineet itselleen myös puutarhurin tutkinnon. Yhteistyö on saumatonta ja molemmille puutarhan pitäminen on enemmänkin elämäntapa. Paikallisuus ja korkealaatuiset tuotteet ovat myös molemmille sydäntä lähellä ja ohjaa samalla koko heidän toimintansa.

 

 

Skogsters trädgård

Sijainti: Paippinen, Sipoo

Omistajat: Kristian ja Kirsi Roine

Perustettu: 1953

Toimintamuoto: puutarha

Tuotteet: amppelikukat, kesäkukat, yrtit

Aito maku lähialueen marjoista

Kaikki jäätelöt ovat artesaanituotteita ja tehdään alusta loppuun käsin. Jäätelöitä on kuudessa eri maussa: karviainen, raparperi, mustaherukka, mansikka, mustikka ja puolukka. Marjapitoisuus on vähintään 25 prosenttia, ja jäätelöt ovat lisäaineettomia ja laktoosittomia. Maku on aidosti se, mikä paketin kyljessä on kuvattuna. Raaka-aineina käytetään puhtaasti kotimaisia ja paikallisia marjoja, esimerkiksi mustikat ja puolukat ovat lähimetsistä poimittuja, mansikat tulevat inkoolaiselta Lill-Bredsin marjatilalta. Raparperin Susanne itse poimii Siuntiossa sijaitsevasta Suitian kartanolinnan puutarhasta.

– Aidot ja puhtaat maut ovat jäätelöidemme valttikortti. Alussa kun jäätelöä myytiin vain kesäkahvilassa, asiakkaita tuli pidemmänkin matkan takaa pelkästään sen takia. Jäätelö hurmasi asiakkaat maullaan. Jäätelön valmistaminen käsin on aikaa vievä prosessi, eikä makuja voi valmistaa kuin yhden päivässä. Tämä luo varsinkin kesäisin, jolloin kysyntä on suurta, hieman haasteita, Susanne sanoo.

Alussa jäätelöä valmistettiin todella pienissä erissä, kun kaksi puolenlitran jäätelöannosta valmistui kerralla kahvilan asiakkaiden nautittavaksi. Sittemmin jäätelökone on vaihdettu isompaan ja jäätelöitä myydään myös jälleenmyyjien toimipaikoissa aina Helsingistä Hankoon. Varuboden-Oslassa Sjundbyn jäätelöitä on myyty ABC Pickalassa vuodesta 2014 asti. Susanne toimittaa itse jäätelönsä jälleenmyyjilleen ja vuoden aikana kertyykin lukuisia ajokilometrejä.

 

Luonto ja paikallisuus keskiössä

Luonto ja paikallisuus ovat aina olleet toiminnan keskiössä. Susanne pyörittää myös majoitus- sekä retkeily- ja ohjelmapalveluita. Tällöin ohjelmassa voi olla esimerkiksi melontaa luonnonkauniissa maisemissa tai muita ulkoilma-aktiviteetteja. Melontaretkeläisten kahvitaukoihin kuuluu lähes poikkeuksetta jäätelöä kahvin kera luonnon helmassa. Paikallisuus näkyy myös jäätelössä käytettävissä raaka-aineissa, joissa suositaan paikallisia marjoja, maitoa ja kermaa.

– Pyrimme myös koko ajan kehittämään toimintaamme yhä luonnonmukaisemmaksi. Tämän huomioimme myös tuotepakkauksissamme, jossa olemme siirtyneet muovipikareista ja -pakkauksista pahvisiin. Suunnitelmissamme on myös laajentaa toimintaa, mutta emme halua sen tapahtuvan luonnon, paikallisuuden tai maun kustannuksella, Susanne huomauttaa.

Perheyrityksessä riittää vipinää

Susannella on monta rautaa tulessa pyörittäessään SE-Action -yritystään. SE-Action on matkailun monitoimiyritys, joka mm. järjestää erilaisia aktiviteetteja ympäri Siuntiota melontakursseista SUP-jooga -tunteihin ja yleisöopastuksiin Sjundbyn linnassa. Susanne itse koordinoi koko palettia, mutta ei pelkää kääriä hihojaan ja tarttua käytännön askareisiin. Hänen miehensä Jani on kuitenkin kokonaan vastuussa itse jäätelön valmistuksesta. Susanne on mukana kehittelemässä uusia makuja, pakkausprosessissa sekä tuotteiden toimituksissa. Yritys työllistää ympäri vuoden kolme ja kesäaikaan kymmenisen omaa työntekijää.

Sjundbyn jäätelö on maullaan hurmannut lähes kymmenen vuoden ajan ja suosion myötä jäätelöä voi nyt ostaa monelta jälleenmyyjältä Helsingistä Hankoon. Susannelle paikallisuus ja korkealaatuiset raaka-aineet ovat aina olleet tärkeitä jäätelön valmistuksessa. Vaikka suunnitelmissa on laajentaa toimintaa, tulee jäätelön valmistus kuitenkin olemaan puhtaasti käsityötä ja paikallisuutta suosivaa. Ja jäätelötehdas tulee edelleen sijaitsemaan Susannen kotitilan yhteydessä, ja Janin vastuulla on edelleen valmistaa mitä maukkaampia jäätelöitä.

 

Sjundbyn jäätelö

Sijainti: Siuntio

Omistaja: Susanne Ekström

Perustettu: 2012

Toimintamuoto: jäätelön valmistus

Tuotteet: jäätelö

Isoäidin grahamleivästä se alkoi

Sören on ammatiltaan sähköasentaja ja myllärin työt hän aloitti 1990-luvun alussa oikeastaan sattumalta. Hänen isoäitinsä oli kova leipomaan ja valitteli kun kaupoista ei enää löytynyt vanhaan kunnon tapaan kivimyllyllä jauhettuja jauhoja. Ahvenanmaalta ei sellaista myllyä enää löytynyt, mutta Sörenin naapurilla sattui oleman vanha kivimylly. Tuumasta toimeen. Sören, joka aina on ollut kiinnostunut kaikenlaisista koneista ja vempaimista, kunnosti ja korjasi kivimyllyn ja alkoi kokeilla minkälaisia jauhoja sillä pystyi jauhamaan.

– Minä jauhoin ja äitini leipoi ja antoi palautetta ja tämän tuotekehittelyn lopputuloksena meillä oli lopulta käsissämme täydellinen grahamjauho. Sana kiri nopeasti äitini ystävien keskuudessa, ja aloimme jauhaa yhä enemmän myös myyntiin. Sattuma ja tarve perinteiselle grahamjauholle sysäsi tämän toimintamme liikkeelle, ja tämän parissa on vierähtänyt jo lähemmäs kolmekymmentä vuotta, Sören sanoo.

Toiminta on pienimuotoista, mutta tunnettua. Markkinointiin ei kuitenkaan koko myllyn toiminnassa olon aikana ole tarvinnut panostaa. Tuotteet ovat puhuneet puolestaan, ja Sören perheineen on aina ollut valmis kokeilemaan uusia tuotteita asiakkaiden pyynnöstä. Grahamjauhojen rinnalle on vuosien saatossa tullut muutakin, ja tällä hetkellä jauhoja on lähemmäs kymmenen ja tuotteita yhteensä lähemmäs kolmekymmentä.

Perinteistä käsityötä

Överängs kvarn on erikoistunut käsityönä tuotettuihin jauhoihin, joita myydään paikallisesti. Myllyssä jauhaa edelleen alusta asti mukana ollut kivimylly, joka on saanut avukseen kolme valssimyllyä. Toiminta on koko ajan perustunut asiakkaiden kysyntään ja perusajatuksena onkin ollut jauhaa korkealaatuisia jauhoja perinteisellä tavalla. Suurin osa käytetystä viljasta on luomua. Vilja ostetaan naapurin Mats Häggblomilta, joka itse viljelee paljon, mutta myös välittää muiden ahvenanmaalaisten viljelijöiden viljaa. Grahamjauhot ja kaurahiutaleet olivat pitkään myllyn päätuotteita, mutta viime vuosina ovat muinaisviljat kuten speltti-, emmer- ja yksijyvävehnä nousseet suosioon ja mylly on ottanut nekin mukaan valikoimaansa.

Perinteisenä käsityönä jauhettaessa työ on hitaampaa ja määrät pienempiä kuin isoissa jättimyllyissä, mutta toiminnan ajatuksena ei koskaan olekaan ollut kilpailla isojen toimijoiden kanssa hinnoissa tai määrissä.

– Tärkeämpää meille on ollut vastata asiakkaiden toiveisiin ja olla valmiita kokeilemaan uusia tuotteita. Haluamme panostaa käsityönä tehtyihin laadukkaisiin tuotteisiin, jotka myydään tässä lähellä, Sören kertoo paikallisuuden merkityksestä.

Käsityöstä voidaan tässä yhteydessä todella puhua, koska kaikki myllyn työt hoituvat perheen voimin, eikä ulkopuolisia ole tarvinnut palkata avuksi. Kun viljat on myllyssä jauhettu, ne pussitetaan käsin ja jokaisen pussin kylkeen liimataan lopuksi tuotetarra. Tämän jälkeen tuotteet pakataan autoon ja kuljetetaan kauppoihin. Myös monet ahvenanmaalaiset leipomot ostavat jauhoja Överängs kvarnilta ja ajoittain, varsinkin nyt korona-aikana, tuotteita on myös postitettu yksittäisille kuluttajille mantereella. Varastot pyritään pitämään pieninä ja tuotteita tehdään suurimmaksi osaksi suoraan kysynnän perusteella.

– Kaupoista soitetaan meille, kun jokin tuotteemme on päässyt loppumaan ja silloin myllyyn vaihdetaan pyydetty viljalaji ja pistetään hommat käyntiin, Sören kertoo kauppojen kanssa hyvin sujuvasta yhteistyöstä.

 

Asiakkaiden palaute ja paikallinen yhteistyö kannustaa eteenpäin

Överängs kvarn on tehnyt yhteistyötä Varuboden-Oslan kanssa aina 2000-luvun alusta, kun osuuskauppa aloitti toiminnan Ahvenanmaalla. Myllyn tuotteita löytyykin jatkuvasti osuuskaupan kauppojen hyllyiltä.

– Meillä ei ole täällä tilapuotia ja toimintamme elinehto on, että tuotteitamme löytää lähikauppojen hyllyiltä. Asiakkaat tietävät mistä voivat ostaa tuotteitamme tai esittää toiveitaan uutuuksista. Tämä on meidän yrityksemme kannalta erittäin hyvä asia, koska se sysää tuotekehittelyämme luonnollisella tavalla koko ajan eteenpäin, Sören kiittää.

Mylly jauhaa monia eri viljalajeja, vehnää, ruista, spelttiä, emmeriä ja yksijyvävehnää, ja näistä moni on päätynyt myllyyn juuri asiakkaiden toiveiden perusteella. Suurta suosiota nauttivat muut tuotteet ovat rapsi- ja pellavaöljy. Rapsiöljy palkittiin myös kultamitalilla Artesaaniruoka SM-kilpailussa muutama vuosi sitten.

Myllyn toiminta jatkuu Filipin käsissä ja katse vahvasti tulevaisuudessa. Täällä perinteinen käsityö on arvossaan ja toisaalta uskallus tarttua uuteen luovat toimivan yhtälön. Lähellä tuotettua on luvassa Överängs kvarnilta vastaisuudessakin.

 

 

Överängs kvarn

Sijainti: Saltvik, Ahvenanmaa

Omistaja: Filip, Sören ja Marica Karlsson

Perustettu: 1992

Toimintamuoto: mylly

Tuotteet: jauhot, rapsiöljy, pellavaöljy ja pasta

Kädet tiukasti mullassa

Robert on maatilan kasvatti ja harrasti jo nuorena veljensä kanssa herneen- ja mansikanviljelyä. Tällöin myös kiinnostus kasvihuoneisiin sai alkunsa tomaatinhakuretkiltä äidin kasvihuoneelle, jossa tuoksuivat uuden sadon tomaatit ja kurkut.

– Olen kasvanut tilalla ja tottunut siihen, että vihanneksia saa omasta kasvihuoneesta. Lapsena juostiin ja haettiin pihalta kurkkua, mansikoita ja herneitä suoraan lautaselle. Aloimme myös myydä omia kurkkujamme torilla, joten olen oppinut käytännön kautta.

Tänään Robben pikku puutarha toimii samaisella sukutilalla viljellen yrttejä, versoja ja salaattia. Robert perusti yrityksen vuonna 2002 ja tuotanto oli tuolloin hyvin pienimuotoista. Alussa viljeltiin herneenversoja 150 neliömetrin kokoisessa vuokratussa kasvihuoneessa. Tätä nykyä viljelyala on monikertaistunut ja 1,5 hehtaarin alalla viljellään vuoden ympäri uusiutuvaa energiaa hyödyntäen sekä uusia teknologisia ratkaisuja käyttäen.

 

Herneenversoista kasvoi elämäntyö

Toimintamme alkoi vuosituhannen alussa herneenversojen kasvatuksella, joita myytiin ravintoloille ja cateringyrityksille. Vuosien saatossa herneenversojen rinnalle tuli myös auringonkukan versot, sitten erilaiset yrtit ja jääsalaatti.  Yrteille oli yllättävän kova kysyntä ja Robben pikku puutarha ei olekaan niin pieni enää. Tänään Robertin kasvihuoneet tuottavat noin 9 % Suomessa myytävistä ruukkuyrteistä. Tämän päivän suosituin yrtti on basilika, jota jääsalaatin rinnalla viljellään eniten.

– Halusimme satsata täysillä ja nähdä kuinka kauas se kantaa. Täällä me nyt tänään ollaan kolmellakymmenellä työntekijällä, joten totta kai olemme tyytyväisiä kehitykseen.

Noin kymmenen vuotta sitten toiminta kasvoi ja yrttejä, versoja ja jääsalaattia ajettiin kasvihuoneista lähiseudun kauppoihin, ravintoloihin ja silloin myös lähes jokaista ABC-aseman ruoka-annosta koristeli Robertin kasvihuoneissa kasvatetut herneenversot. Hänelle itselleen on ollut ilahduttavaa huomata yrityksen maineen herneenversoammattilaisena säilyneen.

– Herneenversoilla on erityinen asema meillä, sillä niistä koko toimintamme lähti. Herneenversomme ovat edelleen kysyttyjä ravintola- ja cateringalalla, kertoo Robert.

 

Paikallisuus ja rohkeus kokeilla uutta – yrityksen kantavat voimat

Paikallisuus on aina ollut Robertin toiminnassa johtavana ajatuksena ja hänen tuotteensa löytävätkin helposti tiensä lähialueiden asukkaiden ruokapöytiin. Herneenversot ja kaikki muut herkulliset yrtit ja jääsalaatti, joita Robben pikku puutarha tuottaa, ovat valikoimissa useimmissa Varuboden-Oslan idän myymälöissä Sipoosta Loviisaan.

– Tulee kyllä todella hyvä olo, kun näkee omat tuotteensa kaupan hyllyllä. Se on merkki siitä, että työmme näkyy ja sitä osataan arvostaa.  Yhteistyö Varuboden-Oslan kanssa mahdollistaa myös sen, että meidän lähellä kasvatettuja tuotteita voi kätevästi ostaa myös isommista marketeista muiden ostosten lomassa. Kilpailu on kovaa, mutta koen kuitenkin, että lähellä tuotetun ruoan suosio on viime vuosina kasvanut, Robert sanoo.

–Moni idea on syntynyt tietämättömyydestäni. Tulin puutarha-alan ulkopuolelta ja esitin kysymyksiä, joita kokenut puutarhuri ei olisi edes miettinyt. Kokeilujen kautta päädyin ratkomaan aina vain uusia ongelmia. Tämä ja kiinnostus ympäröivää luontoamme kohtaan ja sen vaaliminen ovat tuoneet mukana sen, että tilalla esimerkiksi käytetään ainoastaan uusiutuvia energiamuotoja kuten aurinko- ja tuulivoimaa. Monien kokeilujen jälkeen otimme käyttöön myös kompostoitavat pussit, joihin tuotteet pakataan. Puolentoista vuoden kehitystyön tuloksena pystyimme myös luopuman muoviruukuistamme. Pusseihin pakkaamme yrtit pelkissä turvepaakuissa, joissa tuote pysyy yhtä hyvänlaatuisena kuin muoviruukkuun kasvatettuna. Jääsalaatissamme emme ole tarvinneet ruukkua pitkään aikaan. Tällä alalla pitää välillä uskaltaa ottaa hyppyjä tuntemattomaan, kokeilla uusia asioita ja katsoa mihin se kantaa. Aina on epäonnistumisen mahdollisuus, mutta toisaalta me emme olisi tässä tilanteessa, jos emme olisi uskaltaneet kokeilla uusia asioita, Robert kertoo.

 

Sijainti: Lapinjärvi

Omistaja: Robert Jordas

Perustettu: 2002

Toimintamuoto: Kasvihuoneviljely

Tuotteet: herneenversot, jääsalaatti, yrtit