Porkkana – monen keittiön perusaines

 Porkkana ei oikeastaan koskaan ole ollut mikään trendituote, mutta monen suomalaisen keittiössä se on perusaines, juures, joka pitää pintansa vuodesta toiseen. Peterin tilan porkkanasadosta riittää tavallisesti myyntiin seuraavaan kevääseen asti. Lähemmäs kahdenkymmenen vuoden ajan Jussin porkkanat ovat olleet osuuskauppamme valikoimissa monessa Länsi-Uudenmaan yksikössämme.

– Tuntuu hyvältä nähdä tuotteensa lähikauppojen hyllyillä ja huomata, että niillä on menekkiä. Mukavaa on myös se, että voimme myydä tuotteitamme suoraan kauppoihin ilman välikäsiä, Peter sanoo.

 Toukokuu ja kesäkuu ovat porkkananviljelijälle kriittistä aikaa. Hennot versot, jotka kurkistavat esiin maasta, ovat alttiita säälle, ja huono alkukesä voi johtaa huonompaan satoon. Kylmä kevät tai kuiva kesä voivat vaikuttaa kasvun viivästymiseen, mikä vuorostaan voi olla kohtalokasta, jos yöpakkaset yllättävät jo aikaisin syksyllä. Porkkanat saavat kasvaa puhtaassa ilmassa, eikä viljelyssä käytetä mitään torjunta-aineita. Mullan alla Jussin porkkanat saavat kasvaa hitaasti ja luonnonmukaisesti koko kesän. Syyskuun lopussa ja lokakuussa nämä maukkaat juurekset nostetaan varastointia varten.

Porkkanat kasvavat parhaiten hiekkaisessa tai turpeisessa maassa. Savisessa maassa ne eivät tahdo viihtyä. Keväisin Peter kylvää porkkanansiemenet maahan kylvökoneella, johon voi asettaa automaattisen siemenvälin. Kotipuutarhurin tavoin Peterin ei tarvitse kesällä harventaa laajoja porkkanapeltojaan. Kesäisiin puuhin kuuluu rikkaruohojen kitkentä ja kastelu. Syksyllä porkkanat nostetaan koneella. Traktorin vetämä porkkanannostokone repii porkkanat maasta naatteineen, kone katkaisee naatit ja heittää ne takaisin pellolle. Tämän jälkeen porkkanat kulkevat hihnaa pitkin isoihin puulaatikoihin, jotka ovat traktorin peräkärryssä. Kun laatikot ovat täynnä, on ne helppo kuljettaa lähistöllä sijaitsevaan pakkaus- ja varastorakennukseen.

 

Pellolta pöytään

Peter Jusleniuksen isä perusti aikoinaan yrityksen, ja Peter itse on ollut mukana pelloilla pikkupojasta asti. Lähemmäs puolivuosisadan ajan hän on ollut mukana kylvämässä ja korjaamassa porkkanoita, ja myymässä niitä kuluttajille. Samalla hän on myös nähnyt suomalaisten kulutustottumusten vaihtelevan. Tämä on myös vaikuttanut viljeltävään peltoalaan, joka alkuaikojen 15 hehtaarista on pienentynyt merkittävästi.

– Jatkan isäni jalanjäljissä ja tästä on muotoutunut eräänlainen elämäntapa. Isäni aloittaessa, hän ajoi porkkanoita tukkutorille myyntiin. Siellä suomenkielisten mielestä hänen sukunimensä, Juslenius oli hieman hankala lausua ja näin ollen siitä tuli lyhykäisyydessään Jussi. Yrityksen nimestäkin tuli näin ollen Jussin porkkana, Peter valottaa yrityksen alkutaivalta.

Sadonkorjuun jälkeen porkkanat varastoidaan isoissa puulaatikoissa viileässä varastorakennuksessa. Tilausten mukaan porkkanat kipataan laareista pesuun, jonka jälkeen ne kulkevat hihnalla lajittelun. Porkkanat lajitellaan käsin, jolloin liian pienet yksilöt poimitaan pois ja liian pitkät juuret leikataan. Tässä apuna on Peterin äiti, joka on vielä uutterasti mukana yrityksen apuna. Tämän jälkeen valioyksilöt kulkevat hihnalla eteenpäin eräänlaiseen kerääjään, josta ne viimeiseksi kulkevat pussituskoneeseen. Kuluttajat voivat ostaa Jussin porkkanoita puolen, yhden ja kolmen kilon pusseissa. Porkkanoita myydään suoraan tilalta, ja osuuskauppamme läntisen Uudenmaan S-marketteihin Peter itse toimittaa tuotteitaan myyntiin. Myynti tukkutoreilta on siis vuosien saatossa siirtynyt ruokakauppoihin ja lähemmäs 20 vuoden ajan Jussin porkkanat ovat olleet valikoimissa osuuskauppamme yksiköissä Inkoossa, Karjaalla ja Tammisaaressa.

Viljelijänä oleminen ei aina näillä meidän leveysasteillamme ole helppoa. Sääolosuhteet ja muut ulkoiset tekijät asettavat toiminnalle raamit. Sadot voivat vaihdella suurestikin eri vuosina, riippuen juuri säästä. Liian kylmä kevät ja alkukesä hidastaa kasvua, aikaiset syyspakkaset taas voivat viedä lähes koko sadon yhdessä yössä.

– Sääolosuhteethan ovat tämän homman suola. Kussakin olosuhteessa on tehtävä ne oikeat ratkaisut. Kaikesta riippumatta tätä tehdään suurella sydämellä ja vuosien saatossa on ollut ilo huomata, miten paikallisesti tuotettu on kasvattanut suosiotaan suomalaisten ruokapöydissä, sanoo Peter.

 

 

Jussin porkkana

Sijainti: Inkoo

Omistaja: Peter Juslenius

Perustettu: 1970-luku

Toimintamuoto: porkkanan viljely

Tuotteet: porkkana

Lapsuuden muistoista kehkeytyi aikuisiällä oma yritys

Simon isällä oli mehiläisiä nuoruudessaan ja Simo sai usein kuulla isän tarinoita mehiläisistä. Mehiläistilojen tuoksut jäivät pikku-Simolle vahvasti muistiin. Elettiin vuotta 1983 ja Simo teki töitä pelikoneiden parissa, mutta mehiläiset ja hunajan tuotanto oli alkanut kiehtoa häntä siinä määrin, että hän aloitti pienimuotoisen mehiläistarhauksen omalla kotipihallaan. HunajaSimo Oy sai alkunsa vuonna 1987, kun mukaan tuli propoliksen eli mehiläiskittivahan tuotanto.  Mehiläistarhauksen päätuote on tietenkin hunaja, mutta mehiläiset tekevät myös erittäin tärkeää työtä pölyttäessään pesien ympäristöjen kasveja kuten marjoja ja hedelmäpuita. Mehiläistarhaus on luonnonläheinen ja siksi luonnon moninaisuuden kannalta erittäin tärkeä ja hyödyllinen toimintamuoto.

– Minulla on useita pesiä kirkkonummelaisella Anttilan marjatilalla, jossa viljellään mansikkaa, vadelmaa ja viinimarjoja. Kun marjakukinnot pölytetään kunnolla, saadaan suurempia ja tasaisempia marjoja sekä isompia satoja. Öiset sateet ja aurinkoiset kesäpäivät ovat mehiläisten mieleen ja tällöin niitä surisee paljon ilmassa. Mansikan kukissa on ultravioletti valo, joka ilmoittaa, että kukka on uusi. Tämän mehiläiset näkevät ja lentävät pölyttämään sen, Simo kertoo.

Pesiä on monia ja niitä käydään tarkistamassa säännöllisin väliajoin. Yhdessä paikassa ei kuitenkaan mielellään pitäisi olla yli kymmenen pesää vierekkäin. Simolla on kaikki tiedot pesistään pesäkortistossa sähköisessä muodossa, mikä helpottaa työtä. Pesät tyhjennetään hunajasta kerran tai kaksi kesässä. Yleensä kehiä on pesäosaston koosta riippuen 9–10 vierekkäin. Osastoja taas lisätään kesällä ja vähennetään syksyllä, aina mehiläis- ja hunajamäärän mukaan, joten mehiläispesät ovat vaihtelevan kokoisia torneja. Kehiin mehiläiset tuottavat hunajaa ja yhdestä kehästä saa parhaimmillaan parikin kiloa hunajaa. Hyvinä kesinä yhdestä pesästä saa keskimäärin 40 kiloa hunajaa.

Täysi tohina päällä

Pesässä kuhisee, kun siellä tehdään töitä. Parhaimmillaan pesässä saattaa hääriä jopa 60 000 yksilöä, talvella määrä on 10 000. Mehiläisyhteiskunnan asukkaita ovat kuningatar, joka on mehiläispesän ainoa lisääntymiskykyinen naaras ja voi elää jopa seitsemän vuotta, kuhnurit, ahkerat työläiset ja uudet tulokkaat, jotka kuningatar munii. Kuningatar munii munan kennoon. Toukka kuoriutuu munasta noin kolmen viikon kuluttua. Sitä ruokitaan yli tuhat kertaa vuorokaudessa.

– Kuningatar munii kennoihin. Osa kennoista taas on varattu hunajalle. Hunajan väri vaihtelee kasvien tuottaman meden sävyn mukaan. Mehiläiset keräävät kukista mettä, muuntavat sen hunajaksi ja varastoivat hunajaa talven varalle. Vadelma ja horsma ovat suurimmat mesikasvit. Lentäessään kukasta kukkaan, ne samalla kuljettavat siitepölyä ja pölyttävät kukkia. Keskimäärin yksi pesä tuottaa 40 kiloa hunajaa vuodessa, Simo sanoo.

Mehiläispesässä alimmissa kerroksissa asustavat emo ja toukat sekä uusimmat työläiset. Ylimmissä kerroksissa vuorostaan työläiset ahertavat ja varastoivat hunajaa talven varalle.

 

Maistuvaa hunajaa myynnissä yli kymmenessä osuuskauppamme yksikössä

Hunaja-Simo Oy:n hunajaa on voinut ostaa Kirkkonummen Prismasta aina vuosituhannen alusta asti. Yhteistyö osuuskauppamme kanssa on kestänyt yli 20 vuotta ja vuosien aikana myyntipaikat ovat lisääntyneet. Tänään Hunaja Simon hunajaa voi ostaa jo 12 yksiköstämme läntisellä Uudellamaalla. Yhtä kiinnostavaa kuin itse mehiläistarhaus on myös hunajanvalmistus. Se on aivan oma alansa ja tuotteeseen vaikuttavat monet eri seikat. Sadon määrään ja laatuun vaikuttavat säät sekä lähialueen mesikasvit. Erilaisten kukkien medestä valmistuu erilaista hunajaa. Rypsihunaja on vaaleaa ja mietoa, useiden kukkien medestä peräisin oleva hunaja eli monikukkahunaja on aromikasta ja kellanruskeaa ja kanervahunaja ruskeaa ja voimakkaan makuista. Hunaja-Simo Oy:n hunaja on sekoitus monia eri laatuja, jolla taataan tasalaatuinen hunaja.

Simolla on hunajankäsittelytilat kotonaan. Täällä hän poistaa kehistä vahakuoret ja laittaa kehät koneeseen linkoukseen. Näin saadaan hunaja lingottua kennoista pois. Kennoja tarvitsee lingota noin 5–10 minuuttia, mutta esimerkiksi kanervahunajan linkoamisaika on huomattavasti pidempi. Tämän jälkeen hunajaa suodatetaan, jotta kaikki mahdolliset vahapalat saadaan poistettua hunajasta. Sitten hunaja purkitetaan ja laitetaan varastoon, josta se Simon kuljetuksella löytää tiensä markettiemme hyllyille. Talvisaikaan Simo itse toimittaa hunajaa yksikköihimme pari kertaa kuukaudessa ja myös hyllyttää sen. Täyden palvelun hunajantuotantoa siis parhaimmillaan.

Simon vaimo, Sari auttelee myös hunajan linkouksessa ja ajoittain poikakin on mukana kiireapulaisena. Simon työtä voi hyvin kutsua niin harrastukseksi kuin elämäntavaksi, kun hänen tarinaansa mehiläistarhauksesta ja hunajan valmistuksesta kuuntelee.

 

 

HunajaSimo Oy

Sijainti: Kirkkonummi

Omistaja: Simo Sorvari

Perustettu: 1987

Toimintamuoto: mehiläistarhaus ja hunajantuotanto

Tuotteet: hunaja

Yrtit tarvitsevat aikaa ja huolenpitoa

Torrbackan puutarhalla viljellään perinteisin menetelmin eikä lisävalaistusta käytetä. Johannan ja Fredrikin isän rakentamista kasvihuoneista kaksi on edelleen käytössä ja muutamia on rakennettu lisää. Kaikki alkoi vuonna 1985 kun heidän isänsä alkoi viljellä sipulia ja kesäkukkia myyntiin. Vuosien saatossa on kasvatettu myös tomaatteja ja tänään puutarha tunnetaan raikkaista ja maukkaista yrteistään, joita myydään laajasti osuuskauppamme myymälöissä läntisellä Uudellamaalla.

Puutarhan vilkkain sesonki on kesäkuusta elokuuhun. Tätä edeltää pitkä työ, jolloin pikkuruisista siemenistä kasvatetaan ja koulitaan voimakkaan vihreitä ja maistuvia yrttejä. Kylvöjä tehdään viikoittain aina elokuun loppuun asti. Siemenen kasvaminen myyntikokoiseen yrttiin kestää noin 4–10 viikkoa. Tämä kaikki on käsityötä ja Martina työskentelee puutarhalla kokopäiväisesti ja Fredrik osallistuu päivätyönsä ohella. Kiireisimpään aikaan heillä on apuna kolme työntekijää ja heidän isänsäkin auttelee vielä puutarhan töissä.

– Kun siemenet nostavat pienet versonsa esiin mullan alta, tarvitsevat ne rutkasti valoa, vettä ja ravinteita. Ja tietenkin rakkautta, naurahtaa Martina.

Lokakuun lopussa, kun satokausi on päättynyt, tyhjennämme ja siivoamme kaikki kasvihuoneemme ja alamme jo suunnittelemaan ja valmistelemaan seuraavan kesän viljelyksiä. Tämä on työn lisäksi myös eräänlainen elämäntapa, Martina jatkaa. Talvikautena lumi- ja paperityöt työllistävät ja silloin on myös aikaa suunnitella tulevaa ja tehdä tulevan kasvukauden siementilauksia.

 

Ekologisesti viljeltyä läheltä

Hevi-osastolla myytävät yrtit ovat todella tuoreita, melkein kuin tilalta suoraan ostettuja. Välikäsiä ei ole sillä sisarukset hoitavat itse toimitukset myymälöihin. Tuotteita toimitetaan kauppoihin kahdesti viikossa ja viikonlopuksi toimituskoot ovat suurempia. Torrbacka trädgårdin yrttejä myydään osuuskauppamme yksiköissä Siuntiossa, Inkoossa, Tammisaaressa, Karjaalla, Kauniaisissa sekä Kirkkonummen Prismassa.

Kasvihuoneiden pinta-ala on noin 1500 neliötä, joten kyseessä on varsin pieni tuottaja. Kasvihuoneissa kuitenkin tilaa hyödynnetään hyvin ja täällä on tilaa noin 80–90 eri lajikkeelle. Basilikaa myydään selvästi eniten, mutta uusien ruoanlaittotrendien myötä myös yrttien kysyntä on kasvanut. Perinteisen tillin ja persiljan rinnalle on noussut nyt korianteri, rosmariini, salvia, minttu ja timjami. Keväällä puutarhalta voi myös ostaa tomaatintaimia ja erokoisyrttien taimia. Näistä suklaaminttu ja oliiviyrtti ovat olleet kauden suosikkeja.

 

Puutarhalla viljellään ekologisesti ilman lisävalaistusta. Tämä tarkoittaa sitä, että viljellä voi ainoastaan niin kauan, kun auringonvaloa riittää. Mitään kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä ja täällä ollaan kaukana automatisoiduista tuotantoprosesseista ja tehdastunnelmasta. Lähes kaikki työt tehdään käsityönä ja sisarukset ovat tottuneet siihen jo pienestä pitäen, kun he osallistuivat isänsä kanssa tilan töihin.

 

Torrbacka trädgårdin yrtit on suunniteltu siten että tuotteet säilyisivät mahdollisimman pitkään. Laatu ja kestävät tuotteet ovat puutarhan valttikortteja. Isoissa ruukuissa, joita puutarhalla käytetään, yrtit viihtyvät hyvinvoivina paljon pidempään kuin pienissä ruukuissa, ja näin niistä on iloa mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Halutessa niitä voi istuttaakin esimerkiksi parvekkeelle tai pihalle.

– Idea lähti ihan omista tarpeista, halusimme yrttejä, jotka säilyvät kodissa pitkään. Kun omassa kodissa on yrttejä, niitä tulee käytettyä paljon enemmän, Fredrik sanoo.

 

Tulevaisuuden näkymiä

Yrttien ja kasvien kasvattaminen on kovaa työtä, mutta se on silti sen arvoista, kun näkee kätensä jäljen ja saa palautetta asiakkailta, Martina sanoo. Tulevaisuudessakin hänen kätensä ovat vahvasti mullassa. Fredrik näkee heidän tulevaisuutenaan perinteisen viljelyn. Sen he osaavat ja ovat vuosien saatossa pystyneet tarjoamaan lähialueen kuluttajille korkealaatuisia ja maistuvia yrttejä.

– Olemme itse kuljettaneet tuotteet suoraan kauppaan ja meille paikallisuus tarkoittaa juuri sitä, että tuotteemme matka puutarhaltamme kaupan hyllylle on lyhyt. Tämä mahdollistaa myös sen, että muutaman tunnin kuluttua siitä, kun olemme pakanneet yrtit täällä puutarhalla asiakas voi poimia ne omaan ostoskoriinsa. Toiminnan painopiste on maussa ja ympäristöasioissa ennemmin kuin määrissä, sanoo Fredrik.

Fredrik ja Martina ovat myös huomanneet, että yhä useammat ovat kiinnostuneita siitä, miten tuotteet viljellään ja ovatko ne lähellä viljeltyjä. Kotimaisuus ja korkea laatu ovat avainasemassa, kun asiakas valitsee ostoskoriinsa tuotteita hedelmä- ja vihannesosastolla, ja valitessaan lähituottajien tuotteita tuetaan myös paikallista taloutta.

Torrbacka trädgård

Sijainti: Inkoo

Omistajat: Martina ja Fredrik Herse

Perustettu: 1985

Toimintamuoto: kasvihuoneviljely

Tuotteet: yrtit

Kakku tekee juhlan

Vuonna 2016 Blomma catering sai alkunsa, kun lahjatavaroiden parissa työskentelevä Janne Laitinen ja kampaajana lähes 20 vuotta työskennellyt Elke Kütt laajensivat toimintansa pitopalvelupuolelle. Elke suoritti ravintolakoulu Perhossa ravintola-cateringkokin tutkinnon. Elke oli aina rakastanut ruoanlaittoa ja varsinkin leipomista. Valmistumisen jälkeen Elke teki hetken alan töitä Kirkkonummen seurakunnalle ja oli mukana järjestämässä eri tilaisuuksia. Kipinä aloittaa jotain omaa ja loihtia asiakkaiden erilaisiin tilaisuuksiin maistuvia tarjoiluja sai Elken ja Jannen astumaan pitopalvelubisnekseen.

–  Minulla on omien virolaisten juurieni myötä ehkä hieman eri tapa tehdä kakkuja kuin suomalaisilla. Aluksi ajattelin, että tämä voisi olla yrityksen kannalta kompastuskivi, mutta ilokseni sain huomata, että erilaisuudesta pidettiinkin, Elke kertoo.

Blomma catering valmistaa myös ihan perinteisiä kermakakkuja tilauksesta, mutta Elke haistelee koko ajan alan uusia tuulia, ja asiakkaat kyselevätkin uusien ja hieman erilaisten kakkujen perään. Ystävät, tuttavat ja usein myös asiakkaat saavat toimia makutuomareina, kun Elke kokeilee uusia makuyhdistelmiä. Elken mukaan tällä alalla ei koskaan ole valmis, vaan aina oppii uuttaa. Hänestä on myös ihanaa, kun asiakkaat kertovat uusia ideoita ja antavat palautetta. Haastavaa kakkujen valmistuksessa on valmistaa luomuksia, jotka myös kestävät hyvin kuljetusta.

 

Paikallisuus keskiössä

Elke ja Janne asuvat itse Kirkkonummella ja Elke kulki pidemmän aikaa Helsinkiin töihin. Halu tehdä töitä omalla asuinalueella ja valmistaa kakkuja ja muita tarjottavia lähialueen asukkaille sai Elken innostumaan omasta pitopalveluyrityksestä. Paikallisuus on Blomma cateringille ykkösasia ja yritys onkin työllistänyt monia alueen nuoria niin lyhyempiin keikkatöihin kuin pidempikestoisempiin kesätöihin. Kesällä 2021 Blomma catering piti Wohlsin kartanon kesäkahvilaa, joka työllisti myös monia paikallisia nuoria. Kirkkonummella sijaitseva Elken vanha kampaamoliike remontoitiin ”salonkikeittiöksi” ja täällä kaikki tuotteet valmistetaan. Raaka-aineissa suositaan mahdollisuuksien mukaan paikallista. Kirkkonummen Prisman suuresta valikoimasta löytyy paljon raaka-aineita kakkujen ja muiden tarjottavien valmistukseen.

Kirkkonummen Prismasta on tilattavissa Blomma cateringin kakkuja ja varsinkin juhlapyhinä valikoimassa on monenlaisia kakkuja juhlapöytään. Yhteistyötä on tehty noin pari vuotta. Elken tekemät kauniit ja maistuvat kakut ovat toivottu lisä Prisman konditoriatuotteiden valikoimaan.

–  Muistan kun pari vuotta sitten saimme ajatuksen, että voisimme yrittää saada kakkujamme myös paikallisten kauppojen hyllyille ja lähestyimme monta kauppaa sähköpostilla. Lukuisia sähköposteja lähti ja muistan vielä sen iloisen yllätyksen, kun yksi kauppa sitten vastasi meille. Tämä kauppa oli Kirkkonummen Prisma ja tästä yhteistyömme alkoi, Elke toteaa.

Nyt Blomma cateringin kakut kuuluvat tilausvalikoimiin ja varsinkin juhlapyhinä, kuten isän- ja äitienpäivänä, menekki on suurta.

 

Ajassa elävä yritys

Kakkujen valmistaminen ja pitopalvelutyö on luovaa työtä, jossa saa toteuttaa uusia ideoita. Tärkeää on seurata trendejä, mutta uskallusta tehdä myös omannäköisiä juttuja pitää löytyä. Asiakkaat pyytävät tällä hetkellä paljon ketokakkuja ja gluteenittomia tarjottavia. Elke onkin viiden vuoden aikana tuonut lukuisia uutuuksia valikoimiinsa. Koronan vähentäessä juhlia ja näin ollen myös pitopalvelun kysyntää, Elke ei jäänyt toimettomaksi.

–  Ajattelin, että jotain pitää tehdä ja niinpä ryhdyin opiskelemaan kondiittoriksi. Kakkujahan olin jo pitkään tehnyt, mutta halusin myös oppia sen ammattilaisilta ja samalla taas saada uusia ideoita yritykseemme, Elke sanoo.

Blomma cateringin sielu on ihan selkeästi Elke, ja hän haluaa yrityksen palvelevan asiakkaita niin hyvin kuin mahdollista. Siksi Elke kuuntelee herkällä korvalla asiakkaiden toiveita sekä vallitsevia trendejä. Matkoilta haetaan myös uusia tuulahduksia ja ideoita omiin tuotoksiin. Kakkuja ja tarjottavia toimitetaan niin pienempiin perhejuhliin kuin isoille seurueille ja tarjoiltavat räätälöidään asiakkaiden toiveiden mukaan.

–  Asiakkaat ovat työni suola. Heidän takiaanhan minä tätä teen. Minusta on ollut ihanaa huomata, että monet asiakkaat ovat juhliinsa tilanneet tarjottavia ja kakkuja minulta kerta toisensa perään ja heistä on tullut kanta-asiakkaitani. Vielä enemmän minua lämmittää se, että monesta heistä on vuosien saatossa myös tullut ystäviäni, Elke kertoo asiakkaiden merkityksestä.

Persoonallinen pitopalveluyritys on lyhyessä ajassa löytänyt paikkansa Kirkkonummella ja on ollut mukana luomassa monen lähialueen asiakkaan pienet kuin suuretkin juhlat.

Blomma Catering

Sijainti: Kirkkonummi

Omistaja: Janne Laitinen ja Elke Kütt

Perustettu: 2016

Toimintamuoto: pitopalvelu ja kondiittoria

Tuotteet: kakut ja tarjoilut

”Maanviljelys on elämäntapa”

Hultan tilan isäntä Matti Kipinoinen on pikkupojasta asti ollut mukana maatilan töissä ja saanut nähdä kättensä jäljen kasvavan isoilla peltoalueilla ihan kotitalon nurkalla. Kevään multaisilla pelloilla alkaa alkukesän auringon myötä vihertävät perunanvarret kohota kohti lämpöä. Varhaisperunat nostetaan jo juhannusviikolla ja tästä eteenpäin perunannostokoneet käyvät lähes taukoamatta. Kauden viimeiset perunat nostetaan yleensä lokakuun lopussa. Perunanviljely vaatii paljon työtä ja on hyvin riippuvainen säästä ja muista ulkoisista tekijöistä. Vasta kauden kuluessa tietää miltä sato näyttää. Hultan tilan päätuote oli pitkään kananmunat, joita myytiin suoraan kauppoihin. Perunaa tilalla alettiin viljellä 1970-luvun alussa.

– Muistan kuinka pikkupoikana sain olla isäni matkassa toimittamassa munia ja perunoita kauppoihin. Muistan vielä elävästi appelsiinien huumaavan tuoksun, kun avasimme kylmiöiden ovet. Yhteistyö marketpäälliköiden kanssa oli sujuvaa jo silloin ja monen kanssa sain vielä itse tehdä töitä ottaessani ohjat tilalla vuonna 1997, Matti kertoo.

Maanviljelys on jokapäiväistä työtä, eivätkä työt lopu siihen, kun viimeinen peruna on nostettu maasta. Talviaikaan perunoiden pakkaaminen ja tilauksien valmisteleminen sekä tuotteiden kuljetus kauppoihin pitää Hultan tilan isännän ja työntekijät kiireisinä. Työmäärä on näin isolla tilalla varsin suurta ja tila työllistääkin kolme työntekijää vuoden ympäri. Tämän lisäksi perheen kolme poikaa auttelevat tilalla minkä opiskeluiltaan ehtivät.

Hultan tilan perunat kasvavat multavassa maassa, joka on täynnä ravinteita. Lannoitteita käytetään maltillisesti.

Kolmessa polvessa

Hultan tilan juuret juontavat aina 1950-luvulle asti, jolloin Matin isoisä sodan jälkeen löysi itselleen tilan, kun oma kotitila jäi Karjalaan. Jo tällöin tilalla viljeltiin perunaa omaan tarpeeseen. Matin isän ottaessa tilan hoitoonsa perunaa viljeltiin myös myyntiin, vaikkakin munantuotanto oli pääosassa. Matti oppi jo tuolloin pienenä poikana isäänsä auttaessaan paljon perunanviljelystä ja tilan pidosta, mutta opittavaa riittää edelleen. Alati kehittyvät työkoneet ja pakkaustekniikka sekä uusien perunalajikkeiden tulo markkinoille takaavat sen, ettei uuden oppimiselle näy loppua.

– Minusta on aina ollut tärkeää vaalia tätä tilaa, joka on kulkenut suvussamme. Samalla tavalla kuin minä aikoinani sain oppia isäni mukana ja seurata tilan elämää haluan myös kasvattaa kolme poikaamme. Hekin ovat kasvaneet tämän tilan töiden lomassa tarkkaillen kevään hallaa, kesällä perunan kukinnan vaiheita ja syksyllä maasta nousevaa satoa.

Vuosikymmenien saatossa on tilan toiminta muotoutunut aina silloisen tilan isännän mukaan. Toimintaa on kehitetty ja Matin aikana on perunanpakkaaminen automatisoitunut ja varastotiloja laajennettu. Kuitenkin aina edellisen isännän täydellä tuella ja uskolla, että toiminnan on myös kehityttävä, jos aikoo pärjätä.    Perheen kolme poikaa ovat mukana auttamassa erinäisissä tilan töissä ja kaksi vanhinta heistä opiskeleekin alaa.

 

Vanhan mukulan uusi nousu

Peruna on kuulunut suomalaisten ruokapöytiin jo pitkään. Aika ajoin uudet ruokatrendit, kuten aikoinaan pastan ja riisin yleistyminen ruokakulttuurisamme, ovat hetkellisesti horjuttaneet perunan suosiota. Perinteisen kotiruoan arvonnousun myötä nyt löytyy taas enemmän perunaa suomalaisten ostoskoreista. Hultan tilalla viljellään kymmenisen eri perunalajiketta, niin varhaisperunaa kuin talviperunaakin. Suosituimpia lajikkeita ovat Annabelle ja vanhemmista lajikkeista Nicola ja Timo.  Suurin osa tilan perunoista myydään kauppoihin, aivan pienet niin sanotut kakkosluokan perunat myydään elintarviketeollisuudelle. Osuuskauppamme kanssa Hultan tila on tehnyt yhteistyötä jo pitkään, aina 1970-luvulta asti. Tilan perunoita voi ostaa Siuntion, Karjaan, Pohjan, Hangon, Veikkolan, Tenholan ja Tammisaaren yksiköistämme sekä Kirkkonummen Prismasta.

Peruna on varsin vaativa säilytykseltään, se kun ei oikein siedä valoa ja optimaalinen säilytyslämpötila on noin 4–astetta. Kaupoissa nämä vaatimukset voivat olla hankalia täyttää. Siksi perunoita toimitetaan kahdesti, joskus kolmestikin viikossa kauppoihin. Tätä ennen perunan matka Hultan tilan pelloilta on ollut monivaiheinen. Pihapiirissä komeilee kolme isoa varastotilaa, joissa on viileää ja ennen kaikkea pimeää. Talvivarastointia varten perunat pitää ensin kuivattaa. Varastoissa perunat säilytetään isoissa puulaatikoissa. Yhteen puulaatikkoon mahtuu jopa 700 kiloa perunaa. Tietokoneohjattu ilmanvaihto mittaa varastotilojen olosuhteet ja säätelee sisään otettavan ilman määrää. Kun perunat ovat kuivatettu lämpötilaa lasketaan. Varastosta perunat pakataan aina tilausten mukaan ja kaupoissa niitä myydään muun muassa yhden tai kahden kilon pusseissa tai irtomyyntinä. Yhtenä työvaiheena on perunoiden harjaaminen tai peseminen, jonka jälkeen perunat kulkevat hihnalla pussitukseen. Kauppojen tilaukset järjestellään kuormaksi ja kuljetetaan tilan kuorma-autoilla perille kauppoihin.

– Olen halunnut jatkaa samalla ajatuksella yhteistyötä kauppojen kanssa kuin isäni aikoinaan. Lähialueen kaupat mahdollistavat osaltaan meidän elinkeinomme ja näin ollen me vuorostamme voimme tarjota työtä alueellemme. Lähiruokaa parhaimmillaan on se, että kun nostamme varhaisperunaa täällä tilallamme ovat ne jo kahden tunnin kuluttua tästä asiakkaiden ostettavissa lähikaupassa, Matti summaa lähiruoan merkitystä.

 

 

Hultan tila

Sijainti: Tenhola

Omistaja: Matti Kipinoinen

Perustettu: 1950-luvulla

Toimintamuoto: perunanviljely

Tuotteet: perunat

Aito maku lähialueen marjoista

Kaikki jäätelöt ovat artesaanituotteita ja tehdään alusta loppuun käsin. Jäätelöitä on kuudessa eri maussa: karviainen, raparperi, mustaherukka, mansikka, mustikka ja puolukka. Marjapitoisuus on vähintään 25 prosenttia, ja jäätelöt ovat lisäaineettomia ja laktoosittomia. Maku on aidosti se, mikä paketin kyljessä on kuvattuna. Raaka-aineina käytetään puhtaasti kotimaisia ja paikallisia marjoja, esimerkiksi mustikat ja puolukat ovat lähimetsistä poimittuja, mansikat tulevat inkoolaiselta Lill-Bredsin marjatilalta. Raparperin Susanne itse poimii Siuntiossa sijaitsevasta Suitian kartanolinnan puutarhasta.

– Aidot ja puhtaat maut ovat jäätelöidemme valttikortti. Alussa kun jäätelöä myytiin vain kesäkahvilassa, asiakkaita tuli pidemmänkin matkan takaa pelkästään sen takia. Jäätelö hurmasi asiakkaat maullaan. Jäätelön valmistaminen käsin on aikaa vievä prosessi, eikä makuja voi valmistaa kuin yhden päivässä. Tämä luo varsinkin kesäisin, jolloin kysyntä on suurta, hieman haasteita, Susanne sanoo.

Alussa jäätelöä valmistettiin todella pienissä erissä, kun kaksi puolenlitran jäätelöannosta valmistui kerralla kahvilan asiakkaiden nautittavaksi. Sittemmin jäätelökone on vaihdettu isompaan ja jäätelöitä myydään myös jälleenmyyjien toimipaikoissa aina Helsingistä Hankoon. Varuboden-Oslassa Sjundbyn jäätelöitä on myyty ABC Pickalassa vuodesta 2014 asti. Susanne toimittaa itse jäätelönsä jälleenmyyjilleen ja vuoden aikana kertyykin lukuisia ajokilometrejä.

 

Luonto ja paikallisuus keskiössä

Luonto ja paikallisuus ovat aina olleet toiminnan keskiössä. Susanne pyörittää myös majoitus- sekä retkeily- ja ohjelmapalveluita. Tällöin ohjelmassa voi olla esimerkiksi melontaa luonnonkauniissa maisemissa tai muita ulkoilma-aktiviteetteja. Melontaretkeläisten kahvitaukoihin kuuluu lähes poikkeuksetta jäätelöä kahvin kera luonnon helmassa. Paikallisuus näkyy myös jäätelössä käytettävissä raaka-aineissa, joissa suositaan paikallisia marjoja, maitoa ja kermaa.

– Pyrimme myös koko ajan kehittämään toimintaamme yhä luonnonmukaisemmaksi. Tämän huomioimme myös tuotepakkauksissamme, jossa olemme siirtyneet muovipikareista ja -pakkauksista pahvisiin. Suunnitelmissamme on myös laajentaa toimintaa, mutta emme halua sen tapahtuvan luonnon, paikallisuuden tai maun kustannuksella, Susanne huomauttaa.

Perheyrityksessä riittää vipinää

Susannella on monta rautaa tulessa pyörittäessään SE-Action -yritystään. SE-Action on matkailun monitoimiyritys, joka mm. järjestää erilaisia aktiviteetteja ympäri Siuntiota melontakursseista SUP-jooga -tunteihin ja yleisöopastuksiin Sjundbyn linnassa. Susanne itse koordinoi koko palettia, mutta ei pelkää kääriä hihojaan ja tarttua käytännön askareisiin. Hänen miehensä Jani on kuitenkin kokonaan vastuussa itse jäätelön valmistuksesta. Susanne on mukana kehittelemässä uusia makuja, pakkausprosessissa sekä tuotteiden toimituksissa. Yritys työllistää ympäri vuoden kolme ja kesäaikaan kymmenisen omaa työntekijää.

Sjundbyn jäätelö on maullaan hurmannut lähes kymmenen vuoden ajan ja suosion myötä jäätelöä voi nyt ostaa monelta jälleenmyyjältä Helsingistä Hankoon. Susannelle paikallisuus ja korkealaatuiset raaka-aineet ovat aina olleet tärkeitä jäätelön valmistuksessa. Vaikka suunnitelmissa on laajentaa toimintaa, tulee jäätelön valmistus kuitenkin olemaan puhtaasti käsityötä ja paikallisuutta suosivaa. Ja jäätelötehdas tulee edelleen sijaitsemaan Susannen kotitilan yhteydessä, ja Janin vastuulla on edelleen valmistaa mitä maukkaampia jäätelöitä.

 

 

Sjundbyn jäätelö

Sijainti: Siuntio

Omistaja: Susanne Ekström

Perustettu: 2012

Toimintamuoto: jäätelön valmistus

Tuotteet: jäätelö

Rakkaudesta ruokaan

Rigmorin sydän on aina sykkinyt ruoanlaitolle ja varsinkin thaimaalainen ruoka nousi koko perheen suosikiksi aikoinaan Taalintehtaalla sijaitsevan thai-ravintolan myötä. Ravintolassa käytiin useasti koko perheen kanssa syömässä ja mukavalta ravintolanpitäjältä ostettiin myös mausteita kotiin. Ravintola lopetti toimintansa ja saadakseen thai-ruokaa, johon perhe oli todella tykästynyt, Rigmor alkoi omassa keittiössään kokeilemaan erilaisia thaikeittiön inspiroimia ruokalajeja. Hän valmistikin usein thaimaalaista ruokaa perheelleen ja ystävilleen. Suosio oli taattu ja sana maistuvista makuyhdistelmistä kiri nopeasti. Rigmorille syntyi jo tällöin ajatus, että valmiita ruoka-annoksia voisi vaikkapa myydä jonkinlaisista automaateista. Ajatus jäi kuitenkin vielä odottamaan otollisempaa ajankohtaa.

-Jocke, vanhin poikani, teki tuohon aikaan vuorotöitä ja tokaisi sattumoisin kerran minulle, että nyt voisit kyllä jotain keksiä, että ei aina tarvitsisi lämmitellä samoja valmisruokia töissä. Vuosi oli 2010 ja tämä keskustelu oli lähtölaukaus Rigges Thai -yritykselle, Rigmor kertoo.

Thairuokaa päätettiin alkaa valmistaa laadukkaista kotimaisista raaka-aineista ja myydä pakasteannoksina, jotka asiakkaiden oli helppo lämmittää kotikeittiöissään. Alussa oli myös paljon paperitöitä uuden yrityksen tiimoilta ja Rigmorin tytär, Jonna oli auttavana kätenä esimerkiksi erilaisten lupahakemusten tekemisessä, sopivien pakkausten löytämisessä ja ensimmäisten tuotetarrojen suunnittelussa. Vielä tänäkin päivänä Jonna on mukana auttelemassa yrityksen pyörittämisessä ja Rigmorin mies, Bo on vahvasti toiminnassa mukana.

Aivan alkuun Rigges Thai -annokset tulivat myyntiin Kemiössä sijaitsevan vene- ja koneyritys Kone Wuorion lounaskahvilaan. Pikkuhiljaa myynti Kemiön paikallisissa kaupoissa sai tuulta siipien alle ja myynti on koko ajan tasaisesti kasvanut. Tämän vuoden alussa Sofie Karlsson aloitti franchising-toiminnan ja lanseerasi kolme Rigges Thai -annosta Länsi-Uudellemaalle. Toiveina onkin laajentaa myyntiä samalla periaatteella lähivuosina muualle.

 

 Ruokakäsityötä

Eksoottiset makuyhdistelmät ja laadukkaat, pitkälti kotimaiset raaka-aineet ovat maistuvien aterioiden perusta. Kaikki tehdään puhtaasti käsityönä ja jokainen raaka-aine valikoituu mitä suurimmalla huolellisuudella.

-Minusta on aina ollut erittäin tärkeää tietää kaikkien tuotteiden alkuperä sekä tukea kotimaisia tuottajia. Kun tietää jokaisen raaka-aineen alkuperän, kynnys ottaa yhteyttä tuottajaan on matala ja yhteistyö sujuu mutkattomasti, Rigmor sanoo.

Toiminnan tavoitteena on aina ollut tehdä laadukasta ja maistuvaa ruokaa laadukkaista raaka-aineista. Määrissä Rigmor ei ole pystynyt kilpailemaan suurien valmistajien kanssa, mutta toisaalta tämä ei koskaan ole ollutkaan tarkoitus. Kokeilemalla esimerkiksi chilin tai valkosipulin määrää annoksissa, Rigmor on lopulta löytänyt toimivan reseptiikan, jota noudatetaan valmistuksessa edelleen.

Sekä Rigmor että Sofie ovat molemmat ylpeitä pystyessään omilla tuotteillaan lisäämään kauppojen lähituotettuja valmisateriavalikoimia, joiden valmistuksessa ovat hyödyntäneet kotimaisten tuottajien laadukkaita raaka-aineita niin pitkälle kuin mahdollista.

 

Franchising-toiminnalla myös läntiselle Uudellemaalle

Inkoolaiselle Sofie Karlssonille Rigges Thai -annokset tulivat tutuksi, kun hän perheensä kanssa kävi Kemiössä tapaamassa sukulaisia. Näiltä reissuilta tuotiin aina mukaan monta purkkia maistuvia Rigges Thairuokia. Purkit hupenivat yleensä hyvin nopeasti. Tämä on ollut Rigges Thain kilpailuetuna aina, maistuvat annokset laadukkaista raaka-aineista puhuvat puolestaan ja paras tuotemarkkinointi onkin tyytyväiset asiakkaat.

-Harmillisesti näitä ruokia ei löytynyt yhdestäkään kaupasta Inkoon lähistöllä ja vuosien saatossa pyöritin ajatuksissani ideaa franchising-toiminnasta. Olisihan ihan mahtavaa saada itse tehdä näitä ruokia Rigmorin reseptillä ja myydä  niitä myös läntisellä Uudellamaalla, jotta niin moni kuin mahdollista saisi maistaa niitä. Kesällä 2020 otin yhteyttä Rigmoriin, joka oli alusta asti heti mukana kehittämässä ideaa. Hänelläkin oli ollut ajatuksissa saada tuotteita laajemmalle alueelle myyntiin, Sofie kertoo.

Kun kaksi tekevää naista pistävät päänsä yhteen, alkaa tapahtua. Ei mennyt puolta vuottakaan Sofien puhelinsoitosta Rigmorille ja ensimmäiset Rigges Thai-annokset olivat löytäneet tiensä kauppojen hyllyille Inkoossa. Sofie toimittaa tällä hetkellä tuotteita myyntiin Varuboden-Oslan toimipaikoista Kirkkonummen Prismaan ja Inkoon S-markettiin. Tavoitteena on myös piakkoin saada tuotteita muihin Varuboden-Oslan yksiköihin läntisellä Uudellamaalla.

Sofie valmistaa tuotteet Västankvarnin koulun keittiössä. Noin kolmena päivänä viikossa hän valmistaa annokset Rigmorilta saamansa opin mukaan. Tarkasti valikoidut raaka-aineet, mausteita oikeassa suhteessa ja samalla tavalla leikatut kanafileet kuin Rigmor sen opetti, takaavat, että annokset maistuvat samalta kuin Kemiössä valmistetut. Oppeja harjoiteltiin syksyllä muutaman kuukauden ajan, ennen kuin tuotteita alettiin markkinoida kauppoihin. Sofie kertoo, että myös se miten annokset tuli pakata vaati alussa harjoittelua. Nyt kun toiminta on vielä alkutekijöissä, Sofie valmistaa tuotteita myyntiin sen pohjalta miten paljon kysyntää on. Hänellä on myös pieni varasto mistä saa heti täydennystä kauppoihin, jos tarve vaatii. Ensimmäisen kuukauden aikana Kirkkonummen Prismassa myytiin lähemmäs sata pakkausta Rigges Thaita, ja Inkoon S-marketissa määrä oli lähemmäs 30. Sofie on näin alkuun markkinoinut tuotteita ainoastaan sosiaalisessa mediassa ja toive olisikin, että moni päätyisi kokeilemaan thairuoka-annoksia ja löytäisi näin paikallisen vaihtoehdon pakastealtaan valikoimista.

Mausteisia annoksia moneen makuun myös tulevaisuudessa

Tällä hetkellä valikoimassa on viisi erimakuista annosta. Maistuvia kasviksia, paljon mausteita ja aimo annos chiliä ja valkosipulia pohjana, johon on lisätty kanaa. Annokset ovat mausteisia ja chili antaa vielä lisäpotkua. Kaikkein myydyin tuote on Basil chicken, joka ei ole tulisimmasta päästä. Chili chicken vuorostaan on ollut lapsiperheiden suosiossa, koska siinä on vähiten chiliä ja siitä löytyy muut thaikeittiön maut. Kehitteillä on myös kaksi uutta annosta, joista toinen on kasvisvaihtoehto.

Kymmenen vuotta Rigges Thain parissa on vierähtänyt nopeasti ja moni asia on muuttunut matkalla. Rigmor ja hänen miehensä ovat ehtineet eläkeikään ja tilan pellot ovat jo vuokralla, Rigges Thai porskuttaa edelleen ja Rigmor sanookin sen olevan eräänlainen harrastus näin eläkeiällä. Hänen ruokansa on kuitenkin saavuttanut vankan asiakaskuntansa ja siksi onkin hyvä, että hänen toimintansa voi jatkua franchising-pohjalta.

-Minusta on mahtavaa, että ruoistani on pidetty ja haluan myös, että reseptini eivät jää pölyttymään johonkin kaappiin, vaikka minä itse enää eläkeläisenä valmistaa thairuokaa myyntiin samoissa määrissä kuin ennen. On ihanaa nähdä nuoria yrittäjiä, kuten Sofie, jotka vievät työtäni eteenpäin suurella innolla, Rigmor sanoo lopuksi.

 

 

Rigges Thai

Sijainti: Kemiö, franchising-periaatteella toimiva toimipiste Inkoossa

Omistaja: Rigmor ja Bo Tuominen

Perustettu: vuonna 2010

Toimintamuoto: valmisruoan valmistus

Tuotteet: thairuoka-annokset

Jokapäiväinen leipämme

Läntisellä Uudellamaalla, Pohjassa sijaitsee Diana Nyberg Lindholmin ja Olle Lindholmin elämäntyö, leipomo Backers Baker, jossa luotetaan puhtaisiin raaka-aineisiin ja jonka kaikki ruokaleivät ovat vuodesta 2010 asti leivottu ekologisesti. Olle aloitti leipurin uransa jo 1970-luvun alussa, ja vuosien tuomalla ammattitaidolla valmistuu tänä päivänä noin kymmenkunta eri tuotetta myyntiin lähialueen kauppoihin, mutta myös Ruotsiin, jossa Backersin tuotteet ovat saavuttaneet oman asiakaskuntansa.

Pitkät perinteet

Kotitilalla Snappertunassa Ollen isä piti leipomisesta, ja hänen käsissään syntyivät lähes kaikki kodin ruokaleivät. Ollen polku leipuriksi teki alussa muutaman mutkan, kun hänen alkuperäinen ajatuksensa oli opiskella kokiksi. Vuonna 1973 kokkilinjalle Västra Nylands yrkesskola -ammattikouluun oli tunkua, eikä Ollea valittu opiskelijaksi. Ehkä hyvä niin, että sattuma puuttui peliin ja johdatti Ollen leivinpöydän ääreen.

– Minua harmitti ihan vietävästi, että en päässyt opiskelemaan kokiksi, mutta jotain oli tehtävä ja sainkin samana kesänä töitä Karjaalla sijaitsevasta Danskt bröd -nimisestä leipomosta. Siellä vierähti nelisen vuotta, ja sinä aikana sain oppini leipurin työhön ja myös innostuksen tehdä käsilläni maistuvaa leipää, kertoo Olle.

Rakkaus ja paremmat palkat veivät Ollen lähes 20 vuodeksi Ruotsiin. Sinne muuttaessaan hän aloitti heti työt leipomossa, mutta sai pian huomata, että suuressa leipomossa ei leipominen enää ollut käsityötä vaan enemmänkin koneiden kanssa työskentelyä. Käsityötä arvostavalle Ollelle tämä ei ollut sitä mitä leipurina olemisena tavoitteli. Olle hyppäsi pois leipomoalalta ja teki muutaman vuoden töitä sahalla.

– Vuonna 1984 aloitimme Dianan kanssa ensimmäisen oman yrityksemme ja pidimme kymmenisen vuotta kahvilaleipomoa Västeråsissa. Sitten pakkasimme muuttokuormamme ja palasimme luotsaamaan kotitilaani Backersia. Minulla on kuitenkin leipominen veressä ja muutaman vuoden kuluttua ostimme Ackermans bageri -nimisen leipomon Tammisaaren torin kupeesta ja jo vuotta myöhemmin Ekenäs Bröd -nimisen leipomon Dragsvikista. Tästä alkoi Backers Bakerin tarina, Olle valottaa yrityksen syntyä.

 

Ekologisesti valmistettua artesaanileipää

Perheyritys Backers Baker on jo yli 20 vuotta valmistanut maistuvaa ruokaleipää ja makeita kahvileipiä. Raaka-aineissa suositaan niin pitkälle kuin mahdollista lähialueiden tuottajia. Vuodesta 2010 kaikki ruokaleivät on leivottu ekologisesti ja ensi vuoden tavoitteena on, että kaikki tuotteet, myös kahvileivät, ovat ekologisia. Yksi Backersin suosituimmista tuotteista on mallaslimppu, ja varsinkin jouluksi sitä myydään suuria määriä. Yritys työllistää 8 henkilöä, ja 2 omaa autoa toimittaa kolmesti viikossa tuotteita myyntiin Hangosta Helsinkiin. Varuboden-Oslan läntisen toimialueen kauppoihin Backers Baker on toimittanut tuotteita myyntiin aina vuodesta 1996. Paikallisuus on yksi Backersin peruspilareista. Paikalliset markkinat ovat tärkeät, lähiseudun asiakkaillehan haluttiin alusta asti tarjota monipuolisia, lähellä leivottuja korkealaatuisia leipiä ja pullia.

– Paikallisuus tarkoittaa toisaalta myös sitä, että toimimme paikallisesti ja luomme työpaikkoja alueelle, sanoo Ollen ja Dianan poika, Gustaf, joka on juuri tullut mukaan luotsaamaan perheyritystä.

Suurin osa resepteistä ovat Ollen käsialaa ja ovat kulkeneet mukana pitkän matkan. Uusia tuotteita tuodaan aina silloin tällöin markkinoille, mutta tuotekehittely on pitkä prosessi, ennen kuin lopullinen tuote on poimittavissa kaupan hyllyltä ostoskoriin. Ja palautteiden ja myyntien perusteella lähes alkuajoista mukana olleet leivät ovat vallanneet asiakkaiden makunystyrät ja näitä leivotaankin varsin suuria määriä. Kaikki tehdään käsin ja yksikään leipä ei ole toisensa näköinen. Jokaisen leivän taikinapala punnitaan, mutta leivottaessa jokainen leipuri jättää oma kädenjälkensä lopulliseen tuotteeseen.

Ajassa elävä yritys

Suomalaisella leivällä on hyvä maine. Sillä on pitkät perinteet ja se on maistuvaa ja ravitsevaa. Ollelle ja Dianalle on aina ollut sydämenasia tehdä maukasta leipää laadukkaista raaka-aineista ja ekologisesti. He ovat olleet ajan hermolla, mutta kuitenkin vaalineet perinteikästä leivontatraditiota. Uutta tekniikkaa ei ole pelätty ottaa osaksi yritystä, kuten esimerkiksi nostatutskaapit, joissa on myös pakkas- ja sulatustoiminnot tai huippumodernit uunit, joiden lämmityshöyry pystytään hyödyntämään niin, että se vuorostaan lämmittää leipomon käyttöveden sekä lattialämmityksessä kiertävän veden. Tärkeimpänä kuitenkin se, että käsityöstä ei tingitä, leipominen tehdään käsin aivan kuten Ollen lapsuudenkodissa.

 

 

Backers Baker Oy

Sijainti: Pohja

Omistaja: Diana Nyberg Lindholm ja Olle Lindholm

Perustettu: 1996

Toimintamuoto: leipomotoiminta

Tuotteet: ruokaleivät ja kahvileivät