Yrtit tarvitsevat aikaa ja huolenpitoa

Torrbackan puutarhalla viljellään perinteisin menetelmin eikä lisävalaistusta käytetä. Johannan ja Fredrikin isän rakentamista kasvihuoneista kaksi on edelleen käytössä ja muutamia on rakennettu lisää. Kaikki alkoi vuonna 1985 kun heidän isänsä alkoi viljellä sipulia ja kesäkukkia myyntiin. Vuosien saatossa on kasvatettu myös tomaatteja ja tänään puutarha tunnetaan raikkaista ja maukkaista yrteistään, joita myydään laajasti osuuskauppamme myymälöissä läntisellä Uudellamaalla.

Puutarhan vilkkain sesonki on kesäkuusta elokuuhun. Tätä edeltää pitkä työ, jolloin pikkuruisista siemenistä kasvatetaan ja koulitaan voimakkaan vihreitä ja maistuvia yrttejä. Kylvöjä tehdään viikoittain aina elokuun loppuun asti. Siemenen kasvaminen myyntikokoiseen yrttiin kestää noin 4–10 viikkoa. Tämä kaikki on käsityötä ja Martina työskentelee puutarhalla kokopäiväisesti ja Fredrik osallistuu päivätyönsä ohella. Kiireisimpään aikaan heillä on apuna kolme työntekijää ja heidän isänsäkin auttelee vielä puutarhan töissä.

– Kun siemenet nostavat pienet versonsa esiin mullan alta, tarvitsevat ne rutkasti valoa, vettä ja ravinteita. Ja tietenkin rakkautta, naurahtaa Martina.

Lokakuun lopussa, kun satokausi on päättynyt, tyhjennämme ja siivoamme kaikki kasvihuoneemme ja alamme jo suunnittelemaan ja valmistelemaan seuraavan kesän viljelyksiä. Tämä on työn lisäksi myös eräänlainen elämäntapa, Martina jatkaa. Talvikautena lumi- ja paperityöt työllistävät ja silloin on myös aikaa suunnitella tulevaa ja tehdä tulevan kasvukauden siementilauksia.

 

Ekologisesti viljeltyä läheltä

Hevi-osastolla myytävät yrtit ovat todella tuoreita, melkein kuin tilalta suoraan ostettuja. Välikäsiä ei ole sillä sisarukset hoitavat itse toimitukset myymälöihin. Tuotteita toimitetaan kauppoihin kahdesti viikossa ja viikonlopuksi toimituskoot ovat suurempia. Torrbacka trädgårdin yrttejä myydään osuuskauppamme yksiköissä Siuntiossa, Inkoossa, Tammisaaressa, Karjaalla, Kauniaisissa sekä Kirkkonummen Prismassa.

Kasvihuoneiden pinta-ala on noin 1500 neliötä, joten kyseessä on varsin pieni tuottaja. Kasvihuoneissa kuitenkin tilaa hyödynnetään hyvin ja täällä on tilaa noin 80–90 eri lajikkeelle. Basilikaa myydään selvästi eniten, mutta uusien ruoanlaittotrendien myötä myös yrttien kysyntä on kasvanut. Perinteisen tillin ja persiljan rinnalle on noussut nyt korianteri, rosmariini, salvia, minttu ja timjami. Keväällä puutarhalta voi myös ostaa tomaatintaimia ja erokoisyrttien taimia. Näistä suklaaminttu ja oliiviyrtti ovat olleet kauden suosikkeja.

 

Puutarhalla viljellään ekologisesti ilman lisävalaistusta. Tämä tarkoittaa sitä, että viljellä voi ainoastaan niin kauan, kun auringonvaloa riittää. Mitään kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä ja täällä ollaan kaukana automatisoiduista tuotantoprosesseista ja tehdastunnelmasta. Lähes kaikki työt tehdään käsityönä ja sisarukset ovat tottuneet siihen jo pienestä pitäen, kun he osallistuivat isänsä kanssa tilan töihin.

 

Torrbacka trädgårdin yrtit on suunniteltu siten että tuotteet säilyisivät mahdollisimman pitkään. Laatu ja kestävät tuotteet ovat puutarhan valttikortteja. Isoissa ruukuissa, joita puutarhalla käytetään, yrtit viihtyvät hyvinvoivina paljon pidempään kuin pienissä ruukuissa, ja näin niistä on iloa mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Halutessa niitä voi istuttaakin esimerkiksi parvekkeelle tai pihalle.

– Idea lähti ihan omista tarpeista, halusimme yrttejä, jotka säilyvät kodissa pitkään. Kun omassa kodissa on yrttejä, niitä tulee käytettyä paljon enemmän, Fredrik sanoo.

 

Tulevaisuuden näkymiä

Yrttien ja kasvien kasvattaminen on kovaa työtä, mutta se on silti sen arvoista, kun näkee kätensä jäljen ja saa palautetta asiakkailta, Martina sanoo. Tulevaisuudessakin hänen kätensä ovat vahvasti mullassa. Fredrik näkee heidän tulevaisuutenaan perinteisen viljelyn. Sen he osaavat ja ovat vuosien saatossa pystyneet tarjoamaan lähialueen kuluttajille korkealaatuisia ja maistuvia yrttejä.

– Olemme itse kuljettaneet tuotteet suoraan kauppaan ja meille paikallisuus tarkoittaa juuri sitä, että tuotteemme matka puutarhaltamme kaupan hyllylle on lyhyt. Tämä mahdollistaa myös sen, että muutaman tunnin kuluttua siitä, kun olemme pakanneet yrtit täällä puutarhalla asiakas voi poimia ne omaan ostoskoriinsa. Toiminnan painopiste on maussa ja ympäristöasioissa ennemmin kuin määrissä, sanoo Fredrik.

Fredrik ja Martina ovat myös huomanneet, että yhä useammat ovat kiinnostuneita siitä, miten tuotteet viljellään ja ovatko ne lähellä viljeltyjä. Kotimaisuus ja korkea laatu ovat avainasemassa, kun asiakas valitsee ostoskoriinsa tuotteita hedelmä- ja vihannesosastolla, ja valitessaan lähituottajien tuotteita tuetaan myös paikallista taloutta.

Torrbacka trädgård

Sijainti: Inkoo

Omistajat: Martina ja Fredrik Herse

Perustettu: 1985

Toimintamuoto: kasvihuoneviljely

Tuotteet: yrtit

Lähes tuhat kiloa täyttä rakkautta

Johanna oli yhdeksänvuotiaana ensimmäisen kerran tutustunut ja ihastunut ylämaankarjaan käydessään maatalousnäyttelyssä. Kun hänellä sitten viisitoista vuotta myöhemmin oman tilan myötä tuli mahdollisuus alkaa pitää omia eläimiä oli päivänselvää, että ylämaankarjaa heillekin tulisi. Tällä hetkellä tilalla asustaa noin 80 eläintä. Ylämaankarja on skotlantilainen alkuperäisrotu, joka kulkee kesät ja talvet ulkona. Tilalla on laajat pelto- ja metsälaitumet, joilla naudat saavat elää luonnonmukaista ja rotutyypillistä elämää. 

 

– Meille eläimet ja niiden hyvinvointi on aina ollut keskiössä. Haluamme tuntea eläimemme ja tietää, miten ne voivat ja pitää mahdollisimman hyvin huolta eläimistämme, Johanna sanoo.

Vieraillessamme tilalla nämä yli 500 kiloa painavat eläimet käyttäytyivät kuin hyvin koulutetut koirat, kun Johanna liikkuu laitumella niiden seassa. Sen huomaa, että eläimet ovat tottuneet ihmisiin ja Johannalle onkin ollut tärkeää, että eläinten keskuudessa tehdään vähintään kaksi laidunkierrosta päivittäin, jolloin tarkistetaan, että kaikki on kunnossa, niin eläimet, ruoka, vesi kuin aidat. Kierroksella on myös hyvä aika totutella eläimet ihmisiin ja niille jutellaan, niitä harjataan ja totutellaan käsittelyyn. Isossa laumassa on yli kaksikymmentä emoa ja saman verran vasikoita. Lauman päänä tepastelee tyytyväinen sonni. Lehmät poikivat pääasiassa itse ja iso osa vasikoinneista sujuu ilman apua. Emot etsivät rauhallisen paikan, jossa pysyttelevät muutaman päivän vastasyntyneen vasikkansa kanssa. Sitten vasikat kulkevat jo lauman mukana. Emo hoitaa vasikkaansa noin yhdeksän kuukauden ikään asti, jonka jälkeen ne vieroitetaan. Lehmät voivat elää jopa 20-vuotiaiksi asti. Isossa laumassa jokainen eläin on oma yksilönsä ja Johanna tuntee jokaisen eläimen nimeltä ja niiden luonteen. Kaikki vasikat nimetään aina vuoden kirjaimen mukaan. Tilan ensimmäiset vasikat syntyivät vuonna 2013, jolloin nimeämiset alkoivat A-kirjaimesta ja vuonna 2022 nimiä pitää keksiä jo J-kirjaimella.

Elämä tilalla

Eläintenpito ja maanviljely ovat kovaa työtä, joka pitää kiireisenä vuoden jokaisena päivänä. Johanna tekee tilalla päätoimisesti töitä ja Asmo käy myös tilan ulkopuolella töissä. Kiireisimpinä aikoina kun on kylvöjä, puinteja ja heinätöitä he saavat apua myös vanhemmiltaan ja ystäviltä. 

Emot ja vasikat laiduntavat pääasiassa kotitalon ympärillä, jolloin niiden tarkkailu on helpompaa. Laitumilla on peltoaluetta sekä metsää, josta eläimet löytävät suojaa. Laitumia on monia ja kesäisin eläimiä siirretään laitumien välillä nurmen kasvun mukaan. Kesäisin tilan sonni- ja hieholaumat ovat etälaitumilla Porvoossa luonnonhoitotöissä ja pitävät alueen puhtaana vesakoista ja kasvillisuuden matalana.

– Tilallamme asustaa talvisaikaan noin 70–80 eläintä ja kevään tullen niistä noin 30 pääsee kesätöihin

Sikosaaren ja Ruskiksen rantalaitumille Porvooseen, sekä muille etälaitumille tilakeskuksen läheisyyteen, Johanna kertoo.

”Kesätyöläiset” palaavat pihapiiriin talvilaitumille lokakuun tienoilla, jolloin myös tilalla kesän viettäneet eläimet siirtyvät talvilaitumille. Talvilaitumilla on metsää suojana ja katos sekä lämmitetyt vesiastiat ja useita ruokintahäkkejä, jotta eläimillä olisi parhaat mahdolliset oltavat myös talvipakkasilla. Vehreille kesälaitumille eläimet kirmaavat yleensä toukokuun loppupuolella. 

Rakas työkumppani

Johannan ja Asmon tavoitteena on kasvattaa terveitä ja hyvinvoivia jalostuseläimiä ja samalla myös herkullista eettisesti tuotettua lihaa. Tilan lihakarja kasvatetaan noin kolmen vuoden ikäisiksi, jonka jälkeen ne viedään teuraaksi. Johannalle ja Asmolle on ensiarvoisen tärkeää tarjota eläimilleen hyvät elinolot, mutta myös se miten ne viedään teuraaksi, on tilalla järjestetty eläintä ajatellen. Eläimet ovat saanet elää hyvän elämän vapaana laiduntaen, nauttien raikkaasta ulkoilmasta, tuoreesta heinästä ja huolenpidosta. Kun on aika viedä eläin teuraaksi he vievät ne itse omalla karjatrailerilla yksi kerrallaan pienteurastamolle Orimattilaan. Johanna sanoo, että kun on nähnyt eläimen kasvavan vasikasta sen kolme vuotta, niin haluaa kulkea eläimen rinnalla niiden elämän alusta loppuun.

Liha myydään suoramyyntinä tilalta ja vuoden 2021 alusta on Ratia Ranch tehnyt yhteistyötä Varuboden-Oslan kanssa ja tilan jauhelihaa voi ostaa nyt Sale Askolasta, Monninkylästä, Pornaisista ja S-market Näsistä.

Tilalla perinteiden vaaliminen, eläinten hyvinvointi ja paikallisuus ovat keskeisessä asemassa koko toiminnan kannalta. Johannan ja Asmon elämäntyö on näiden eläinten parissa. Täällä eläimillä on mitä parhaimmat puitteet elää ja olla.

 

Ratia Ranch

Sijainti: Monninkylä, Askola, Itä-Uusimaa

Omistaja: Asmo ja Johanna Ratia

Perustettu: 2012

Toimintamuoto: lihakarja

Tuotteet: lihatuotteet 

Vettä, lämpöä ja paljon hoivaa

Kasvihuoneissa komeilevaa kesäistä väriloistoa, joka täyttää puutarhan kaikki kuusi kasvihuonetta, edeltää pitkä rupeama töitä. Kesäsesongin ensimmäiset työt aloitetaan jo helmikuussa, jolloin kevään orvokkiamppeleiden pistokkaat ovat ensimmäiset, jotka istutetaan multaan. Uusia pistokkaita istutetaan jatkuvasti, jotta puutarha pystyy tarjoamaan asiakkailleen koko sesongin ajan tuoreita kukkia. Kukat tarvitsevat kasvaakseen paljon valoa, lämpöä ja ravinteita. Kuihtuneet kukinnot pitää myös poistaa ja lähes kaikki kukat latvotaan, jotta ne haaroittuvat ja kasvavat tuuheiksi. Tämä kaikki on suurimmaksi osaksi käsityötä, johon omistajapariskunta saa apua kolmelta sesonkiapulaiselta, joista kaksi auttelee kuusi kuukautta vuodesta ja yksi on apuna kiireisimpänä kesäsesonkina.

– Kun pistokkaat on istutettu kuohkeaan multaan, tarvitsevat ne rutkasti valoa, vettä ja ravinteita. Ja tietenkin rakkautta, Kristian naurahtaa. Kun kesäkukkien kausi päättyy lokakuussa, ryhdytään puutarhalla siivouspuuhiin. Tällöin kaikki kasvihuoneet puhdistetaan ja desinfioidaan. Näihin aikoihin myös joulukukkien alkuvalmistelut ottavat tuulta alleen, koska jo marraskuussa myydään ensimmäisiä joulukukkia ja -asetelmia. Tammikuut ovat kasvihuoneissa hiljaisia, mutta jo helmikuu tuo mukanaan uuden viljelykauden, kun ensimmäiset pistokkaat saapuvat puutarhalle. Puutarhureilla riittääkin tekemistä vuoden ympäri. Tämä on työn lisäksi myös eräänlainen elämäntapa, Kristian jatkaa.

Puutarhalla pitkät perinteet

Sipoon Paippisissa sijaitsevan puutarhan historia ulottuu aina 1950-luvulle, jolloin Kristianin isoisä ja isoäiti perustivat sen. Tuohon aikaan tilalla viljeltiin vihanneksia ja viljaa myyntiin. Vuonna 1971 Kristianin eno otti vastuun puutarhasta yhdessä vaimonsa kanssa ja lähes kolmekymmentä vuotta tästä Kristian astui mukaan puutarhan toimintaan. Näinä aikoina myös puutarha alkoi keskittyä enemmän kukkiin, ja tämä onkin kantanut aina näihin päiviin saakka. Kristian on yhdessä vaimonsa, Kirsin kanssa luotsannut puutarhaa vuodesta 2010, jolloin he ottivat kokonaan vastuun puutarhasta. He panostavat amppelikukkien ja kesäkukkien viljelyyn ja tämän lisäksi he viljelevät myös pienemmässä mittakaavassa yrttejä ja vihannestaimia.

– Olen lapsuudestani saakka viettänyt paljon aikaa täällä puutarhalla isoäitini ja enoni mukana. Olen vierestä nähnyt puutarhan vuodenaikojen vaihtelut, ja niihin liittyvät erilaiset työt ja askareet. Enoni kertoi minulle kaiken maanviljelystä ja kasvihuoneista ja minä kuuntelin kiinnostuneena. Pääsin myös pienestä pitäen mukaan auttelemaan erinäisissä töissä ja näin ollen oli aivan selkeää, että minä joskus jatkan puutarhan toimintaa, Kristian sanoo.

 

Pelargoni, miljoonakello, petunia, mansikka…

Erilaisten kukkien kirjo on laaja ja värivaihtoehtojakin on lukuisia. Paikallisesti viljellyt kukat ovat niittäneet suosiota ja siksi puutarhalle on tärkeää, että valikoimasta löytyvät tutut kukat vuodesta toiseen. Kehitys on myös tärkeää ja joka sesonkiin tuodaan myös uutuuksia ja monista tutuista lajikkeista viljellään uusia värivaihtoehtoja. Kesäkukista amppelikukat ovat Skogsterin puutarhan valttikortti. Kauden aloittavat orvokkiamppelit, jotka kestävät jopa pikkupakkasen, kesäkauden suosikkeja ovat mansikka-, pelargoni- ja miljoonakelloamppelit. Tämän kesän uutuutena on isokukkainen tuoksuva begonia, joka on myös kiinnostanut asiakkaita. Viime vuosina on myyty paljon kukkia, joissa samaan ruukkuun on yhdistelty kahta eri kukkaa.

Jouluksi puutarhalla viljellään sipulikukkia kuten amaryllistä ja hyasinttia. Talvisesonkiin kuuluvat myös erilaiset jouluistutukset, jotka pitävät puutarhuripariskunnan kiireisenä koko marras- ja joulukuun. Joulukukkia ja -istutuksia myydään asiakkaille suoraan puutarhalta, mutta niitä myydään myös kukkakauppoihin, kuten osuuskauppamme puutarhamyymälään, S-Gardeniin.

Osuuskauppa yhdisti

Porvoon S-Gardenissa on myynnissä laaja valikoima Skogsterin puutarhan kukkia, ja yhteistyö osuuskauppamme kanssa on kestänyt liki kaksikymmentä vuotta. Osuuskaupallamme on myös toinen tärkeä merkitys Kristianille ja Kirsille. Kristian aloitti työuransa lihamestarina Nikkilän S-marketissa ja samaisessa kaupassa Kirsi aloitti työt kassavastaavana. Heidän tiensä kohtasivat siellä ja he rakastuivat, perustivat perheen ja ovat nyt työskennelleet yhdessä jo yli kaksikymmentä vuotta. Molemmat ovat vuosien saatossa hankkineet itselleen myös puutarhurin tutkinnon. Yhteistyö on saumatonta ja molemmille puutarhan pitäminen on enemmänkin elämäntapa. Paikallisuus ja korkealaatuiset tuotteet ovat myös molemmille sydäntä lähellä ja ohjaa samalla koko heidän toimintansa.

 

 

Skogsters trädgård

Sijainti: Paippinen, Sipoo

Omistajat: Kristian ja Kirsi Roine

Perustettu: 1953

Toimintamuoto: puutarha

Tuotteet: amppelikukat, kesäkukat, yrtit

”Rakkaudesta lajiin”

Perheet Numelin ja Chydenius pyörittävät BRABE Oy:n toimintaa. Kombuchan valmistus sai alkusysäyksen Nickis Numelinin kiinnostuksesta pienpanimo-oluisiin. Pienpanimoiden määrä on kasvanut paljon viimeisten vuosien aikana ja kombucha taas on varsin uusi tuttavuus Suomessa ja rantautui tänne oikeastaan vasta vuonna 2018. Hyvinvointijuomana tunnettu kombucha sopi myös hyvin perheiden arvoihin ja oluen valmistus saikin väistyä kombuchan tieltä. Kotimaisia kombuchan valmistajia on tällä hetkellä alle kymmenen.

– Meille oli alusta asti selvää, että aloitamme pienimuotoisesti ja pidämme korkean laadun tuotteissamme. Haluamme myös palvella asiakkaitamme erinomaisesti ja pystyä vastaamaan asiakkaiden kysyntään. Meillä on vielä varsin pienet toimitilat, emmekä tunne painetta tuotantokapasiteetin kasvattamiseen liian nopeasti vaan kehitämme toimintaamme laatu edellä. Teemme tätä aidosta kiinnostuksesta kombuchan valmistukseen, sanoo Jan.

BRABE Kombuchalla on pitkä fermentointiprosessi, valmista juomaa ei pastöroida, eikä juomaan lisätä mitään säilöntäaineita. Tästä syystä tuotteet tulee säilyttää viileässä. Juoma pullotetaan pääosin lasipulloihin ja pakataan laatikoihin, jotka toimitetaan itse kauppoihin. Verkkokaupan kautta tilatut tuotteet toimitetaan asiakkaille postin välityksellä.

 

Monta työvaihetta ja paljon kemiaa

Kombucha, joka on ikivanha aasialainen teejuoma, valmistuu käymällä ja hapattamalla. Juoma sisältää probiootteja, antioksidantteja ja vitamiineja. Juoma on myös vähähiilihappoista ja sokerimäärä on todella pieni, joten kombuchaa nautitaankin perinteisesti sen terveysvaikutuksen takia.

– Koko tuotantoprosessin aikana haasteena on se, että työskennellään elävän tuotteen kanssa. Kombucha valmistetaan käymisprosessin kautta, jossa tee, sokeri, bakteerit sekä hiiva muodostavat perustan lopulliselle tuotteelle, Jan kertoo.

BRABE Oy:n tuotantotiloissa on useita laitteita, jotka ovat tuttuja viinin- ja oluenvalmistuksesta. Kombuchan valmistukseen ei ole valmiita laitteita, joten viinin- ja oluenvalmistuksessa käytettäviä laitteita ja astioita on muokattu omaan valmistusprosessiin sopiviksi. Kombuchan valmistus aloitetaan keittämällä vihreää tai mustaa teetä, johon lisätään luomuruokosokeria ja Kombucha-viljelmää, joka on eräänlainen juuri. Tämän jälkeen juoma pumpataan käymisastioihin, joissa se saa käydä noin viikosta kolmeen viikkoon. Käymisen jälkeen juoma suodatetaan, jotta suurin osa hiivasta saadaan poistettua. Kaikkea hiivaa ei kuitenkaan poisteta, koska juuri hiiva antaa juomalle myös makua. Kun suurin osa hiivasta on poistettu, juoma pumpataan kirkastankkiin, jossa se maustetaan ja siihen lisätään hiilidioksidia. Tuoreet kylmäpuristetut inkivääri ja marjat antavat juomalle makua. Makuja on seitsemän erilaista: Inkivääri, karpalo, kirsikka, mustikka, puolukka, vadelma ja maustamaton.

Koko valmistusprosessin aikana tehdään monia mittauksia, esimerkiksi pH-arvo, kokonaishappo ja sokeripitoisuus ovat avainasemassa lopullisen tuotteen kannalta. Kaikki halutaan tehdä parhaimmalla tavalla ja pieteetillä, ja jos makuun ei itse olla ihan tyytyväisiä, ei sitä myöskään pulloteta myyntiin.

 

Katse vahvasti tulevaisuudessa

Alussa BRABE Kombuchaa löytyi luontaistuotekaupoista ja muutamista porvoolaisista kahviloista verkkokaupan lisäksi. Muutamassa vuodessa sen suosio on kasvanut, ja tuotteiden myyntipaikat lisääntyneet. Varuboden-Oslan kanssa tehdään yhteistyötä ja juomia löytyy noin kymmenestä osuuskauppamme yksiköstä niin itäisellä kuin läntisellä Uudellamaalla. Jan toimittaa tuotteet kauppoihimme noin kolmen viikon välein. Valmistajana on myös tärkeää nähdä miten tuotteet ovat esillä kaupassa ja samalla keskustella henkilökunnan kanssa esillepanosta ja antaa siihen vinkkejä.

Asiakkaiden toiveiden huomioiminen ja laadukas asiakaspalvelu onkin tälle pienelle käsityöläistuottajalle hyvin tärkeää. Laadukkaat raaka-aineet ja vastuullisuus ovat ensisijaisen tärkeitä heidän koko tuotantoprosessissaan. BRABE Oy on pienyritys, jota pyöritetään sivutoimisesti, joka osaltaan myös asettaa raamit toiminnalle. Katse on koko ajan kuitenkin vahvasti tulevaisuudessa ja kasvuvauhtiakin on lisätty.

 

 

BRABE Oy

Sijainti: Mustijoki, Porvoo, Itä-Uusimaa

Omistaja: Sari Numelin ja Jan Chydenius

Perustettu: 2018

Toimintamuoto: Kombuchan valmistus

Tuotteet: Kombucha

 

 

 

Aitoja makuja ja paljon tunnetta

Aamuisin kello viideltä, useimpien vielä nukkuessa, aloittaa ensimmäinen leipuri päivän työt Johannas hembakta -leipomossa. Edellispäivänä viileään kohoamaan laitetut taikinat pitää leipoa, kohottaa, paistaa ja pakata, jotta aamun ensimmäiset asiakkaat saavat vastaleivotun herkkunsa, kun ovet avataan. Vakiovalikoimassa on noin kymmenen eri tuotetta, mutta varsinkin sesonkituotteita leivotaan myös paljon. Kaikki tehdään alusta asti käsityönä ja paikallisista raaka-aineista niin pitkälle kun se on mahdollista. Jauhot tuodaan lähistöllä sijaitsevasta Överängs kvarn nimisestä myllystä ja perinteisellä tavalla kirnuttu voi ja kerma Ålandsmejerietistä. Lisänä käytetään aitoja lähimetsissä ja puutarhoissa kasvaneita marjoja, kotitekoista vaniljakreemiä ja omaan juureen tehtyä hapanleipätaikinaa.

– Leivomme tiistaista lauantaihin, niin ruokaleipää kuin makeaa kahvileipääkin. Tärkeintä meille on vaalia perinteitä ja käyttää laadukkaita raaka-aineita ja leipoa ilman kiirettä. Maukas leipä ja maistuvat leivonnaiset tarvitsevat aikaa, niiden kanssa ei parane hötkyillä, leipomossa työskentelevä Fanny kertoo.

Leipomo työllistää kolme vakituista työntekijää ja kiireisimpään kesäaikaan heidän apunaan on yksi kesätyöntekijä. Työn touhussa huomaa hyvin, miten saumattomasti työskentely sujuu, kun jättimäinen taikina kaadetaan isolle leivontapöydälle, jonka ympärillä kaikki kolme, Fanny, Fredrik ja Ulla seisovat ”asemissa”. Kaikki aloittavat heti tottuneesti leipomaan Hemvete-nimistä leipää, joka on perinteinen ahvenanmaalainen ruokaleipä, jossa käytetään vehnä-, graham- ja ruisjauhoja. Yksi pyörittää leivälle muodon, toinen asettaa pellille ja kolmas pistelee niihin reikiä. Tekemisen meininki ja sujuva yhteistyö välittyy myös taustalla seisovalle haastattelijalle. Nämä leivät tehdään todellakin tunteella.

Vastaleivotun tuoksu

Monelle vastaleivotun tuoksu vie monesti muistoissa mummolaan. Juuri tätä leipomossa on haettu, halutaan olla kotileipomo, jossa leipomukset ovat kuin kotona leivottuja. Vanhoilla resepteillä ja muutamilla uusilla tuttavuuksilla leipomon ovella käy päivittäin monia kanta-asiakkaita. Tuotteita myydään suoraan leipomosta ja myös muutamasta päivittäistavarakaupasta Ahvenanmaalla. Osuuskaupassamme heidän tuotteitaan on myynnissä keskiviikosta perjantaihin Maarianhaminan keskustassa sijaitsevassa Varuboden Cityssä. Artesaanileivät ja pullat pakataan rustiikkisiin paperipusseihin, joita koristaa yrityksen logo ja tuoteseloste. Leivät ja pullat ajetaan toimituspäivinä kauppoihin, joista asiakkaat voivat ostaa ne muiden ostostensa lomassa.

– Suosituin tuotteemme on selkeästi Hemvete -leipä. Sitä myydään vuosittain suuria määriä. Päivittäin teemme Hemvete-taikinan, johon tulee 25 kiloa jauhoja. Siihen tarvitaan oikeanlainen jauhoseos ja paistaminen kiviuunissa takaa oikean maun ja rapean kuoren. Ruispalat, levain-leipä ja focaccia ovat myös löytäneet tiensä asiakkaiden ostoskoreihin. Makeista suosikkeja ovat vanilja-, kaneli- ja kardemummapullat, Fredrik luettelee leipomon ostetuimpia tuotteita.

 

Perinteitä ja uusia tuotetuttavuuksia – kaiken kruuna tunnelmallinen kahvihetki leipomokahvilassa

Leipomolle on sydämenasia tehdä maukasta leipää Johannan reseptejä vaalien. Perinteikästä leivontatraditiota pidetään yllä ja leipominen tehdään käsin. Leipomolla on iso määrä kanta-asiakkaita ja leipomon yhteydessä sijaitseva tunnelmallinen kahvila on monen kokoontumispaikka lauantaisin. Kahvilan sisutuksessakin komeilee vanhaa ja uutta, luoden kotoisan tunnelman. Täällä voi höyryävän kahvikupposen äärellä nauttia vaniljapullasta ja samalla katsoa, kun leipurit ahertavat kahvilatilan takana sijaitsevassa leipomossa ison taikinan parissa. Sujuvassa työporukassa syntyy myös monia uusia ideoita, joita kokeillaan ja joista osa aikanaan päätyy myyntitiskiin asti.

 

 

Johannas hembakta

Sijainti: Godby, Ahvenanmaa

Omistaja: Tony Asumaa

Perustettu: 2011

Toimintamuoto: leipomo

Tuotteet: ruokaleipä ja makeat kahvileivät

Kakku tekee juhlan

Vuonna 2016 Blomma catering sai alkunsa, kun lahjatavaroiden parissa työskentelevä Janne Laitinen ja kampaajana lähes 20 vuotta työskennellyt Elke Kütt laajensivat toimintansa pitopalvelupuolelle. Elke suoritti ravintolakoulu Perhossa ravintola-cateringkokin tutkinnon. Elke oli aina rakastanut ruoanlaittoa ja varsinkin leipomista. Valmistumisen jälkeen Elke teki hetken alan töitä Kirkkonummen seurakunnalle ja oli mukana järjestämässä eri tilaisuuksia. Kipinä aloittaa jotain omaa ja loihtia asiakkaiden erilaisiin tilaisuuksiin maistuvia tarjoiluja sai Elken ja Jannen astumaan pitopalvelubisnekseen.

–  Minulla on omien virolaisten juurieni myötä ehkä hieman eri tapa tehdä kakkuja kuin suomalaisilla. Aluksi ajattelin, että tämä voisi olla yrityksen kannalta kompastuskivi, mutta ilokseni sain huomata, että erilaisuudesta pidettiinkin, Elke kertoo.

Blomma catering valmistaa myös ihan perinteisiä kermakakkuja tilauksesta, mutta Elke haistelee koko ajan alan uusia tuulia, ja asiakkaat kyselevätkin uusien ja hieman erilaisten kakkujen perään. Ystävät, tuttavat ja usein myös asiakkaat saavat toimia makutuomareina, kun Elke kokeilee uusia makuyhdistelmiä. Elken mukaan tällä alalla ei koskaan ole valmis, vaan aina oppii uuttaa. Hänestä on myös ihanaa, kun asiakkaat kertovat uusia ideoita ja antavat palautetta. Haastavaa kakkujen valmistuksessa on valmistaa luomuksia, jotka myös kestävät hyvin kuljetusta.

 

Paikallisuus keskiössä

Elke ja Janne asuvat itse Kirkkonummella ja Elke kulki pidemmän aikaa Helsinkiin töihin. Halu tehdä töitä omalla asuinalueella ja valmistaa kakkuja ja muita tarjottavia lähialueen asukkaille sai Elken innostumaan omasta pitopalveluyrityksestä. Paikallisuus on Blomma cateringille ykkösasia ja yritys onkin työllistänyt monia alueen nuoria niin lyhyempiin keikkatöihin kuin pidempikestoisempiin kesätöihin. Kesällä 2021 Blomma catering piti Wohlsin kartanon kesäkahvilaa, joka työllisti myös monia paikallisia nuoria. Kirkkonummella sijaitseva Elken vanha kampaamoliike remontoitiin ”salonkikeittiöksi” ja täällä kaikki tuotteet valmistetaan. Raaka-aineissa suositaan mahdollisuuksien mukaan paikallista. Kirkkonummen Prisman suuresta valikoimasta löytyy paljon raaka-aineita kakkujen ja muiden tarjottavien valmistukseen.

Kirkkonummen Prismasta on tilattavissa Blomma cateringin kakkuja ja varsinkin juhlapyhinä valikoimassa on monenlaisia kakkuja juhlapöytään. Yhteistyötä on tehty noin pari vuotta. Elken tekemät kauniit ja maistuvat kakut ovat toivottu lisä Prisman konditoriatuotteiden valikoimaan.

–  Muistan kun pari vuotta sitten saimme ajatuksen, että voisimme yrittää saada kakkujamme myös paikallisten kauppojen hyllyille ja lähestyimme monta kauppaa sähköpostilla. Lukuisia sähköposteja lähti ja muistan vielä sen iloisen yllätyksen, kun yksi kauppa sitten vastasi meille. Tämä kauppa oli Kirkkonummen Prisma ja tästä yhteistyömme alkoi, Elke toteaa.

Nyt Blomma cateringin kakut kuuluvat tilausvalikoimiin ja varsinkin juhlapyhinä, kuten isän- ja äitienpäivänä, menekki on suurta.

 

Ajassa elävä yritys

Kakkujen valmistaminen ja pitopalvelutyö on luovaa työtä, jossa saa toteuttaa uusia ideoita. Tärkeää on seurata trendejä, mutta uskallusta tehdä myös omannäköisiä juttuja pitää löytyä. Asiakkaat pyytävät tällä hetkellä paljon ketokakkuja ja gluteenittomia tarjottavia. Elke onkin viiden vuoden aikana tuonut lukuisia uutuuksia valikoimiinsa. Koronan vähentäessä juhlia ja näin ollen myös pitopalvelun kysyntää, Elke ei jäänyt toimettomaksi.

–  Ajattelin, että jotain pitää tehdä ja niinpä ryhdyin opiskelemaan kondiittoriksi. Kakkujahan olin jo pitkään tehnyt, mutta halusin myös oppia sen ammattilaisilta ja samalla taas saada uusia ideoita yritykseemme, Elke sanoo.

Blomma cateringin sielu on ihan selkeästi Elke, ja hän haluaa yrityksen palvelevan asiakkaita niin hyvin kuin mahdollista. Siksi Elke kuuntelee herkällä korvalla asiakkaiden toiveita sekä vallitsevia trendejä. Matkoilta haetaan myös uusia tuulahduksia ja ideoita omiin tuotoksiin. Kakkuja ja tarjottavia toimitetaan niin pienempiin perhejuhliin kuin isoille seurueille ja tarjoiltavat räätälöidään asiakkaiden toiveiden mukaan.

–  Asiakkaat ovat työni suola. Heidän takiaanhan minä tätä teen. Minusta on ollut ihanaa huomata, että monet asiakkaat ovat juhliinsa tilanneet tarjottavia ja kakkuja minulta kerta toisensa perään ja heistä on tullut kanta-asiakkaitani. Vielä enemmän minua lämmittää se, että monesta heistä on vuosien saatossa myös tullut ystäviäni, Elke kertoo asiakkaiden merkityksestä.

Persoonallinen pitopalveluyritys on lyhyessä ajassa löytänyt paikkansa Kirkkonummella ja on ollut mukana luomassa monen lähialueen asiakkaan pienet kuin suuretkin juhlat.

Blomma Catering

Sijainti: Kirkkonummi

Omistaja: Janne Laitinen ja Elke Kütt

Perustettu: 2016

Toimintamuoto: pitopalvelu ja kondiittoria

Tuotteet: kakut ja tarjoilut

Eläimet ja ympäristö lähellä sydäntä

Eläimet ja tilan pitäminen ovat sydämen asia niin Annille kuin Henrikille. Toiminnan avainsanoja ovat pitkäjänteisyys ja kestävyys. Tilalla viljellään myös eläimille rehua ja kesällä karja on laitumella. Ja mitkä kesäoltavat niillä onkaan! Meren rannassa ne viettävät leppoisia päiviä juoden merivettä ja syöden heinää ja villejä yrttejä. Luonnon moninaisuuden ja maiseman eteen eläimet tekevät myös hyvää. Ne pitävät noin 55 hehtaarin niittyalueen puhtaana vesakoista ja matalasta kasvillisuudesta.

– Meille eläimet ja niiden hyvinvointi on aina ollut keskiössä ja siksi haluamme tarjota omillemme niin hyvän elämän kuin mahdollista, Ann sanoo.

Tilan naudat kasvatetaan lihan takia ja noin 15–18 kuukauden ikäisenä ne viedään teuraaksi. Annille ja Henrikille on ensiarvoisen tärkeää tarjota eläimilleen hyvät elinolot, mutta myös se miten ne viedään teuraaksi, on tilalla järjestetty eläintä ajatellen. Naudat ovat saanet elää hyvän elämän vapaana laiduntaen, nauttien raikkaasta ulkoilmasta, merivedestä ja tuoreesta heinästä. Kun on aika viedä nauta teuraaksi Henrik ja Ann avaavat portin ja ne saavat omassa tahdissa kävellä teurasautoon. Henrik on aina mukana ja antaa lähteville rauhallisen rapsutuksen ja auttaa ne autoon. Matka teurastamollekin on lyhin mahdollinen, vain hieman yli 30 kilometriä, eivätkä eläimet ehdi stressaantua siinä ajassa.

– Olemme tehneet paljon sen eteen, että eläimillämme on hyvä elämä ja haluamme myös, että tilastamme kiinnostuneilla ihmisillä olisi tilaisuus tulla tutustumaan työhömme. Osallistumme joka syksy Skördefesten-nimiseen sadonkorjuujuhlaan, jolloin syyskuisena viikonloppuna tilallamme on paljon erinäistä ohjelmaa ja vierailijoita käy paljon. Mutta myös muutoin haluamme pitää ovemme avoinna ja meille saa mieluusti sopia vierailusta, Ann kertoo.

 

Historiallinen pihapiiri täynnä elämää

Bolstaholmin tilan juuret juontavat aina 1400-luvulle ja tilan nykyinen päärakennus, jossa Ann ja Henrik asuvat perheineen, on 1850-luvulta. Täällä historia ja nykypäivä kohtaavat ja luovat oivat puitteet karjankasvattamiselle. Vieraillessamme haastattelun ja kuvauksen merkeissä tilalla kesäkuisena päivänä ilmassa leijui laventelin tuoksu ja puutarha henki edelleen vanhan ajan tunnelmaa. Päärakennuksen vieressä on lihanleikkaamo, jossa työskentelee Tommy, joka on tilan ainoa palkattu työntekijä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus lihanleikkaamisesta ja on viihtynyt Bolstaholmin palveluksessa jo lähes 12 vuotta. Teurastuksen jälkeen lihat tuodaan takaisin tilalle, jossa ne laitetaan riippumaan ja leikataan. Asiakkaat voivat ostaa lihaa suoraan tilalta tai nettikaupasta. Tilan lukuisia tuotteita, kuten hampurilaispihvejä, medwurstia, mausteseoksia ja marinadeja voi ostaa esimerkiksi S-market Godbystä ja Maarianhaminassa sijaitsevassa Varuboden Cityssä on myynnissä heidän mausteseoksiaan.

– Varuboden-Oslan kanssa olemme tehneet yhteistyötä aina vuodesta 2017 kun osuuskauppa avasi uuden yksikkönsä Varuboden Cityn, Maarianhaminan keskustaan. Tämän myötä osaa tuotteitamme otettiin myös Godbyn yksikköön myyntiin. Meidän työmme kannalta on erittäin tärkeää, että tuotteitamme löytyy myös lähikauppojen valikoimista, jolloin asiakkaamme voivat ostaa tuotteitamme myös päivittäisten kauppareissujensa lomassa, Ann painottaa asiakaspalvelun tärkeyttä heidän toiminnassaan.

Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsee myös navetta, jonka alkuperäisosa on aina 1700-luvulta. Tiilisessä navettarakennuksessa on omat osastonsa sonneille, vasikoille ja naudoille. Poikimiseen on omat karsinansa, jossa nauta ja vasikka saavat rauhassa tutustua toisiinsa ennen kuin ne muutaman päivän kuluttua päästetään muiden nautojen ja vasikoiden mukaan. Puolen vuoden ikäisenä, kun vasikat ovat tulleet sukukypsiksi ne erotetaan emästään. Hiehot ja sonnit asustelevat navetan eri osastoilla. Tällä ne saavat kasvaa, kunnes ovat noin 1–1,5-vuotiaita. Navetassa eläimet saavat liikkua omilla osastoillaan vapaasti ja säilörehua ja murskattua viljaa on koko ajan ruokintapöydällä saatavilla. Tavallisesti eläimet pääsevät laitumelle toukokuun koittaessa ja tällöin tilalla on yleensä myös avoimet ovet. Onhan se iloinen näky, kun iso lauma eläimiä kirmaa iloisesti pitkän talven jälkeen vihreille kevätlaitumille. Laidunmaat sijaitsevat muutaman kilometrin päässä pihapiiristä.

Bolstaholmin tilalla perinteiden vaaliminen, eläinten hyvinvointi ja paikallisuus ovat keskeisessä asemassa koko toiminnan kannalta. Annin ja Henrikin elämäntyö on näiden eläinten parissa, ja heidän työnsä lähtökohtana ovat aina eläimet ja ympäristö ja niistä ei tingitä. Tällä on niin eläimillä kuin ihmisillä mitä parhaimmat puitteet elää ja olla.

 

 

Bolstaholms gård

Sijainti: Geta, Ahvenanmaa

Omistaja: Ann ja Henrik Sundberg

Perustettu: 1400-luvulla

Toimintamuoto: lihakarja

Tuotteet: lihatuotteet

Perinteitä vaalien

Alkuaikoina hilloja ja hyytelöitä keitettiin isoissa kattiloissa kartanon keittiön puuhellalla miedolla lämmöllä. Kattilaan päätyivät tarkoin valikoidut marjat ja oikea annos sokeria. Mitään säilöntäaineita ei käytetty tuolloin, eikä käytetä nykyäänkään Hommanäsin herkuissa. Magnus Andersson on luotsannut Hommanäs Gård Oy:n toimintaa aina vuodesta 2006. Toiminta on laajentunut vuosien varrella siinä määrin, että vuonna 2013 kartanon pihapiiriin rakennettiin hillojen ja muiden herkkujen valmistukselle ja pakkaamiselle omat erilliset tilat. Kartanon puolella toimii nykyään uusi yrittäjä, joka harjoittaa majoitus- ja juhlapalveluita sekä kesäaikaan myös kahvilatoimintaa. Kaikki myynnissä olevat herkut valmistetaan ja lahjapakkaukset pakataan Porvoossa.  Varsinkin jouluksi kysyntä lahjapakkauksista kasvaa valtavasti, kun lahjaksi niin läheisille kuin yritysmuistamisinakin halutaan antaa Hommanäsin maistuvia herkkuja.

– Tämä on perheyritys, mutta toiminta on alkuajoista kuitenkin laajentunut sen verran, että olemme avuksemme palkanneet kolme työntekijää. Kaksi työskentelee tuotannon puolella, mutta arvostamme sitä, että kaikki pystyvät tarpeen vaatiessa avustamaan lähes kaikissa yrityksen askareissa. Myös vaimoni on mukana tässä toiminnassa, joka yrittäjyyden lisäksi on myös eräänlainen elämäntyö, Magnus sanoo.

Työmme kantava idea on se, että teemme sitä mitä osaamme parhaiten eli keitämme hilloja ja hyytelöitä. Marjoissa luotamme kotimaisiin makuihin ja suosimme paikallisia toimittajia siinä määrin kuin mahdollista. Ihan alusta asti valmistettiin myös hillojen ja hyytelöiden rinnalla juomia, joista varsinkin sesonkituotteet, kuten sima ja glögi nopeasti saavuttivat vankan suosion. Kaikkien tuotteiden kohdalla luotetaan edelleen siihen mistä kaikki alkoi, nimittäin makuun. Maku tulee marjoista ja siksi marjapitoisuus on korkea kaikissa Hommanäsin artesaanituotteissa.

– Olemme kuitenkin suhteellisen pieni toimija, emmekä voi kilpailla isojen tuottajien kanssa määrissä. Mutta me voimme kilpailla maussa ja laadussa. Tähän olemme toimintamme ajan luottaneet ja iloksemme se on kantanut meidät jo näin pitkälle, Magnus toteaa.

Etiketistä sen tunnistaa

Hommanäsin tuotteet tunnistaa helposti niiden etiketeissä komeilevasta kartanon kuvasta. Hommanäsin juomat, hillot ja hyytelöt erottuvat tämän avulla helposti kaupan hyllyllä. Monessa Varuboden-Oslan kaupassa Hommanäsin tuotteilla on oma hyllytilansa, mistä asiakas helposti löytää kaikki kaupan valikoimissa olevat Hommanäsin käsintehdyt maukkaat tuotteet.

– Muistan, että jossain vaiheessa pähkäilimme juuri kyseistä etikettiä ja sen mahdollista uusimista. Lopputulemana oli kuitenkin se, että emme halunneet kajota perinteikkääseen logolla varustettuun etikettiin vain uudistamisen takia. Asiakaskuntammehan tunnisti herkkumme juuri kyseisestä varsin yksinkertaisesta etiketistä, joka samalla myös kuvasti yrityksemme historiaa. Keskiössä on itse purkin sisältö, eli hillo tai hyytelö. Miksi sitä peittämään isolla etiketillä, sanoo Magnus.

 

Lähes 20 vuoden yhteistyö

– Meidän tuotteitamme oli Varuboden-Oslassa myynnissä jo ennen fuusiota silloisessa Oslassa itäisellä Uudellamaalla. Tuolloin meillä oli tuotteillemme omia hyllyjä isoimmissa marketeissa. Varuboden-Oslan myötä myymälöiden määrä kasvoi ja nykyään osa Hommanäsin herkuista on saatavilla koko S-ryhmästä. Kilpailu on kovaa näin pienyrittäjän näkökulmasta, kun isoja toimijoita riittää markkinoilla. Tämän vuoksi olen todella iloinen, että verkkokauppamyynnin lisäksi asiakkaat voivat ostaa meidän tuotteitamme monesta lähikaupasta. Tulee myös todella hyvä olo, kun näkee omat tuotteensa kaupan hyllyllä. Se on merkki siitä, että työmme näkyy ja sitä osataan arvostaa.

– Yhteistyö isompien toimijoiden sekä asiakkaiden palaute innostaa ja osaltaan myös mahdollistaa sen, että pystymme jatkuvasti tekemään tuotekehittelyä ja tarjota uusia makuelämyksiä tuotteidemme myötä. Tämän kesän uutuutena lanseerasimme mansikkahillon ja sen rinnalla suosituimpia herkkujamme ovat vadelmahillo, herukkahyytelöt, sima ja glögi, Magnus listaa tuotevalikoimaansa.

 

 

 

Hommanäs

Sijainti: Porvoo

Omistaja: Magnus Andersson

Perustettu: 1990-luvun alussa

Toimintamuoto: hillojen, hyytelöiden ja mehujen valmistus

Tuotteet: hillot, hyytelöt, juomat, kastikkeet

”Maanviljelys on elämäntapa”

Hultan tilan isäntä Matti Kipinoinen on pikkupojasta asti ollut mukana maatilan töissä ja saanut nähdä kättensä jäljen kasvavan isoilla peltoalueilla ihan kotitalon nurkalla. Kevään multaisilla pelloilla alkaa alkukesän auringon myötä vihertävät perunanvarret kohota kohti lämpöä. Varhaisperunat nostetaan jo juhannusviikolla ja tästä eteenpäin perunannostokoneet käyvät lähes taukoamatta. Kauden viimeiset perunat nostetaan yleensä lokakuun lopussa. Perunanviljely vaatii paljon työtä ja on hyvin riippuvainen säästä ja muista ulkoisista tekijöistä. Vasta kauden kuluessa tietää miltä sato näyttää. Hultan tilan päätuote oli pitkään kananmunat, joita myytiin suoraan kauppoihin. Perunaa tilalla alettiin viljellä 1970-luvun alussa.

– Muistan kuinka pikkupoikana sain olla isäni matkassa toimittamassa munia ja perunoita kauppoihin. Muistan vielä elävästi appelsiinien huumaavan tuoksun, kun avasimme kylmiöiden ovet. Yhteistyö marketpäälliköiden kanssa oli sujuvaa jo silloin ja monen kanssa sain vielä itse tehdä töitä ottaessani ohjat tilalla vuonna 1997, Matti kertoo.

Maanviljelys on jokapäiväistä työtä, eivätkä työt lopu siihen, kun viimeinen peruna on nostettu maasta. Talviaikaan perunoiden pakkaaminen ja tilauksien valmisteleminen sekä tuotteiden kuljetus kauppoihin pitää Hultan tilan isännän ja työntekijät kiireisinä. Työmäärä on näin isolla tilalla varsin suurta ja tila työllistääkin kolme työntekijää vuoden ympäri. Tämän lisäksi perheen kolme poikaa auttelevat tilalla minkä opiskeluiltaan ehtivät.

Hultan tilan perunat kasvavat multavassa maassa, joka on täynnä ravinteita. Lannoitteita käytetään maltillisesti.

Kolmessa polvessa

Hultan tilan juuret juontavat aina 1950-luvulle asti, jolloin Matin isoisä sodan jälkeen löysi itselleen tilan, kun oma kotitila jäi Karjalaan. Jo tällöin tilalla viljeltiin perunaa omaan tarpeeseen. Matin isän ottaessa tilan hoitoonsa perunaa viljeltiin myös myyntiin, vaikkakin munantuotanto oli pääosassa. Matti oppi jo tuolloin pienenä poikana isäänsä auttaessaan paljon perunanviljelystä ja tilan pidosta, mutta opittavaa riittää edelleen. Alati kehittyvät työkoneet ja pakkaustekniikka sekä uusien perunalajikkeiden tulo markkinoille takaavat sen, ettei uuden oppimiselle näy loppua.

– Minusta on aina ollut tärkeää vaalia tätä tilaa, joka on kulkenut suvussamme. Samalla tavalla kuin minä aikoinani sain oppia isäni mukana ja seurata tilan elämää haluan myös kasvattaa kolme poikaamme. Hekin ovat kasvaneet tämän tilan töiden lomassa tarkkaillen kevään hallaa, kesällä perunan kukinnan vaiheita ja syksyllä maasta nousevaa satoa.

Vuosikymmenien saatossa on tilan toiminta muotoutunut aina silloisen tilan isännän mukaan. Toimintaa on kehitetty ja Matin aikana on perunanpakkaaminen automatisoitunut ja varastotiloja laajennettu. Kuitenkin aina edellisen isännän täydellä tuella ja uskolla, että toiminnan on myös kehityttävä, jos aikoo pärjätä.    Perheen kolme poikaa ovat mukana auttamassa erinäisissä tilan töissä ja kaksi vanhinta heistä opiskeleekin alaa.

 

Vanhan mukulan uusi nousu

Peruna on kuulunut suomalaisten ruokapöytiin jo pitkään. Aika ajoin uudet ruokatrendit, kuten aikoinaan pastan ja riisin yleistyminen ruokakulttuurisamme, ovat hetkellisesti horjuttaneet perunan suosiota. Perinteisen kotiruoan arvonnousun myötä nyt löytyy taas enemmän perunaa suomalaisten ostoskoreista. Hultan tilalla viljellään kymmenisen eri perunalajiketta, niin varhaisperunaa kuin talviperunaakin. Suosituimpia lajikkeita ovat Annabelle ja vanhemmista lajikkeista Nicola ja Timo.  Suurin osa tilan perunoista myydään kauppoihin, aivan pienet niin sanotut kakkosluokan perunat myydään elintarviketeollisuudelle. Osuuskauppamme kanssa Hultan tila on tehnyt yhteistyötä jo pitkään, aina 1970-luvulta asti. Tilan perunoita voi ostaa Siuntion, Karjaan, Pohjan, Hangon, Veikkolan, Tenholan ja Tammisaaren yksiköistämme sekä Kirkkonummen Prismasta.

Peruna on varsin vaativa säilytykseltään, se kun ei oikein siedä valoa ja optimaalinen säilytyslämpötila on noin 4–astetta. Kaupoissa nämä vaatimukset voivat olla hankalia täyttää. Siksi perunoita toimitetaan kahdesti, joskus kolmestikin viikossa kauppoihin. Tätä ennen perunan matka Hultan tilan pelloilta on ollut monivaiheinen. Pihapiirissä komeilee kolme isoa varastotilaa, joissa on viileää ja ennen kaikkea pimeää. Talvivarastointia varten perunat pitää ensin kuivattaa. Varastoissa perunat säilytetään isoissa puulaatikoissa. Yhteen puulaatikkoon mahtuu jopa 700 kiloa perunaa. Tietokoneohjattu ilmanvaihto mittaa varastotilojen olosuhteet ja säätelee sisään otettavan ilman määrää. Kun perunat ovat kuivatettu lämpötilaa lasketaan. Varastosta perunat pakataan aina tilausten mukaan ja kaupoissa niitä myydään muun muassa yhden tai kahden kilon pusseissa tai irtomyyntinä. Yhtenä työvaiheena on perunoiden harjaaminen tai peseminen, jonka jälkeen perunat kulkevat hihnalla pussitukseen. Kauppojen tilaukset järjestellään kuormaksi ja kuljetetaan tilan kuorma-autoilla perille kauppoihin.

– Olen halunnut jatkaa samalla ajatuksella yhteistyötä kauppojen kanssa kuin isäni aikoinaan. Lähialueen kaupat mahdollistavat osaltaan meidän elinkeinomme ja näin ollen me vuorostamme voimme tarjota työtä alueellemme. Lähiruokaa parhaimmillaan on se, että kun nostamme varhaisperunaa täällä tilallamme ovat ne jo kahden tunnin kuluttua tästä asiakkaiden ostettavissa lähikaupassa, Matti summaa lähiruoan merkitystä.

 

 

Hultan tila

Sijainti: Tenhola

Omistaja: Matti Kipinoinen

Perustettu: 1950-luvulla

Toimintamuoto: perunanviljely

Tuotteet: perunat

Leipää ja viljatuotteita, lihaa, hilloja, makeisia, kasviksia…

Yhä useamman suomalaisen ostotottumuksiin vaikuttaa se, että tuotteiden matka pellolta kauppaan on lyhyt eikä välikäsiä tarvita. Kotimaisuus ja lähellä tuotettu kasvattaa suosiotaan. Valitsemalla lähiruokatuotteita edistetään myös lähiseudun maanviljelysperinteiden säilymistä.

– Pyrimme koko ajan lisäämään paikallisten ja oman osuuskauppamme toimialueen tuottajien lähiruokavalikoimaa kysynnän kasvaessa. Pääpaino on tuoreissa kausituotteissa, kuten kasviksissa ja hedelmissä, mutta niiden lisäksi on myös tarjolla lihaa ja leikkeleitä, leipää ja viljatuotteita, makeisia, panimotuotteita, hunajaa, jäätelöä ja säilykkeitä. Lähiruokavalikoimamme vaihtelevat hieman myymälöittäin ja paikkakunnittain. Kaikista ruokakaupoistamme löytyy kuitenkin kattava valikoima eri tuoteryhmiin kuuluvia lähituotteita. Meille on myös tärkeää kehittää lähiruokavalikoimaamme asiakkaidemme toiveiden ja menekin kautta saamamme palautteen perusteella, kertoo toimialajohtaja Bengt Vinberg.

Kotimaisuus kunniaan

Lähiruoka on nostanut suosiotaan ja samalla myös kiinnostus tuottajia kohtaan. Lähipelloilla ja kasvihuoneissa kasvaneet tuotteet maistuvatkin useimmiten maukkaammilta. Lähiruokatuotteemme ovat kaupoissa merkitty Makuja lähellä sinua -tunnuksella, jolloin asiakkaat löytävät ne helpommin.

Omien Makuja lähellä sinua -tuotteiden rinnalla asiakkaat löytävät kaupoistamme laajan valikoiman kotimaisia tuotteita myös S-ryhmän Kotimaista-tuotesarjasta sekä Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista. Hyvää Suomesta-merkki pakkauksessa kertoo, että elintarvike on alkuperältään suomalainen: sekä raaka-aineet että työ tulevat omasta maasta, tekijät tunnetaan ja tuotantoketju tiedetään. Hyvää Suomesta on myös merkki kuulumisesta järjestelmään, jossa merkkiä käyttäviä yrityksiä valvotaan tarkastuskäynneillä ja jatkuvalla tuoteseurannalla.

Pyrimme osuuskaupassamme helpottamaan asiakkaidemme kauppareissuja ja valintoja kotimaisuuden puolesta, merkitsemällä kotimaiset tuotteet selkeästi. Varsinkin sadonkorjuuaikaan hedelmä- ja vihannesosastomme pursuavat kauden maukkaita kasviksia ja juureksia, joista iso osa on korjattu vain muutamien kilometrien päässä kaupasta.

S-mobiili oiva apuväline omien ostosten kotimaisuuden seurantaan

S-mobiilin Omat ostot -palvelussa oleva kotimaisuuslaskuri helpottaa asiakasomistajia tunnistamaan kotimaisen ruoan. Kotimaisuus-osiossa asiakasomistaja voi kätevästi tarkistaa kuinka iso osuus esimerkiksi ostamistaan hedelmistä ja vihanneksista ovat kotimaisia. Kotimaisuuslaskuri näyttää ruokatuotteet, jotka on tuotettu, valmistettu ja pakattu Suomessa. Näiden ruokatuotteiden kotimaisuuden takaavat esimerkiksi Hyvää Suomesta -merkki. Lisäksi palvelu näyttää erikseen Suomessa valmistetut tuotteet ja ulkomaalaiset tuotteet. Kotimaisuustieto näytetään aina yksittäisen tuotteen tasolle asti ja kotimaisuusaste ilmoitetaan ostosten arvon mukaan.

Osuuskaupassamme pyrimme jatkuvasti lisäämään tuotetarjontaamme varsinkin kotimaisten ja paikallisten tuottajien tuotteiden osalta. Käytössämme on toivekanava sinuntoive.fi, jonka kautta asiakkaamme voivat toivoa juuri omia suosikkituotettaan valikoimaan paikalliseen Prismaan, S-Marketiin tai Saleen. Osuuskaupassamme olemme satsanneet paikallisiin tuottajiin ja tulemme laajentamaan tätä myös jatkossa. Esittelemme myös kuukausittain vaihtuvan paikallisen tuottajan tarinan verkkosivuillamme sekä sosiaalisessa mediassamme.

 

Maukasta Suomalaisen ruoan päivää.