Porkkana – monen keittiön perusaines

 Porkkana ei oikeastaan koskaan ole ollut mikään trendituote, mutta monen suomalaisen keittiössä se on perusaines, juures, joka pitää pintansa vuodesta toiseen. Peterin tilan porkkanasadosta riittää tavallisesti myyntiin seuraavaan kevääseen asti. Lähemmäs kahdenkymmenen vuoden ajan Jussin porkkanat ovat olleet osuuskauppamme valikoimissa monessa Länsi-Uudenmaan yksikössämme.

– Tuntuu hyvältä nähdä tuotteensa lähikauppojen hyllyillä ja huomata, että niillä on menekkiä. Mukavaa on myös se, että voimme myydä tuotteitamme suoraan kauppoihin ilman välikäsiä, Peter sanoo.

 Toukokuu ja kesäkuu ovat porkkananviljelijälle kriittistä aikaa. Hennot versot, jotka kurkistavat esiin maasta, ovat alttiita säälle, ja huono alkukesä voi johtaa huonompaan satoon. Kylmä kevät tai kuiva kesä voivat vaikuttaa kasvun viivästymiseen, mikä vuorostaan voi olla kohtalokasta, jos yöpakkaset yllättävät jo aikaisin syksyllä. Porkkanat saavat kasvaa puhtaassa ilmassa, eikä viljelyssä käytetä mitään torjunta-aineita. Mullan alla Jussin porkkanat saavat kasvaa hitaasti ja luonnonmukaisesti koko kesän. Syyskuun lopussa ja lokakuussa nämä maukkaat juurekset nostetaan varastointia varten.

Porkkanat kasvavat parhaiten hiekkaisessa tai turpeisessa maassa. Savisessa maassa ne eivät tahdo viihtyä. Keväisin Peter kylvää porkkanansiemenet maahan kylvökoneella, johon voi asettaa automaattisen siemenvälin. Kotipuutarhurin tavoin Peterin ei tarvitse kesällä harventaa laajoja porkkanapeltojaan. Kesäisiin puuhin kuuluu rikkaruohojen kitkentä ja kastelu. Syksyllä porkkanat nostetaan koneella. Traktorin vetämä porkkanannostokone repii porkkanat maasta naatteineen, kone katkaisee naatit ja heittää ne takaisin pellolle. Tämän jälkeen porkkanat kulkevat hihnaa pitkin isoihin puulaatikoihin, jotka ovat traktorin peräkärryssä. Kun laatikot ovat täynnä, on ne helppo kuljettaa lähistöllä sijaitsevaan pakkaus- ja varastorakennukseen.

 

Pellolta pöytään

Peter Jusleniuksen isä perusti aikoinaan yrityksen, ja Peter itse on ollut mukana pelloilla pikkupojasta asti. Lähemmäs puolivuosisadan ajan hän on ollut mukana kylvämässä ja korjaamassa porkkanoita, ja myymässä niitä kuluttajille. Samalla hän on myös nähnyt suomalaisten kulutustottumusten vaihtelevan. Tämä on myös vaikuttanut viljeltävään peltoalaan, joka alkuaikojen 15 hehtaarista on pienentynyt merkittävästi.

– Jatkan isäni jalanjäljissä ja tästä on muotoutunut eräänlainen elämäntapa. Isäni aloittaessa, hän ajoi porkkanoita tukkutorille myyntiin. Siellä suomenkielisten mielestä hänen sukunimensä, Juslenius oli hieman hankala lausua ja näin ollen siitä tuli lyhykäisyydessään Jussi. Yrityksen nimestäkin tuli näin ollen Jussin porkkana, Peter valottaa yrityksen alkutaivalta.

Sadonkorjuun jälkeen porkkanat varastoidaan isoissa puulaatikoissa viileässä varastorakennuksessa. Tilausten mukaan porkkanat kipataan laareista pesuun, jonka jälkeen ne kulkevat hihnalla lajittelun. Porkkanat lajitellaan käsin, jolloin liian pienet yksilöt poimitaan pois ja liian pitkät juuret leikataan. Tässä apuna on Peterin äiti, joka on vielä uutterasti mukana yrityksen apuna. Tämän jälkeen valioyksilöt kulkevat hihnalla eteenpäin eräänlaiseen kerääjään, josta ne viimeiseksi kulkevat pussituskoneeseen. Kuluttajat voivat ostaa Jussin porkkanoita puolen, yhden ja kolmen kilon pusseissa. Porkkanoita myydään suoraan tilalta, ja osuuskauppamme läntisen Uudenmaan S-marketteihin Peter itse toimittaa tuotteitaan myyntiin. Myynti tukkutoreilta on siis vuosien saatossa siirtynyt ruokakauppoihin ja lähemmäs 20 vuoden ajan Jussin porkkanat ovat olleet valikoimissa osuuskauppamme yksiköissä Inkoossa, Karjaalla ja Tammisaaressa.

Viljelijänä oleminen ei aina näillä meidän leveysasteillamme ole helppoa. Sääolosuhteet ja muut ulkoiset tekijät asettavat toiminnalle raamit. Sadot voivat vaihdella suurestikin eri vuosina, riippuen juuri säästä. Liian kylmä kevät ja alkukesä hidastaa kasvua, aikaiset syyspakkaset taas voivat viedä lähes koko sadon yhdessä yössä.

– Sääolosuhteethan ovat tämän homman suola. Kussakin olosuhteessa on tehtävä ne oikeat ratkaisut. Kaikesta riippumatta tätä tehdään suurella sydämellä ja vuosien saatossa on ollut ilo huomata, miten paikallisesti tuotettu on kasvattanut suosiotaan suomalaisten ruokapöydissä, sanoo Peter.

 

 

Jussin porkkana

Sijainti: Inkoo

Omistaja: Peter Juslenius

Perustettu: 1970-luku

Toimintamuoto: porkkanan viljely

Tuotteet: porkkana

Ensimmäiset perunat maahan jo huhtikuussa

Perunanviljelijän kiireisin ajanjakso sijoittuu huhtikuun ja lokakuun väliin. Tämä aika tehdään töitä aamusta iltaan ja useasti yömyöhään. Talven tuloon eivät työt lopu vaan tällöin Claesin ja Birgitan pitävät kiireisinä perunoiden lajittelu ja pakkaaminen heidän kylmävarastossaan, josta Claes itse toimittaa perunat lähialueen kauppoihin joka tiistai ja torstai. Hänelle on kunnia-asia toimittaa omat perunansa itse kauppoihin. Perunat pakataan isoihin puulaareihin, jotka voi rullata suoraan kaupan hedelmä- ja vihannesosastolle ja josta asiakkaat näppärästi voivat ottaa perunat. Näitä niin kutsuttuja peruna-automaatteja on isompi, johon mahtuu 250 kiloa perunaa ja pienempi, johon mahtuu 100 kiloa perunaa.

– Ensimmäiset perunat istutamme jo huhtikuun puolivälissä, jotta voimme kerätä uusia perunoita sopivasti ennen juhannusta. Jos säät suosivat nostamme viimeiset perunat täällä tilalla vasta lokakuun ensimmäisellä viikolla. Toimintamme on kutenkin hyvin riippuvainen säästä ja muista ulkoisista tekijöistä ja näemme vasta kauden kuluessa miltä sato näyttää. Aika pitkälti tämä on arpapeliä säiden suhteen, Claes naurahtaa.

Tilalla on vuokrattuna noin kymmenen hehtaaria peltoa perunanviljelyyn. Tämän lisäksi he viljelevät myös tuorehernettä. Vuonna 1983 kun Claes ja Birgitta ryhtyivät hoitamaan viljelmiä, perunat nostettiin vielä käsin kuokalla. Nyt nostotyössä on apuna varhaisperunannostokone, joka nostaa perunat varsineen maasta ja ravistaa mullan pois perunoista. Perunat varsineen kulkevat linjastoa pitkin, jossa yksi henkilö taittaa varret pois ja muutama muu seisoo lajittelemassa perunoita laatikoihin. Laitetta vetää traktori. Varhaisperunannostokone on Claesin käsialaa, hän on itse suunnitellut ja rakentanut sen heidän omista tarpeistaan. Viljelytaitojen lisäksi tässä työssä on siis hyvä omata koneenkorjaus taitoja ja hieman Pelle Pelottoman asennetta.

 

 

Rosamunda, Gaala, Melody, Annabelle, Siikli, Timo…

Lindbergit viljelevät noin kymmenen eri perunalajiketta ja näistä Annabelle on ollut suosittu jo pidemmän aikaa asiakkaiden keskuudessa. Suurin osa siemenperunoista ostetaan, jolloin varmistutaan, että niissä ei ole kasvitauteja ja ne ovat korkealuokkaisia. Perunat viihtyvät parhaiten multaisessa savimaassa. Parhaimman maun perunat saavat kasvaessaan savimaassa. Jokaisella lajikkeella on omanlaiset vaatimuksensa maalajista. Uusia perunoita nostetaan aina syyskuulle asti ja tämän jälkeen aletaan nostamaan talviperunaa, jota varastoidaan ja myydään seuraavaan kesään.

– Vuonna 2021 oli meidän urallamme ensimmäisen kerta, kun talviperuna pääsi loppumaan kesken myyntikauden. Lieneekö syynä ollut koronan mukanaan tuoma kotoilu ja kiinnostus ruuanlaittoon? Hyvä tietenkin, että peruna taas maistuu ja käy kaupaksi, mutta harmi, että emme pystyneet vastaamaan asiakkaiden kysyntään koko sesongin ajan, Claes sanoo erityisestä tilanteesta.

Samalla pellolla voi viljellä perunaa kaksi vuotta peräkkäin ja sitten on pidettävä 2–4 vuotta taukoa. Tänä aikana pellolla viljellään esimerkiksi hernettä. Perunat tarvitsevat sopivasti lämpöä ja vettä, liian sateiset kesät eivät ole hyväksi perunalle.

– Emme saa liikaa vettä pois pellolta, mutta kuumana ja kuivana kesänä voimme aina kastella. Kastelulaitteet ovatkin kuivana kesänä ahkerassa toiminnassa aina iltamyöhäiseltä aamuseitsemään. Tietenkään liika kuivuuskaan ei ole hyvä asia. Satomme on todella riippuvaista sääolosuhteista, Birgitta sanoo.

”Täällä viljeltyä”

Kaikki Lindbergien pelloilta nostetut perunat myydään noin 20 kilometrin säteellä tilalta. Porvoon torilla myydään perinteiseen tapaan osa perunoista, mutta suurin osa myydään ruokakaupoissa. Lindbergit ovat tehneet yhteistyötä osuuskauppamme kanssa jo yli 25 vuotta. Heidän perunoitaan myydään Söderkullan, Nikkilän ja Porvoon Näsin S-markettien hedelmä- ja vihannesosastoilla. Asiakkaille Lindbergin perunat ovat jo tuttuja vuosien takaa ja siksi Claesille ja Birgitalle on tärkeää, että perunat ovat laadukkaita ja että niitä on tarjolla lähialueen kaupoissa. Claes ajaa tämän takia itse perunat kauppaan ja täyttää laarit, jos on tarvetta. Useasti tämän lomassa saa myös rupatella hetken asiakkaiden kanssa.

Perunanviljely on raskasta työtä ja varsinkin kiireisimpään sesonkiaikaan ei aikaa juuri muulle kuin työlle jää. Molemmilla on vielä hetken aikaa eläkeikään, mutta niin kauan kuin terveys suo he aikovat viljellä perunaa. Nyt heidän poikansa Linus on ollut kesäisin auttelemassa viljelmillä. Kiireisimpään aikaan he myös työllistävät kaksi paikallista nuorta, Cleasin serkunpojat Elmer ja Isak Erikssonin. Apukäsiä toden teolla tarvitaan, kun perunannostokausi on vilkkaimmillaan.

Lindbergin peruna

Sijainti: Sipoo

Omistaja: Claes Lindberg ja Birgitta Nikander-Lindberg

Perustettu: 1983

Toimintamuoto: perunanviljely

Tuotteet: perunat

Rakkaudesta lajiin

Fananamman perusti alkujaan Fanny Lindström vuonna 2014 ja tällöin pääpaino toiminnassa oli henkilökohtaisessa valmentamisessa. Vuotta myöhemmin Susanne Sirén tuli mukaan toimintaan ja tästä yhteistyöstä alkunsa sai Fananamma. Myöhemmin remmiin liittyi myös Patricia Sirén. Treenisali sijaitsi aiemmin Godbyssä, mutta vuonna 2016 yritys muutti nykyisiin tiloihinsa Jomalaan. He vuokrasivat isot tilat Ahvenanmaan vanhasta luonnonvaraoppilaitoksesta. Keskellä maaseutua, luonnon rauhassa on keidas, jossa yhdistyvät liikunta, hyvinvointi ja maukas terveellinen ruoka.

– Tämä on elämäntapa, jonka parissa voimme puuhastella joka päivä ja jota voimme myös kutsua työksi. Onko mitään sen parempaa kuin, että saa tehdä sitä työkseen, josta inspiroituu näin paljon, Fanny sanoo.

Ruokapuoli tuli oikeastaan mukaan toimintaan siitä, että alettiin valmistaa smoothieita asiakkaille. Treenien jälkeen kaivattiin jotain palauttavaa ja Fanny alkoi valmistaa myyntiin samoja smoothieita, joita hän itse joi. Pian sana kiri ja ajatus myös ravintopuolen lisäämisestä tässä muodossa toimintaan alkoi muhia. Ja kun nämä naiset keksivät hyvän idean, ei kestää kauaakaan niin se on jo pistetty toimintaan. Perusajatuksena oli valmistaa vähähiilihydraattista ruokaa, näkkileipää ja herkkuja, joita voisi myydä salin yhteydessä olevasta kahvilasta ja myös toimittaa kauppojen hyllyille myyntiin.

Unelmasta totta

Kolmikon unelma oli voida nauttia ihanasta jäätelöstä treenin jälkeen hyvällä omallatunnolla. Vähähiilihydraattisia jäätelöitä ei ollut markkinoilla tuolloin juuri ollenkaan, ja kumppanit alkoivatkin kokeilla erilaisia makuyhdistelmiä pienellä jäätelökoneella. Tärkeää oli, että jäätelössä ei olisi lisäaineita ja se olisi täynnä aitoja makuja. Käsintehty jäätelö valmistetaan tätä nykyä isommilla koneilla ja siihen käytetään suomalaista kermaa, proteiinia ja makeutusaineena erythriolia, joka on kaloriton luonnollinen makeutus. Jäätelömakuja on neljä, vanilja, suklaa, salmiakki ja pistaasi. Näitä voi ostaa vähittäiskaupoista pienessä annospikarissa ja isommassa neljän desilitran pikarissa. Vähähiilihydraattinen jäätelö eroaa koostumukseltaan hieman tavallisesta jäätelöstä ja siksi se kannattaa nostaa hetkeä ennen nauttimista huoneenlämpöön. Kaikki valmistetaan käsin laadukkaista raaka-aineista. Tuotteiden valmistamisesta aina tuote-etikettien liimaamisen tehdään itse.

– Jäätelön suosio ehkä hieman yllätti, kun alun markkinointiin riittivät tyytyväiset asiakkaat. Tuotteiden lanseeraus mantereelle oli oma projektinsa. Halusimme saada tuotteet tutuiksi ja siksi jaoimme alkuun lukuisissa kaupoissa maistiaisia jäätelöistämme. Samalla asiakkaat saivat halutessaan lisätietoa tuotteista ja valmistuksesta, Fanny kertoo.

Alussa jäätelöä valmistettiin todella pienissä erissä. Sittemmin jäätelökone on vaihdettu isompaan ja nykyisellä koneella pystyy valmistamaan keskimäärin 1500 purkkia jäätelöä tunnissa. Jäätelönvalmistus työllistää kaksi henkilöä. Tukkuliikkeen kautta tuotteet toimitetaan pari kertaa viikossa kauppoihin myytäväksi. Mantereelle toimitetaan viikoittain noin 12 000 pikaria jäätelöä. Yhteistyö Fananamman ja osuuskauppamme välillä alkoi vuonna 2019 Varuboden Citystä, joka otti ensimmäisenä jäätelöt myyntiin. Vain vuotta myöhemmin jäätelöitä oli myynnissä lähes kaikissa osuuskauppamme vähittäiskaupoissa mantereellakin.

Neljän perusmaun lisäksi tämä trio rakastaa uusien raaka-aineiden kanssa leikkimistä ja erilaisten makuyhdistelmien kokeilua. Tästä syntyy monia uusia jäätelöitä, joita kuitenkin vain tehdään pieniä eri ja myydään paikan päällä kahvilassa.

Kahvilatoimintaa ja ketovalmisruokia vähittäiskauppoihin

Kun Fanny ja Susanne kertovat innostuneesti kakista heidän tuotteistaan ja koko prosessista yhdistää terveellinen elämäntapa, treenaaminen ja maistuvat keto-tuotteet, ei jää epäselväksi mikä näitä kolmea yhdistää ja vie eteenpäin. Tämä on heille elämäntapa ja intohimo ja silloin on myös helppo saada muut innostumaan. Salin yhteydessä toimiva kahvila on Ahvenanmaan ihka ensimmäinen täysin gluteeniton, sokeriton ja laktoositon kahvila. Tiskit notkuvat herkkuja, jotka ovat herkullisen näköisiä ja myös maistuvat siltä. Tuotekehittely on kuitenkin pitkä prosessi, koska valmiita reseptejä ketotuotteisiin ei liiemmin löydy. Keittiössä työskentelee kaksi henkilöä ja heiltä vaaditaankin heittäytymiskykyä, luovuutta ja uskallusta koittaa uutta. Maistuvia valmisruokia myydään myös ruokakaupoissa, joista asiakkaiden on helppoa poimia ne ostoskoriinsa muiden ostosten lomassa.

 

Fananamma AB

Sijainti: Jomala, Ahvenanmaa

Omistaja: Fanny Lindström, Susanne Sirén ja Patricia Sirén

Perustettu: 2014

Toimintamuoto: Hyvinvointialan yritys

Tuotteet: jäätelö, ryhmäliikuntatunnit, henkilökohtainen valmentaminen, vähähiilihydraattiset tuotteet

Lapsuuden muistoista kehkeytyi aikuisiällä oma yritys

Simon isällä oli mehiläisiä nuoruudessaan ja Simo sai usein kuulla isän tarinoita mehiläisistä. Mehiläistilojen tuoksut jäivät pikku-Simolle vahvasti muistiin. Elettiin vuotta 1983 ja Simo teki töitä pelikoneiden parissa, mutta mehiläiset ja hunajan tuotanto oli alkanut kiehtoa häntä siinä määrin, että hän aloitti pienimuotoisen mehiläistarhauksen omalla kotipihallaan. HunajaSimo Oy sai alkunsa vuonna 1987, kun mukaan tuli propoliksen eli mehiläiskittivahan tuotanto.  Mehiläistarhauksen päätuote on tietenkin hunaja, mutta mehiläiset tekevät myös erittäin tärkeää työtä pölyttäessään pesien ympäristöjen kasveja kuten marjoja ja hedelmäpuita. Mehiläistarhaus on luonnonläheinen ja siksi luonnon moninaisuuden kannalta erittäin tärkeä ja hyödyllinen toimintamuoto.

– Minulla on useita pesiä kirkkonummelaisella Anttilan marjatilalla, jossa viljellään mansikkaa, vadelmaa ja viinimarjoja. Kun marjakukinnot pölytetään kunnolla, saadaan suurempia ja tasaisempia marjoja sekä isompia satoja. Öiset sateet ja aurinkoiset kesäpäivät ovat mehiläisten mieleen ja tällöin niitä surisee paljon ilmassa. Mansikan kukissa on ultravioletti valo, joka ilmoittaa, että kukka on uusi. Tämän mehiläiset näkevät ja lentävät pölyttämään sen, Simo kertoo.

Pesiä on monia ja niitä käydään tarkistamassa säännöllisin väliajoin. Yhdessä paikassa ei kuitenkaan mielellään pitäisi olla yli kymmenen pesää vierekkäin. Simolla on kaikki tiedot pesistään pesäkortistossa sähköisessä muodossa, mikä helpottaa työtä. Pesät tyhjennetään hunajasta kerran tai kaksi kesässä. Yleensä kehiä on pesäosaston koosta riippuen 9–10 vierekkäin. Osastoja taas lisätään kesällä ja vähennetään syksyllä, aina mehiläis- ja hunajamäärän mukaan, joten mehiläispesät ovat vaihtelevan kokoisia torneja. Kehiin mehiläiset tuottavat hunajaa ja yhdestä kehästä saa parhaimmillaan parikin kiloa hunajaa. Hyvinä kesinä yhdestä pesästä saa keskimäärin 40 kiloa hunajaa.

Täysi tohina päällä

Pesässä kuhisee, kun siellä tehdään töitä. Parhaimmillaan pesässä saattaa hääriä jopa 60 000 yksilöä, talvella määrä on 10 000. Mehiläisyhteiskunnan asukkaita ovat kuningatar, joka on mehiläispesän ainoa lisääntymiskykyinen naaras ja voi elää jopa seitsemän vuotta, kuhnurit, ahkerat työläiset ja uudet tulokkaat, jotka kuningatar munii. Kuningatar munii munan kennoon. Toukka kuoriutuu munasta noin kolmen viikon kuluttua. Sitä ruokitaan yli tuhat kertaa vuorokaudessa.

– Kuningatar munii kennoihin. Osa kennoista taas on varattu hunajalle. Hunajan väri vaihtelee kasvien tuottaman meden sävyn mukaan. Mehiläiset keräävät kukista mettä, muuntavat sen hunajaksi ja varastoivat hunajaa talven varalle. Vadelma ja horsma ovat suurimmat mesikasvit. Lentäessään kukasta kukkaan, ne samalla kuljettavat siitepölyä ja pölyttävät kukkia. Keskimäärin yksi pesä tuottaa 40 kiloa hunajaa vuodessa, Simo sanoo.

Mehiläispesässä alimmissa kerroksissa asustavat emo ja toukat sekä uusimmat työläiset. Ylimmissä kerroksissa vuorostaan työläiset ahertavat ja varastoivat hunajaa talven varalle.

 

Maistuvaa hunajaa myynnissä yli kymmenessä osuuskauppamme yksikössä

Hunaja-Simo Oy:n hunajaa on voinut ostaa Kirkkonummen Prismasta aina vuosituhannen alusta asti. Yhteistyö osuuskauppamme kanssa on kestänyt yli 20 vuotta ja vuosien aikana myyntipaikat ovat lisääntyneet. Tänään Hunaja Simon hunajaa voi ostaa jo 12 yksiköstämme läntisellä Uudellamaalla. Yhtä kiinnostavaa kuin itse mehiläistarhaus on myös hunajanvalmistus. Se on aivan oma alansa ja tuotteeseen vaikuttavat monet eri seikat. Sadon määrään ja laatuun vaikuttavat säät sekä lähialueen mesikasvit. Erilaisten kukkien medestä valmistuu erilaista hunajaa. Rypsihunaja on vaaleaa ja mietoa, useiden kukkien medestä peräisin oleva hunaja eli monikukkahunaja on aromikasta ja kellanruskeaa ja kanervahunaja ruskeaa ja voimakkaan makuista. Hunaja-Simo Oy:n hunaja on sekoitus monia eri laatuja, jolla taataan tasalaatuinen hunaja.

Simolla on hunajankäsittelytilat kotonaan. Täällä hän poistaa kehistä vahakuoret ja laittaa kehät koneeseen linkoukseen. Näin saadaan hunaja lingottua kennoista pois. Kennoja tarvitsee lingota noin 5–10 minuuttia, mutta esimerkiksi kanervahunajan linkoamisaika on huomattavasti pidempi. Tämän jälkeen hunajaa suodatetaan, jotta kaikki mahdolliset vahapalat saadaan poistettua hunajasta. Sitten hunaja purkitetaan ja laitetaan varastoon, josta se Simon kuljetuksella löytää tiensä markettiemme hyllyille. Talvisaikaan Simo itse toimittaa hunajaa yksikköihimme pari kertaa kuukaudessa ja myös hyllyttää sen. Täyden palvelun hunajantuotantoa siis parhaimmillaan.

Simon vaimo, Sari auttelee myös hunajan linkouksessa ja ajoittain poikakin on mukana kiireapulaisena. Simon työtä voi hyvin kutsua niin harrastukseksi kuin elämäntavaksi, kun hänen tarinaansa mehiläistarhauksesta ja hunajan valmistuksesta kuuntelee.

 

 

HunajaSimo Oy

Sijainti: Kirkkonummi

Omistaja: Simo Sorvari

Perustettu: 1987

Toimintamuoto: mehiläistarhaus ja hunajantuotanto

Tuotteet: hunaja

Puutarhalla pitää kiirettä

Kahdessa isossa kasvihuoneessa viljellään noin 4000 m2 suuruisella alalla. Työt kasvihuoneilla aloitetaan jo tammi-helmikuussa kylvöillä ja kukkataimien istutuksella. Salaattia kylvetään joka viikkoa ja myös uusia kesäkukkapistokkaita istutetaan jatkuvasti, jotta asiakkaille voidaan tarjota koko sesongin ajan tuoreita kukkia. Kesäkukista Söderlundin kasvihuone on erikoistunut amppelikukkiin ja niitä heillä onkin lähes 100 eri lajiketta. Puutarha on myös riippuvainen ulkopuolisesta työvoimasta, yhden henkilön voimin ei olisi mahdollista pyörittää sitä tässä mittakaavassa.

Kun pistokkaat on istutettu kuohkeaan multaan, tarvitsevat ne rutkasti valoa, vettä ja ravinteita. Salaatti kasvatetaan siemenistä ja tomaatit vuorostaan taimista.

Punaposkiset tomaatit

Tomaatit kasvatetaan laadukkaista taimista, jotka tilataan Pohjanmaalta. Taimet voivat kasvaa kesän aikana jopa viisitoistametrisiksi ja ne tarvitsevat päivittäistä huolenpitoa. Kesäauringon lämmittäessä sisällä kasvihuoneissa lämpötila nousee paljon ja työskentelyn lomassa on otettava monia taukoja. Tomaatinlatvoja kasvihuoneissa komeilee noin 4000 ja ne antavat hyvin satoa koko kauden. Joka viikko niistä tomaatintaimista poistetaan kolme lehteä, jotta lehdet eivät vie taimelta kaikkia voimia, vaan se jaksaa kasvattaa maukkaita, auringossa punastuneita pikkutomaatteja. Tomaattisatoa korjataan noin kolme kertaa viikossa. Puutarhalta jakeluautot kuljettavat tomaatteja myyntiin ympäri Ahvenanmaata. Osuuskauppamme Ahvenanmaan yksiköistä S-market Jomalassa ja S-market Godbyssä on myynnissä Söderlundin kasvihuoneen tuotteita.

Kukkameren keskellä

Söderlundin kasvihuoneen kukkavalikoima on laaja ja värivaihtoehtojakin on lukuisia. Paikallisesti viljellyt kukat ovat lähialueen asukkaiden suosiossa ja aurinkoisena kevätpäivänä kasvihuoneen ovi käy tiheään. Täältä löytää sopivat kesäkukat niin parvekkeelle kuin puutarhaan. Kesäkukista amppelikukat ovat puutarhan valttikortti. Niitä on yli 100 lajiketta, eli valinnanvaraa totisesti löytyy. Kauden aloittavat orvokkiamppelit, jotka kestävät jopa pikkupakkasen, kesäkauden suosikkeja ovat mansikka-, pelargoni- ja miljoonakelloamppelit. Amppelikukkien rinnalla viljellään myös monia muita kesäkukkia. Puutarhurille on tärkeää, että myytävät kukkataimet ovat suuria, ruukut tarpeeksi isoja ja täynnä ravinteikasta multaa. Taimipöydät notkuvatkin mitä kauneimpia kesäkukkia ja eksoottisimpana värinä on aivan mustat petuniat.

Osuuskauppamme S-market Godbyssä on tänä keväänä saanut aivan uuden Kesäpihan. Kesäpihalla myydään myös Söderlundin puutarhan kesäkukkia. Tämä on Runelle tärkeää, hän haluaa, että kukkia saa ostettua myös kätevästi kauppareissunsa yhteydessä.

Söderlunds växthus

Sijainti: Eckerö, Ahvenanmaa

Omistaja: Rune Söderlund

Perustettu: 2000-luvun alussa

Toimintamuoto: puutarha

Tuotteet: amppelikukat, kesäkukat, yrtit, tomaatit

Pullotetaan kuplivia makuja

Kuluttajien mielenkiinto erilaisiin alkoholittomiin juomavaihtoehtoihin on kasvanut, minkä myötä myös Mikan, Nikon ja Erkan oli pienen yhteisen pohdinnan jälkeen luonnollista suuntautua limonadinvalmistuksen saloihin. Inspiraatiota käytiin hakemassa Ahvenanmaalla toimivasta Amalian Limonaditehtaasta.

Virvoitusjuomien pohjana käytetään kotimaista mehutiivistettä, jota alihankkija valmistaa limonaditehtaan oman reseptiikan mukaan. Virvoitusjuomissa tuoksuu ja maistuu raikkaat hedelmien maut. Tällä hetkellä makuina on saatavilla mangojaffa, verigreippi ja raparperi-seljankukka sekä hedelmäisten makujen lisänä myös kola. Virvoitusjuomien lisäksi tehtaassa pullotetaan Vichyä ja uutena makuna on tullut seljankukalla maustettu Vichy. Näiden lisäksi yrityksille ja tapahtumille tuotetaan pullotettuja tuotteita räätälöidyillä etiketeillä.

– Kaikkien limonadiemme valmistuksessa käytetään hieman tavallista vähemmän sokeria. Halusimme tuoda markkinoille limonadeja, jotka maistuvat myös aikuisille maltillisen sokerimääränsä ansiosta. Toisena tuotekohtaisena poikkeavuutena voidaan nostaa esiin meidän Kola-juomamme kofeiinittomuus, Niko sanoo.

Porvoon Kulloosta löytyi sopiva toimitila limonaditehtaalle. Täällä noin 300 neliömetrin tehtaassa aloitettiin pienillä laitteilla, mutta hyvin nopeasti, suosion kasvaessa, hankintalistalla oli isommat koneet. Alun 25 000 – 30 000 pullon kuukausituotanto ei enää riittänyt kysynnän kasvaessa ja tehtaaseen hankittiin isommat laitteet ja tehokkaampi pullotuslinja. Lämmin kesä on limonadimyynnin kulta-aikaa ja jo viime kesän myyntien perusteella näyttää siltä, että nämäkin laitteet täytyy vaihtaa vielä tehokkaampiin. Tällä hetkellä tehtaalla pystytään valmistamaan noin 10 000 limonadia päivässä.

Makua ja visuaalisuutta

Koko toiminnan perusajatuksena on valmistaa maistuvia artesaanijuomia. Luonnollisia makuja, joissa tuoksuu ja maistuu aidot hedelmien maut, kuvailee hyvin Pienen Limonaaditehtaan virvoitusjuomia. Limonadeissa ei myöskään ole käytetty keinotekoisia makuja eikä makeutusaineita.

– Maku ja hieman erikoisemmat makuyhdistelmät ovat se millä me näin pienenä toimijana voimme erottua joukosta, Niko kertoo heidän valttikorteistaan virvoitusjuomamarkkinoilla, jossa on monia isoja ja kansanvälisiäkin toimijoita.

Toinen seikka mihin on panostettu, on tuotteiden visuaalisuus. Tehdas pullottaa limonadinsa kierrätyslasista valmistettuihin pulloihin, jotka henkivät vanhanajan tunnelmaa. Pullokoko on 0,275 senttilitraa. Pullot toimitetaan jälleenmyyjille 20 pullon laatikkopakkauksissa. Etikettien ja logon ulkonäöstä vastaa kolmikon tuttu jo monen vuoden takaa, Kent Åkerberg yhdessä yrityksensä Target Advertisingin kanssa.

Myyntialueena koko Suomi

Limonaditehtaan tuotteita on myynnissä ravitsemusliikkeissä ja vähittäistavarakaupoissa ympäri Suomen. Myös oman verkkokaupan kautta myydään virvoitusjuomia. Uudellemaalle tuotteita toimitetaan tehtaalta omien autojen voimin. Muualle Suomeen lähetettävät virvoitusjuomatilaukset toimitetaan jakeluyhtiöiden kautta.

– Tilaukset lähtivät todella mukavasti käyntiin ihan alkumetreiltä ja onkin ollut ilo huomata, kuinka moni ruokakauppa on ottanut limonadimme valikoimiinsa. Lähimmät kauppiaat olivat ilman muuta ensimmäisiä ja läheisimpiä asiakkaitamme. He ottivat innostuneesti tuotteitamme myyntiin heti alusta, mikä mahdollisti sen, että me pystyimme laajentamaan yhä suuremmalle alueelle, Niko kertoo.

Osuuskauppamme oli alusta asti mukana yhteistyössä ja tuolloin Pienen Limonaaditehtaan tuotteita löytyi S-market Näsin valikoimasta. Sittemmin, sanan kiriessä, Pienen Limonaditehtaan raikkaita virvoitusjuomia saa lähes kaikista alueemme ruokakaupasta.

 

Pieni Limonaaditehdas

Sijainti: Kulloo, Porvoo

Omistajat: Mika Räisänen, Niko Autti ja Erkka Ala-Lahti

Perustettu: 2020

Toimintamuoto: Virvoitusjuomatehdas

Tuotteet: Virvoitusjuomat, Vichy

Yrtit tarvitsevat aikaa ja huolenpitoa

Torrbackan puutarhalla viljellään perinteisin menetelmin eikä lisävalaistusta käytetä. Johannan ja Fredrikin isän rakentamista kasvihuoneista kaksi on edelleen käytössä ja muutamia on rakennettu lisää. Kaikki alkoi vuonna 1985 kun heidän isänsä alkoi viljellä sipulia ja kesäkukkia myyntiin. Vuosien saatossa on kasvatettu myös tomaatteja ja tänään puutarha tunnetaan raikkaista ja maukkaista yrteistään, joita myydään laajasti osuuskauppamme myymälöissä läntisellä Uudellamaalla.

Puutarhan vilkkain sesonki on kesäkuusta elokuuhun. Tätä edeltää pitkä työ, jolloin pikkuruisista siemenistä kasvatetaan ja koulitaan voimakkaan vihreitä ja maistuvia yrttejä. Kylvöjä tehdään viikoittain aina elokuun loppuun asti. Siemenen kasvaminen myyntikokoiseen yrttiin kestää noin 4–10 viikkoa. Tämä kaikki on käsityötä ja Martina työskentelee puutarhalla kokopäiväisesti ja Fredrik osallistuu päivätyönsä ohella. Kiireisimpään aikaan heillä on apuna kolme työntekijää ja heidän isänsäkin auttelee vielä puutarhan töissä.

– Kun siemenet nostavat pienet versonsa esiin mullan alta, tarvitsevat ne rutkasti valoa, vettä ja ravinteita. Ja tietenkin rakkautta, naurahtaa Martina.

Lokakuun lopussa, kun satokausi on päättynyt, tyhjennämme ja siivoamme kaikki kasvihuoneemme ja alamme jo suunnittelemaan ja valmistelemaan seuraavan kesän viljelyksiä. Tämä on työn lisäksi myös eräänlainen elämäntapa, Martina jatkaa. Talvikautena lumi- ja paperityöt työllistävät ja silloin on myös aikaa suunnitella tulevaa ja tehdä tulevan kasvukauden siementilauksia.

 

Ekologisesti viljeltyä läheltä

Hevi-osastolla myytävät yrtit ovat todella tuoreita, melkein kuin tilalta suoraan ostettuja. Välikäsiä ei ole sillä sisarukset hoitavat itse toimitukset myymälöihin. Tuotteita toimitetaan kauppoihin kahdesti viikossa ja viikonlopuksi toimituskoot ovat suurempia. Torrbacka trädgårdin yrttejä myydään osuuskauppamme yksiköissä Siuntiossa, Inkoossa, Tammisaaressa, Karjaalla, Kauniaisissa sekä Kirkkonummen Prismassa.

Kasvihuoneiden pinta-ala on noin 1500 neliötä, joten kyseessä on varsin pieni tuottaja. Kasvihuoneissa kuitenkin tilaa hyödynnetään hyvin ja täällä on tilaa noin 80–90 eri lajikkeelle. Basilikaa myydään selvästi eniten, mutta uusien ruoanlaittotrendien myötä myös yrttien kysyntä on kasvanut. Perinteisen tillin ja persiljan rinnalle on noussut nyt korianteri, rosmariini, salvia, minttu ja timjami. Keväällä puutarhalta voi myös ostaa tomaatintaimia ja erokoisyrttien taimia. Näistä suklaaminttu ja oliiviyrtti ovat olleet kauden suosikkeja.

 

Puutarhalla viljellään ekologisesti ilman lisävalaistusta. Tämä tarkoittaa sitä, että viljellä voi ainoastaan niin kauan, kun auringonvaloa riittää. Mitään kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä ja täällä ollaan kaukana automatisoiduista tuotantoprosesseista ja tehdastunnelmasta. Lähes kaikki työt tehdään käsityönä ja sisarukset ovat tottuneet siihen jo pienestä pitäen, kun he osallistuivat isänsä kanssa tilan töihin.

 

Torrbacka trädgårdin yrtit on suunniteltu siten että tuotteet säilyisivät mahdollisimman pitkään. Laatu ja kestävät tuotteet ovat puutarhan valttikortteja. Isoissa ruukuissa, joita puutarhalla käytetään, yrtit viihtyvät hyvinvoivina paljon pidempään kuin pienissä ruukuissa, ja näin niistä on iloa mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Halutessa niitä voi istuttaakin esimerkiksi parvekkeelle tai pihalle.

– Idea lähti ihan omista tarpeista, halusimme yrttejä, jotka säilyvät kodissa pitkään. Kun omassa kodissa on yrttejä, niitä tulee käytettyä paljon enemmän, Fredrik sanoo.

 

Tulevaisuuden näkymiä

Yrttien ja kasvien kasvattaminen on kovaa työtä, mutta se on silti sen arvoista, kun näkee kätensä jäljen ja saa palautetta asiakkailta, Martina sanoo. Tulevaisuudessakin hänen kätensä ovat vahvasti mullassa. Fredrik näkee heidän tulevaisuutenaan perinteisen viljelyn. Sen he osaavat ja ovat vuosien saatossa pystyneet tarjoamaan lähialueen kuluttajille korkealaatuisia ja maistuvia yrttejä.

– Olemme itse kuljettaneet tuotteet suoraan kauppaan ja meille paikallisuus tarkoittaa juuri sitä, että tuotteemme matka puutarhaltamme kaupan hyllylle on lyhyt. Tämä mahdollistaa myös sen, että muutaman tunnin kuluttua siitä, kun olemme pakanneet yrtit täällä puutarhalla asiakas voi poimia ne omaan ostoskoriinsa. Toiminnan painopiste on maussa ja ympäristöasioissa ennemmin kuin määrissä, sanoo Fredrik.

Fredrik ja Martina ovat myös huomanneet, että yhä useammat ovat kiinnostuneita siitä, miten tuotteet viljellään ja ovatko ne lähellä viljeltyjä. Kotimaisuus ja korkea laatu ovat avainasemassa, kun asiakas valitsee ostoskoriinsa tuotteita hedelmä- ja vihannesosastolla, ja valitessaan lähituottajien tuotteita tuetaan myös paikallista taloutta.

Torrbacka trädgård

Sijainti: Inkoo

Omistajat: Martina ja Fredrik Herse

Perustettu: 1985

Toimintamuoto: kasvihuoneviljely

Tuotteet: yrtit

Lähes tuhat kiloa täyttä rakkautta

Johanna oli yhdeksänvuotiaana ensimmäisen kerran tutustunut ja ihastunut ylämaankarjaan käydessään maatalousnäyttelyssä. Kun hänellä sitten viisitoista vuotta myöhemmin oman tilan myötä tuli mahdollisuus alkaa pitää omia eläimiä oli päivänselvää, että ylämaankarjaa heillekin tulisi. Tällä hetkellä tilalla asustaa noin 80 eläintä. Ylämaankarja on skotlantilainen alkuperäisrotu, joka kulkee kesät ja talvet ulkona. Tilalla on laajat pelto- ja metsälaitumet, joilla naudat saavat elää luonnonmukaista ja rotutyypillistä elämää. 

 

– Meille eläimet ja niiden hyvinvointi on aina ollut keskiössä. Haluamme tuntea eläimemme ja tietää, miten ne voivat ja pitää mahdollisimman hyvin huolta eläimistämme, Johanna sanoo.

Vieraillessamme tilalla nämä yli 500 kiloa painavat eläimet käyttäytyivät kuin hyvin koulutetut koirat, kun Johanna liikkuu laitumella niiden seassa. Sen huomaa, että eläimet ovat tottuneet ihmisiin ja Johannalle onkin ollut tärkeää, että eläinten keskuudessa tehdään vähintään kaksi laidunkierrosta päivittäin, jolloin tarkistetaan, että kaikki on kunnossa, niin eläimet, ruoka, vesi kuin aidat. Kierroksella on myös hyvä aika totutella eläimet ihmisiin ja niille jutellaan, niitä harjataan ja totutellaan käsittelyyn. Isossa laumassa on yli kaksikymmentä emoa ja saman verran vasikoita. Lauman päänä tepastelee tyytyväinen sonni. Lehmät poikivat pääasiassa itse ja iso osa vasikoinneista sujuu ilman apua. Emot etsivät rauhallisen paikan, jossa pysyttelevät muutaman päivän vastasyntyneen vasikkansa kanssa. Sitten vasikat kulkevat jo lauman mukana. Emo hoitaa vasikkaansa noin yhdeksän kuukauden ikään asti, jonka jälkeen ne vieroitetaan. Lehmät voivat elää jopa 20-vuotiaiksi asti. Isossa laumassa jokainen eläin on oma yksilönsä ja Johanna tuntee jokaisen eläimen nimeltä ja niiden luonteen. Kaikki vasikat nimetään aina vuoden kirjaimen mukaan. Tilan ensimmäiset vasikat syntyivät vuonna 2013, jolloin nimeämiset alkoivat A-kirjaimesta ja vuonna 2022 nimiä pitää keksiä jo J-kirjaimella.

Elämä tilalla

Eläintenpito ja maanviljely ovat kovaa työtä, joka pitää kiireisenä vuoden jokaisena päivänä. Johanna tekee tilalla päätoimisesti töitä ja Asmo käy myös tilan ulkopuolella töissä. Kiireisimpinä aikoina kun on kylvöjä, puinteja ja heinätöitä he saavat apua myös vanhemmiltaan ja ystäviltä. 

Emot ja vasikat laiduntavat pääasiassa kotitalon ympärillä, jolloin niiden tarkkailu on helpompaa. Laitumilla on peltoaluetta sekä metsää, josta eläimet löytävät suojaa. Laitumia on monia ja kesäisin eläimiä siirretään laitumien välillä nurmen kasvun mukaan. Kesäisin tilan sonni- ja hieholaumat ovat etälaitumilla Porvoossa luonnonhoitotöissä ja pitävät alueen puhtaana vesakoista ja kasvillisuuden matalana.

– Tilallamme asustaa talvisaikaan noin 70–80 eläintä ja kevään tullen niistä noin 30 pääsee kesätöihin

Sikosaaren ja Ruskiksen rantalaitumille Porvooseen, sekä muille etälaitumille tilakeskuksen läheisyyteen, Johanna kertoo.

”Kesätyöläiset” palaavat pihapiiriin talvilaitumille lokakuun tienoilla, jolloin myös tilalla kesän viettäneet eläimet siirtyvät talvilaitumille. Talvilaitumilla on metsää suojana ja katos sekä lämmitetyt vesiastiat ja useita ruokintahäkkejä, jotta eläimillä olisi parhaat mahdolliset oltavat myös talvipakkasilla. Vehreille kesälaitumille eläimet kirmaavat yleensä toukokuun loppupuolella. 

Rakas työkumppani

Johannan ja Asmon tavoitteena on kasvattaa terveitä ja hyvinvoivia jalostuseläimiä ja samalla myös herkullista eettisesti tuotettua lihaa. Tilan lihakarja kasvatetaan noin kolmen vuoden ikäisiksi, jonka jälkeen ne viedään teuraaksi. Johannalle ja Asmolle on ensiarvoisen tärkeää tarjota eläimilleen hyvät elinolot, mutta myös se miten ne viedään teuraaksi, on tilalla järjestetty eläintä ajatellen. Eläimet ovat saanet elää hyvän elämän vapaana laiduntaen, nauttien raikkaasta ulkoilmasta, tuoreesta heinästä ja huolenpidosta. Kun on aika viedä eläin teuraaksi he vievät ne itse omalla karjatrailerilla yksi kerrallaan pienteurastamolle Orimattilaan. Johanna sanoo, että kun on nähnyt eläimen kasvavan vasikasta sen kolme vuotta, niin haluaa kulkea eläimen rinnalla niiden elämän alusta loppuun.

Liha myydään suoramyyntinä tilalta ja vuoden 2021 alusta on Ratia Ranch tehnyt yhteistyötä Varuboden-Oslan kanssa ja tilan jauhelihaa voi ostaa nyt Sale Askolasta, Monninkylästä, Pornaisista ja S-market Näsistä.

Tilalla perinteiden vaaliminen, eläinten hyvinvointi ja paikallisuus ovat keskeisessä asemassa koko toiminnan kannalta. Johannan ja Asmon elämäntyö on näiden eläinten parissa. Täällä eläimillä on mitä parhaimmat puitteet elää ja olla.

 

Ratia Ranch

Sijainti: Monninkylä, Askola, Itä-Uusimaa

Omistaja: Asmo ja Johanna Ratia

Perustettu: 2012

Toimintamuoto: lihakarja

Tuotteet: lihatuotteet 

Vettä, lämpöä ja paljon hoivaa

Kasvihuoneissa komeilevaa kesäistä väriloistoa, joka täyttää puutarhan kaikki kuusi kasvihuonetta, edeltää pitkä rupeama töitä. Kesäsesongin ensimmäiset työt aloitetaan jo helmikuussa, jolloin kevään orvokkiamppeleiden pistokkaat ovat ensimmäiset, jotka istutetaan multaan. Uusia pistokkaita istutetaan jatkuvasti, jotta puutarha pystyy tarjoamaan asiakkailleen koko sesongin ajan tuoreita kukkia. Kukat tarvitsevat kasvaakseen paljon valoa, lämpöä ja ravinteita. Kuihtuneet kukinnot pitää myös poistaa ja lähes kaikki kukat latvotaan, jotta ne haaroittuvat ja kasvavat tuuheiksi. Tämä kaikki on suurimmaksi osaksi käsityötä, johon omistajapariskunta saa apua kolmelta sesonkiapulaiselta, joista kaksi auttelee kuusi kuukautta vuodesta ja yksi on apuna kiireisimpänä kesäsesonkina.

– Kun pistokkaat on istutettu kuohkeaan multaan, tarvitsevat ne rutkasti valoa, vettä ja ravinteita. Ja tietenkin rakkautta, Kristian naurahtaa. Kun kesäkukkien kausi päättyy lokakuussa, ryhdytään puutarhalla siivouspuuhiin. Tällöin kaikki kasvihuoneet puhdistetaan ja desinfioidaan. Näihin aikoihin myös joulukukkien alkuvalmistelut ottavat tuulta alleen, koska jo marraskuussa myydään ensimmäisiä joulukukkia ja -asetelmia. Tammikuut ovat kasvihuoneissa hiljaisia, mutta jo helmikuu tuo mukanaan uuden viljelykauden, kun ensimmäiset pistokkaat saapuvat puutarhalle. Puutarhureilla riittääkin tekemistä vuoden ympäri. Tämä on työn lisäksi myös eräänlainen elämäntapa, Kristian jatkaa.

Puutarhalla pitkät perinteet

Sipoon Paippisissa sijaitsevan puutarhan historia ulottuu aina 1950-luvulle, jolloin Kristianin isoisä ja isoäiti perustivat sen. Tuohon aikaan tilalla viljeltiin vihanneksia ja viljaa myyntiin. Vuonna 1971 Kristianin eno otti vastuun puutarhasta yhdessä vaimonsa kanssa ja lähes kolmekymmentä vuotta tästä Kristian astui mukaan puutarhan toimintaan. Näinä aikoina myös puutarha alkoi keskittyä enemmän kukkiin, ja tämä onkin kantanut aina näihin päiviin saakka. Kristian on yhdessä vaimonsa, Kirsin kanssa luotsannut puutarhaa vuodesta 2010, jolloin he ottivat kokonaan vastuun puutarhasta. He panostavat amppelikukkien ja kesäkukkien viljelyyn ja tämän lisäksi he viljelevät myös pienemmässä mittakaavassa yrttejä ja vihannestaimia.

– Olen lapsuudestani saakka viettänyt paljon aikaa täällä puutarhalla isoäitini ja enoni mukana. Olen vierestä nähnyt puutarhan vuodenaikojen vaihtelut, ja niihin liittyvät erilaiset työt ja askareet. Enoni kertoi minulle kaiken maanviljelystä ja kasvihuoneista ja minä kuuntelin kiinnostuneena. Pääsin myös pienestä pitäen mukaan auttelemaan erinäisissä töissä ja näin ollen oli aivan selkeää, että minä joskus jatkan puutarhan toimintaa, Kristian sanoo.

 

Pelargoni, miljoonakello, petunia, mansikka…

Erilaisten kukkien kirjo on laaja ja värivaihtoehtojakin on lukuisia. Paikallisesti viljellyt kukat ovat niittäneet suosiota ja siksi puutarhalle on tärkeää, että valikoimasta löytyvät tutut kukat vuodesta toiseen. Kehitys on myös tärkeää ja joka sesonkiin tuodaan myös uutuuksia ja monista tutuista lajikkeista viljellään uusia värivaihtoehtoja. Kesäkukista amppelikukat ovat Skogsterin puutarhan valttikortti. Kauden aloittavat orvokkiamppelit, jotka kestävät jopa pikkupakkasen, kesäkauden suosikkeja ovat mansikka-, pelargoni- ja miljoonakelloamppelit. Tämän kesän uutuutena on isokukkainen tuoksuva begonia, joka on myös kiinnostanut asiakkaita. Viime vuosina on myyty paljon kukkia, joissa samaan ruukkuun on yhdistelty kahta eri kukkaa.

Jouluksi puutarhalla viljellään sipulikukkia kuten amaryllistä ja hyasinttia. Talvisesonkiin kuuluvat myös erilaiset jouluistutukset, jotka pitävät puutarhuripariskunnan kiireisenä koko marras- ja joulukuun. Joulukukkia ja -istutuksia myydään asiakkaille suoraan puutarhalta, mutta niitä myydään myös kukkakauppoihin, kuten osuuskauppamme puutarhamyymälään, S-Gardeniin.

Osuuskauppa yhdisti

Porvoon S-Gardenissa on myynnissä laaja valikoima Skogsterin puutarhan kukkia, ja yhteistyö osuuskauppamme kanssa on kestänyt liki kaksikymmentä vuotta. Osuuskaupallamme on myös toinen tärkeä merkitys Kristianille ja Kirsille. Kristian aloitti työuransa lihamestarina Nikkilän S-marketissa ja samaisessa kaupassa Kirsi aloitti työt kassavastaavana. Heidän tiensä kohtasivat siellä ja he rakastuivat, perustivat perheen ja ovat nyt työskennelleet yhdessä jo yli kaksikymmentä vuotta. Molemmat ovat vuosien saatossa hankkineet itselleen myös puutarhurin tutkinnon. Yhteistyö on saumatonta ja molemmille puutarhan pitäminen on enemmänkin elämäntapa. Paikallisuus ja korkealaatuiset tuotteet ovat myös molemmille sydäntä lähellä ja ohjaa samalla koko heidän toimintansa.

 

 

Skogsters trädgård

Sijainti: Paippinen, Sipoo

Omistajat: Kristian ja Kirsi Roine

Perustettu: 1953

Toimintamuoto: puutarha

Tuotteet: amppelikukat, kesäkukat, yrtit

”Rakkaudesta lajiin”

Perheet Numelin ja Chydenius pyörittävät BRABE Oy:n toimintaa. Kombuchan valmistus sai alkusysäyksen Nickis Numelinin kiinnostuksesta pienpanimo-oluisiin. Pienpanimoiden määrä on kasvanut paljon viimeisten vuosien aikana ja kombucha taas on varsin uusi tuttavuus Suomessa ja rantautui tänne oikeastaan vasta vuonna 2018. Hyvinvointijuomana tunnettu kombucha sopi myös hyvin perheiden arvoihin ja oluen valmistus saikin väistyä kombuchan tieltä. Kotimaisia kombuchan valmistajia on tällä hetkellä alle kymmenen.

– Meille oli alusta asti selvää, että aloitamme pienimuotoisesti ja pidämme korkean laadun tuotteissamme. Haluamme myös palvella asiakkaitamme erinomaisesti ja pystyä vastaamaan asiakkaiden kysyntään. Meillä on vielä varsin pienet toimitilat, emmekä tunne painetta tuotantokapasiteetin kasvattamiseen liian nopeasti vaan kehitämme toimintaamme laatu edellä. Teemme tätä aidosta kiinnostuksesta kombuchan valmistukseen, sanoo Jan.

BRABE Kombuchalla on pitkä fermentointiprosessi, valmista juomaa ei pastöroida, eikä juomaan lisätä mitään säilöntäaineita. Tästä syystä tuotteet tulee säilyttää viileässä. Juoma pullotetaan pääosin lasipulloihin ja pakataan laatikoihin, jotka toimitetaan itse kauppoihin. Verkkokaupan kautta tilatut tuotteet toimitetaan asiakkaille postin välityksellä.

 

Monta työvaihetta ja paljon kemiaa

Kombucha, joka on ikivanha aasialainen teejuoma, valmistuu käymällä ja hapattamalla. Juoma sisältää probiootteja, antioksidantteja ja vitamiineja. Juoma on myös vähähiilihappoista ja sokerimäärä on todella pieni, joten kombuchaa nautitaankin perinteisesti sen terveysvaikutuksen takia.

– Koko tuotantoprosessin aikana haasteena on se, että työskennellään elävän tuotteen kanssa. Kombucha valmistetaan käymisprosessin kautta, jossa tee, sokeri, bakteerit sekä hiiva muodostavat perustan lopulliselle tuotteelle, Jan kertoo.

BRABE Oy:n tuotantotiloissa on useita laitteita, jotka ovat tuttuja viinin- ja oluenvalmistuksesta. Kombuchan valmistukseen ei ole valmiita laitteita, joten viinin- ja oluenvalmistuksessa käytettäviä laitteita ja astioita on muokattu omaan valmistusprosessiin sopiviksi. Kombuchan valmistus aloitetaan keittämällä vihreää tai mustaa teetä, johon lisätään luomuruokosokeria ja Kombucha-viljelmää, joka on eräänlainen juuri. Tämän jälkeen juoma pumpataan käymisastioihin, joissa se saa käydä noin viikosta kolmeen viikkoon. Käymisen jälkeen juoma suodatetaan, jotta suurin osa hiivasta saadaan poistettua. Kaikkea hiivaa ei kuitenkaan poisteta, koska juuri hiiva antaa juomalle myös makua. Kun suurin osa hiivasta on poistettu, juoma pumpataan kirkastankkiin, jossa se maustetaan ja siihen lisätään hiilidioksidia. Tuoreet kylmäpuristetut inkivääri ja marjat antavat juomalle makua. Makuja on seitsemän erilaista: Inkivääri, karpalo, kirsikka, mustikka, puolukka, vadelma ja maustamaton.

Koko valmistusprosessin aikana tehdään monia mittauksia, esimerkiksi pH-arvo, kokonaishappo ja sokeripitoisuus ovat avainasemassa lopullisen tuotteen kannalta. Kaikki halutaan tehdä parhaimmalla tavalla ja pieteetillä, ja jos makuun ei itse olla ihan tyytyväisiä, ei sitä myöskään pulloteta myyntiin.

 

Katse vahvasti tulevaisuudessa

Alussa BRABE Kombuchaa löytyi luontaistuotekaupoista ja muutamista porvoolaisista kahviloista verkkokaupan lisäksi. Muutamassa vuodessa sen suosio on kasvanut, ja tuotteiden myyntipaikat lisääntyneet. Varuboden-Oslan kanssa tehdään yhteistyötä ja juomia löytyy noin kymmenestä osuuskauppamme yksiköstä niin itäisellä kuin läntisellä Uudellamaalla. Jan toimittaa tuotteet kauppoihimme noin kolmen viikon välein. Valmistajana on myös tärkeää nähdä miten tuotteet ovat esillä kaupassa ja samalla keskustella henkilökunnan kanssa esillepanosta ja antaa siihen vinkkejä.

Asiakkaiden toiveiden huomioiminen ja laadukas asiakaspalvelu onkin tälle pienelle käsityöläistuottajalle hyvin tärkeää. Laadukkaat raaka-aineet ja vastuullisuus ovat ensisijaisen tärkeitä heidän koko tuotantoprosessissaan. BRABE Oy on pienyritys, jota pyöritetään sivutoimisesti, joka osaltaan myös asettaa raamit toiminnalle. Katse on koko ajan kuitenkin vahvasti tulevaisuudessa ja kasvuvauhtiakin on lisätty.

 

 

BRABE Oy

Sijainti: Mustijoki, Porvoo, Itä-Uusimaa

Omistaja: Sari Numelin ja Jan Chydenius

Perustettu: 2018

Toimintamuoto: Kombuchan valmistus

Tuotteet: Kombucha