Lähes tuhat kiloa täyttä rakkautta

Johanna oli yhdeksänvuotiaana ensimmäisen kerran tutustunut ja ihastunut ylämaankarjaan käydessään maatalousnäyttelyssä. Kun hänellä sitten viisitoista vuotta myöhemmin oman tilan myötä tuli mahdollisuus alkaa pitää omia eläimiä oli päivänselvää, että ylämaankarjaa heillekin tulisi. Tällä hetkellä tilalla asustaa noin 80 eläintä. Ylämaankarja on skotlantilainen alkuperäisrotu, joka kulkee kesät ja talvet ulkona. Tilalla on laajat pelto- ja metsälaitumet, joilla naudat saavat elää luonnonmukaista ja rotutyypillistä elämää. 

 

– Meille eläimet ja niiden hyvinvointi on aina ollut keskiössä. Haluamme tuntea eläimemme ja tietää, miten ne voivat ja pitää mahdollisimman hyvin huolta eläimistämme, Johanna sanoo.

Vieraillessamme tilalla nämä yli 500 kiloa painavat eläimet käyttäytyivät kuin hyvin koulutetut koirat, kun Johanna liikkuu laitumella niiden seassa. Sen huomaa, että eläimet ovat tottuneet ihmisiin ja Johannalle onkin ollut tärkeää, että eläinten keskuudessa tehdään vähintään kaksi laidunkierrosta päivittäin, jolloin tarkistetaan, että kaikki on kunnossa, niin eläimet, ruoka, vesi kuin aidat. Kierroksella on myös hyvä aika totutella eläimet ihmisiin ja niille jutellaan, niitä harjataan ja totutellaan käsittelyyn. Isossa laumassa on yli kaksikymmentä emoa ja saman verran vasikoita. Lauman päänä tepastelee tyytyväinen sonni. Lehmät poikivat pääasiassa itse ja iso osa vasikoinneista sujuu ilman apua. Emot etsivät rauhallisen paikan, jossa pysyttelevät muutaman päivän vastasyntyneen vasikkansa kanssa. Sitten vasikat kulkevat jo lauman mukana. Emo hoitaa vasikkaansa noin yhdeksän kuukauden ikään asti, jonka jälkeen ne vieroitetaan. Lehmät voivat elää jopa 20-vuotiaiksi asti. Isossa laumassa jokainen eläin on oma yksilönsä ja Johanna tuntee jokaisen eläimen nimeltä ja niiden luonteen. Kaikki vasikat nimetään aina vuoden kirjaimen mukaan. Tilan ensimmäiset vasikat syntyivät vuonna 2013, jolloin nimeämiset alkoivat A-kirjaimesta ja vuonna 2022 nimiä pitää keksiä jo J-kirjaimella.

Elämä tilalla

Eläintenpito ja maanviljely ovat kovaa työtä, joka pitää kiireisenä vuoden jokaisena päivänä. Johanna tekee tilalla päätoimisesti töitä ja Asmo käy myös tilan ulkopuolella töissä. Kiireisimpinä aikoina kun on kylvöjä, puinteja ja heinätöitä he saavat apua myös vanhemmiltaan ja ystäviltä. 

Emot ja vasikat laiduntavat pääasiassa kotitalon ympärillä, jolloin niiden tarkkailu on helpompaa. Laitumilla on peltoaluetta sekä metsää, josta eläimet löytävät suojaa. Laitumia on monia ja kesäisin eläimiä siirretään laitumien välillä nurmen kasvun mukaan. Kesäisin tilan sonni- ja hieholaumat ovat etälaitumilla Porvoossa luonnonhoitotöissä ja pitävät alueen puhtaana vesakoista ja kasvillisuuden matalana.

– Tilallamme asustaa talvisaikaan noin 70–80 eläintä ja kevään tullen niistä noin 30 pääsee kesätöihin

Sikosaaren ja Ruskiksen rantalaitumille Porvooseen, sekä muille etälaitumille tilakeskuksen läheisyyteen, Johanna kertoo.

”Kesätyöläiset” palaavat pihapiiriin talvilaitumille lokakuun tienoilla, jolloin myös tilalla kesän viettäneet eläimet siirtyvät talvilaitumille. Talvilaitumilla on metsää suojana ja katos sekä lämmitetyt vesiastiat ja useita ruokintahäkkejä, jotta eläimillä olisi parhaat mahdolliset oltavat myös talvipakkasilla. Vehreille kesälaitumille eläimet kirmaavat yleensä toukokuun loppupuolella. 

Rakas työkumppani

Johannan ja Asmon tavoitteena on kasvattaa terveitä ja hyvinvoivia jalostuseläimiä ja samalla myös herkullista eettisesti tuotettua lihaa. Tilan lihakarja kasvatetaan noin kolmen vuoden ikäisiksi, jonka jälkeen ne viedään teuraaksi. Johannalle ja Asmolle on ensiarvoisen tärkeää tarjota eläimilleen hyvät elinolot, mutta myös se miten ne viedään teuraaksi, on tilalla järjestetty eläintä ajatellen. Eläimet ovat saanet elää hyvän elämän vapaana laiduntaen, nauttien raikkaasta ulkoilmasta, tuoreesta heinästä ja huolenpidosta. Kun on aika viedä eläin teuraaksi he vievät ne itse omalla karjatrailerilla yksi kerrallaan pienteurastamolle Orimattilaan. Johanna sanoo, että kun on nähnyt eläimen kasvavan vasikasta sen kolme vuotta, niin haluaa kulkea eläimen rinnalla niiden elämän alusta loppuun.

Liha myydään suoramyyntinä tilalta ja vuoden 2021 alusta on Ratia Ranch tehnyt yhteistyötä Varuboden-Oslan kanssa ja tilan jauhelihaa voi ostaa nyt Sale Askolasta, Monninkylästä, Pornaisista ja S-market Näsistä.

Tilalla perinteiden vaaliminen, eläinten hyvinvointi ja paikallisuus ovat keskeisessä asemassa koko toiminnan kannalta. Johannan ja Asmon elämäntyö on näiden eläinten parissa. Täällä eläimillä on mitä parhaimmat puitteet elää ja olla.

 

Ratia Ranch

Sijainti: Monninkylä, Askola, Itä-Uusimaa

Omistaja: Asmo ja Johanna Ratia

Perustettu: 2012

Toimintamuoto: lihakarja

Tuotteet: lihatuotteet 

Vettä, lämpöä ja paljon hoivaa

Kasvihuoneissa komeilevaa kesäistä väriloistoa, joka täyttää puutarhan kaikki kuusi kasvihuonetta, edeltää pitkä rupeama töitä. Kesäsesongin ensimmäiset työt aloitetaan jo helmikuussa, jolloin kevään orvokkiamppeleiden pistokkaat ovat ensimmäiset, jotka istutetaan multaan. Uusia pistokkaita istutetaan jatkuvasti, jotta puutarha pystyy tarjoamaan asiakkailleen koko sesongin ajan tuoreita kukkia. Kukat tarvitsevat kasvaakseen paljon valoa, lämpöä ja ravinteita. Kuihtuneet kukinnot pitää myös poistaa ja lähes kaikki kukat latvotaan, jotta ne haaroittuvat ja kasvavat tuuheiksi. Tämä kaikki on suurimmaksi osaksi käsityötä, johon omistajapariskunta saa apua kolmelta sesonkiapulaiselta, joista kaksi auttelee kuusi kuukautta vuodesta ja yksi on apuna kiireisimpänä kesäsesonkina.

– Kun pistokkaat on istutettu kuohkeaan multaan, tarvitsevat ne rutkasti valoa, vettä ja ravinteita. Ja tietenkin rakkautta, Kristian naurahtaa. Kun kesäkukkien kausi päättyy lokakuussa, ryhdytään puutarhalla siivouspuuhiin. Tällöin kaikki kasvihuoneet puhdistetaan ja desinfioidaan. Näihin aikoihin myös joulukukkien alkuvalmistelut ottavat tuulta alleen, koska jo marraskuussa myydään ensimmäisiä joulukukkia ja -asetelmia. Tammikuut ovat kasvihuoneissa hiljaisia, mutta jo helmikuu tuo mukanaan uuden viljelykauden, kun ensimmäiset pistokkaat saapuvat puutarhalle. Puutarhureilla riittääkin tekemistä vuoden ympäri. Tämä on työn lisäksi myös eräänlainen elämäntapa, Kristian jatkaa.

Puutarhalla pitkät perinteet

Sipoon Paippisissa sijaitsevan puutarhan historia ulottuu aina 1950-luvulle, jolloin Kristianin isoisä ja isoäiti perustivat sen. Tuohon aikaan tilalla viljeltiin vihanneksia ja viljaa myyntiin. Vuonna 1971 Kristianin eno otti vastuun puutarhasta yhdessä vaimonsa kanssa ja lähes kolmekymmentä vuotta tästä Kristian astui mukaan puutarhan toimintaan. Näinä aikoina myös puutarha alkoi keskittyä enemmän kukkiin, ja tämä onkin kantanut aina näihin päiviin saakka. Kristian on yhdessä vaimonsa, Kirsin kanssa luotsannut puutarhaa vuodesta 2010, jolloin he ottivat kokonaan vastuun puutarhasta. He panostavat amppelikukkien ja kesäkukkien viljelyyn ja tämän lisäksi he viljelevät myös pienemmässä mittakaavassa yrttejä ja vihannestaimia.

– Olen lapsuudestani saakka viettänyt paljon aikaa täällä puutarhalla isoäitini ja enoni mukana. Olen vierestä nähnyt puutarhan vuodenaikojen vaihtelut, ja niihin liittyvät erilaiset työt ja askareet. Enoni kertoi minulle kaiken maanviljelystä ja kasvihuoneista ja minä kuuntelin kiinnostuneena. Pääsin myös pienestä pitäen mukaan auttelemaan erinäisissä töissä ja näin ollen oli aivan selkeää, että minä joskus jatkan puutarhan toimintaa, Kristian sanoo.

 

Pelargoni, miljoonakello, petunia, mansikka…

Erilaisten kukkien kirjo on laaja ja värivaihtoehtojakin on lukuisia. Paikallisesti viljellyt kukat ovat niittäneet suosiota ja siksi puutarhalle on tärkeää, että valikoimasta löytyvät tutut kukat vuodesta toiseen. Kehitys on myös tärkeää ja joka sesonkiin tuodaan myös uutuuksia ja monista tutuista lajikkeista viljellään uusia värivaihtoehtoja. Kesäkukista amppelikukat ovat Skogsterin puutarhan valttikortti. Kauden aloittavat orvokkiamppelit, jotka kestävät jopa pikkupakkasen, kesäkauden suosikkeja ovat mansikka-, pelargoni- ja miljoonakelloamppelit. Tämän kesän uutuutena on isokukkainen tuoksuva begonia, joka on myös kiinnostanut asiakkaita. Viime vuosina on myyty paljon kukkia, joissa samaan ruukkuun on yhdistelty kahta eri kukkaa.

Jouluksi puutarhalla viljellään sipulikukkia kuten amaryllistä ja hyasinttia. Talvisesonkiin kuuluvat myös erilaiset jouluistutukset, jotka pitävät puutarhuripariskunnan kiireisenä koko marras- ja joulukuun. Joulukukkia ja -istutuksia myydään asiakkaille suoraan puutarhalta, mutta niitä myydään myös kukkakauppoihin, kuten osuuskauppamme puutarhamyymälään, S-Gardeniin.

Osuuskauppa yhdisti

Porvoon S-Gardenissa on myynnissä laaja valikoima Skogsterin puutarhan kukkia, ja yhteistyö osuuskauppamme kanssa on kestänyt liki kaksikymmentä vuotta. Osuuskaupallamme on myös toinen tärkeä merkitys Kristianille ja Kirsille. Kristian aloitti työuransa lihamestarina Nikkilän S-marketissa ja samaisessa kaupassa Kirsi aloitti työt kassavastaavana. Heidän tiensä kohtasivat siellä ja he rakastuivat, perustivat perheen ja ovat nyt työskennelleet yhdessä jo yli kaksikymmentä vuotta. Molemmat ovat vuosien saatossa hankkineet itselleen myös puutarhurin tutkinnon. Yhteistyö on saumatonta ja molemmille puutarhan pitäminen on enemmänkin elämäntapa. Paikallisuus ja korkealaatuiset tuotteet ovat myös molemmille sydäntä lähellä ja ohjaa samalla koko heidän toimintansa.

 

 

Skogsters trädgård

Sijainti: Paippinen, Sipoo

Omistajat: Kristian ja Kirsi Roine

Perustettu: 1953

Toimintamuoto: puutarha

Tuotteet: amppelikukat, kesäkukat, yrtit

”Rakkaudesta lajiin”

Perheet Numelin ja Chydenius pyörittävät BRABE Oy:n toimintaa. Kombuchan valmistus sai alkusysäyksen Nickis Numelinin kiinnostuksesta pienpanimo-oluisiin. Pienpanimoiden määrä on kasvanut paljon viimeisten vuosien aikana ja kombucha taas on varsin uusi tuttavuus Suomessa ja rantautui tänne oikeastaan vasta vuonna 2018. Hyvinvointijuomana tunnettu kombucha sopi myös hyvin perheiden arvoihin ja oluen valmistus saikin väistyä kombuchan tieltä. Kotimaisia kombuchan valmistajia on tällä hetkellä alle kymmenen.

– Meille oli alusta asti selvää, että aloitamme pienimuotoisesti ja pidämme korkean laadun tuotteissamme. Haluamme myös palvella asiakkaitamme erinomaisesti ja pystyä vastaamaan asiakkaiden kysyntään. Meillä on vielä varsin pienet toimitilat, emmekä tunne painetta tuotantokapasiteetin kasvattamiseen liian nopeasti vaan kehitämme toimintaamme laatu edellä. Teemme tätä aidosta kiinnostuksesta kombuchan valmistukseen, sanoo Jan.

BRABE Kombuchalla on pitkä fermentointiprosessi, valmista juomaa ei pastöroida, eikä juomaan lisätä mitään säilöntäaineita. Tästä syystä tuotteet tulee säilyttää viileässä. Juoma pullotetaan pääosin lasipulloihin ja pakataan laatikoihin, jotka toimitetaan itse kauppoihin. Verkkokaupan kautta tilatut tuotteet toimitetaan asiakkaille postin välityksellä.

 

Monta työvaihetta ja paljon kemiaa

Kombucha, joka on ikivanha aasialainen teejuoma, valmistuu käymällä ja hapattamalla. Juoma sisältää probiootteja, antioksidantteja ja vitamiineja. Juoma on myös vähähiilihappoista ja sokerimäärä on todella pieni, joten kombuchaa nautitaankin perinteisesti sen terveysvaikutuksen takia.

– Koko tuotantoprosessin aikana haasteena on se, että työskennellään elävän tuotteen kanssa. Kombucha valmistetaan käymisprosessin kautta, jossa tee, sokeri, bakteerit sekä hiiva muodostavat perustan lopulliselle tuotteelle, Jan kertoo.

BRABE Oy:n tuotantotiloissa on useita laitteita, jotka ovat tuttuja viinin- ja oluenvalmistuksesta. Kombuchan valmistukseen ei ole valmiita laitteita, joten viinin- ja oluenvalmistuksessa käytettäviä laitteita ja astioita on muokattu omaan valmistusprosessiin sopiviksi. Kombuchan valmistus aloitetaan keittämällä vihreää tai mustaa teetä, johon lisätään luomuruokosokeria ja Kombucha-viljelmää, joka on eräänlainen juuri. Tämän jälkeen juoma pumpataan käymisastioihin, joissa se saa käydä noin viikosta kolmeen viikkoon. Käymisen jälkeen juoma suodatetaan, jotta suurin osa hiivasta saadaan poistettua. Kaikkea hiivaa ei kuitenkaan poisteta, koska juuri hiiva antaa juomalle myös makua. Kun suurin osa hiivasta on poistettu, juoma pumpataan kirkastankkiin, jossa se maustetaan ja siihen lisätään hiilidioksidia. Tuoreet kylmäpuristetut inkivääri ja marjat antavat juomalle makua. Makuja on seitsemän erilaista: Inkivääri, karpalo, kirsikka, mustikka, puolukka, vadelma ja maustamaton.

Koko valmistusprosessin aikana tehdään monia mittauksia, esimerkiksi pH-arvo, kokonaishappo ja sokeripitoisuus ovat avainasemassa lopullisen tuotteen kannalta. Kaikki halutaan tehdä parhaimmalla tavalla ja pieteetillä, ja jos makuun ei itse olla ihan tyytyväisiä, ei sitä myöskään pulloteta myyntiin.

 

Katse vahvasti tulevaisuudessa

Alussa BRABE Kombuchaa löytyi luontaistuotekaupoista ja muutamista porvoolaisista kahviloista verkkokaupan lisäksi. Muutamassa vuodessa sen suosio on kasvanut, ja tuotteiden myyntipaikat lisääntyneet. Varuboden-Oslan kanssa tehdään yhteistyötä ja juomia löytyy noin kymmenestä osuuskauppamme yksiköstä niin itäisellä kuin läntisellä Uudellamaalla. Jan toimittaa tuotteet kauppoihimme noin kolmen viikon välein. Valmistajana on myös tärkeää nähdä miten tuotteet ovat esillä kaupassa ja samalla keskustella henkilökunnan kanssa esillepanosta ja antaa siihen vinkkejä.

Asiakkaiden toiveiden huomioiminen ja laadukas asiakaspalvelu onkin tälle pienelle käsityöläistuottajalle hyvin tärkeää. Laadukkaat raaka-aineet ja vastuullisuus ovat ensisijaisen tärkeitä heidän koko tuotantoprosessissaan. BRABE Oy on pienyritys, jota pyöritetään sivutoimisesti, joka osaltaan myös asettaa raamit toiminnalle. Katse on koko ajan kuitenkin vahvasti tulevaisuudessa ja kasvuvauhtiakin on lisätty.

 

 

BRABE Oy

Sijainti: Mustijoki, Porvoo, Itä-Uusimaa

Omistaja: Sari Numelin ja Jan Chydenius

Perustettu: 2018

Toimintamuoto: Kombuchan valmistus

Tuotteet: Kombucha

 

 

 

Kädet tiukasti mullassa

Robert on maatilan kasvatti ja harrasti jo nuorena veljensä kanssa herneen- ja mansikanviljelyä. Tällöin myös kiinnostus kasvihuoneisiin sai alkunsa tomaatinhakuretkiltä äidin kasvihuoneelle, jossa tuoksuivat uuden sadon tomaatit ja kurkut.

– Olen kasvanut tilalla ja tottunut siihen, että vihanneksia saa omasta kasvihuoneesta. Lapsena juostiin ja haettiin pihalta kurkkua, mansikoita ja herneitä suoraan lautaselle. Aloimme myös myydä omia kurkkujamme torilla, joten olen oppinut käytännön kautta.

Tänään Robben pikku puutarha toimii samaisella sukutilalla viljellen yrttejä, versoja ja salaattia. Robert perusti yrityksen vuonna 2002 ja tuotanto oli tuolloin hyvin pienimuotoista. Alussa viljeltiin herneenversoja 150 neliömetrin kokoisessa vuokratussa kasvihuoneessa. Tätä nykyä viljelyala on monikertaistunut ja 1,5 hehtaarin alalla viljellään vuoden ympäri uusiutuvaa energiaa hyödyntäen sekä uusia teknologisia ratkaisuja käyttäen.

 

Herneenversoista kasvoi elämäntyö

Toimintamme alkoi vuosituhannen alussa herneenversojen kasvatuksella, joita myytiin ravintoloille ja cateringyrityksille. Vuosien saatossa herneenversojen rinnalle tuli myös auringonkukan versot, sitten erilaiset yrtit ja jääsalaatti.  Yrteille oli yllättävän kova kysyntä ja Robben pikku puutarha ei olekaan niin pieni enää. Tänään Robertin kasvihuoneet tuottavat noin 9 % Suomessa myytävistä ruukkuyrteistä. Tämän päivän suosituin yrtti on basilika, jota jääsalaatin rinnalla viljellään eniten.

– Halusimme satsata täysillä ja nähdä kuinka kauas se kantaa. Täällä me nyt tänään ollaan kolmellakymmenellä työntekijällä, joten totta kai olemme tyytyväisiä kehitykseen.

Noin kymmenen vuotta sitten toiminta kasvoi ja yrttejä, versoja ja jääsalaattia ajettiin kasvihuoneista lähiseudun kauppoihin, ravintoloihin ja silloin myös lähes jokaista ABC-aseman ruoka-annosta koristeli Robertin kasvihuoneissa kasvatetut herneenversot. Hänelle itselleen on ollut ilahduttavaa huomata yrityksen maineen herneenversoammattilaisena säilyneen.

– Herneenversoilla on erityinen asema meillä, sillä niistä koko toimintamme lähti. Herneenversomme ovat edelleen kysyttyjä ravintola- ja cateringalalla, kertoo Robert.

 

Paikallisuus ja rohkeus kokeilla uutta – yrityksen kantavat voimat

Paikallisuus on aina ollut Robertin toiminnassa johtavana ajatuksena ja hänen tuotteensa löytävätkin helposti tiensä lähialueiden asukkaiden ruokapöytiin. Herneenversot ja kaikki muut herkulliset yrtit ja jääsalaatti, joita Robben pikku puutarha tuottaa, ovat valikoimissa useimmissa Varuboden-Oslan idän myymälöissä Sipoosta Loviisaan.

– Tulee kyllä todella hyvä olo, kun näkee omat tuotteensa kaupan hyllyllä. Se on merkki siitä, että työmme näkyy ja sitä osataan arvostaa.  Yhteistyö Varuboden-Oslan kanssa mahdollistaa myös sen, että meidän lähellä kasvatettuja tuotteita voi kätevästi ostaa myös isommista marketeista muiden ostosten lomassa. Kilpailu on kovaa, mutta koen kuitenkin, että lähellä tuotetun ruoan suosio on viime vuosina kasvanut, Robert sanoo.

–Moni idea on syntynyt tietämättömyydestäni. Tulin puutarha-alan ulkopuolelta ja esitin kysymyksiä, joita kokenut puutarhuri ei olisi edes miettinyt. Kokeilujen kautta päädyin ratkomaan aina vain uusia ongelmia. Tämä ja kiinnostus ympäröivää luontoamme kohtaan ja sen vaaliminen ovat tuoneet mukana sen, että tilalla esimerkiksi käytetään ainoastaan uusiutuvia energiamuotoja kuten aurinko- ja tuulivoimaa. Monien kokeilujen jälkeen otimme käyttöön myös kompostoitavat pussit, joihin tuotteet pakataan. Puolentoista vuoden kehitystyön tuloksena pystyimme myös luopuman muoviruukuistamme. Pusseihin pakkaamme yrtit pelkissä turvepaakuissa, joissa tuote pysyy yhtä hyvänlaatuisena kuin muoviruukkuun kasvatettuna. Jääsalaatissamme emme ole tarvinneet ruukkua pitkään aikaan. Tällä alalla pitää välillä uskaltaa ottaa hyppyjä tuntemattomaan, kokeilla uusia asioita ja katsoa mihin se kantaa. Aina on epäonnistumisen mahdollisuus, mutta toisaalta me emme olisi tässä tilanteessa, jos emme olisi uskaltaneet kokeilla uusia asioita, Robert kertoo.

 

 

Sijainti: Lapinjärvi

Omistaja: Robert Jordas

Perustettu: 2002

Toimintamuoto: Kasvihuoneviljely

Tuotteet: herneenversot, jääsalaatti, yrtit

Intohimona suklaa

 Porvoon teollisuusalueella sijaitsevassa Pienessä suklaatehtaassa löytyy oven avauksella suklaan ystävien paratiisi. Täällä valmistetaan alusta loppuun käsityönä suklaita, joiden makuyhdistelmät ovat suklaatehtaan omistajan, Peter Westerlundin käsialaa. Hän on luotsannut perheyritystä jo viidentoista vuoden ajan ja edelleen ideoita on niin paljon, että kaikki eivät ehkä koskaan ehdi toteutukseen. Yritys, jonka Peter perusti itselleen työpaikaksi muutaman koti-isänä vietetyn vuoden jälkeen, on vuosien saatossa saavuttanut niin vankan suosion suklaan ystävien parissa, että kiireisimpinä vuosina se työllisti reilusti yli kymmenen henkilöä ja erilaisia suklaakonvehteja oli valikoimassa enimmillään yli 80.

 

 Haaveesta elämäntapa

 Vuonna 2005 Peter Westerlund hoiti kotona nuorimmaistaan ja mietti mitä tekisi, kun tulisi töihin paluun aika.

– Voin sanoa, että Pieni suklaatehdas oikeastaan sai alkunsa koska minä tarvitsin työpaikan, Peter naurahtaa. Kukapa olisi osannut arvata, että viisitoista vuotta myöhemmin tämä yhden miehen haave on yksi Suomen harvoista paikoista, jossa suklaata valmistetaan käsityönä ja jonka tuotteita tullaan ostamaan kauempaakin.

Suklaatehdas aloitti toimintansa Peterin perheen kodin alakerrassa. Varsin idyllinen sijainti Porvoon tuomiokirkon kupeessa osoittautui juuri oivalliseksi kauppapaikaksi. Liikkeen portailla jonottavat asiakkaat olivat todellista totta varsinkin turistikausina ja sesonkeina. Pikkuiseen myymälään kun ei mahtunut suuria määriä asiakkaita yhdellä kertaa. Mutta hyvää kannatti odottaa. Myymälätilan takana, pienessä 25 neliön suuruisessa tuotantotilassa Peter valmisti mitä ihanimpia suklaakonvehteja ja Miia-vaimo seisoi yhä useammin myymälän tiskin takana.

– Se oli haave, joka toteutui ja siitä tuli eräänlainen elämäntapa. Tiskin takana ja suklaanvalmistuksen lomassa on lasten kanssa käyty läksyjä läpi ja kerrattu päivän kuulumiset. Koko perhe on elänyt suklaatehtaan vaiheissa mukana ja sekä tytär että poika ovat molemmat autelleet täällä, Peter kertoo perheen merkityksestä suklaatehtaan toiminnassa.

 

Papuja ja aimo annos käsityötaitoa

Mikään noviisi Peter ei ollut aloittaessaan omaa liikettään, olihan hänellä keittiömestarin koulutus ja oli monta vuotta työskennellyt jälkiruokien parissa. Ulkomailla työskennellessä suklaa tuli tutuksi ja siitä tuli eräänlainen intohimo.

– Halusin valmistaa laadukkaita suklaita alusta loppuun käsityönä. Raaka-aineet, kaakaopavut, tulevat tarkkaan valikoiduilta viljelijöiltä Brasiliasta ja Madagaskarilta. Meillä ei ole mitään välikäsiä, vaan ostan pavut suoraan viljelijöiltä. Minulle on tärkeää tietää minkälaisissa olosuhteissa pavut kasvavat ja viljelijät työskentelevät.  Satoa viljelijät keräävät kaksi kertaa vuodessa. Sadon suuruus ja laatu ovat hyvin alttiita säävaihteluille ja tuholaisille. Viljelijät ovat kuitenkin hyvin tarkkoja laadusta ja maineestaan eivätkä lähetä papuja, jotka eivät vastaa asetettuja laatukriteereitä. Muiden raaka-aineiden kuten marjojen suhteen pyrin suosimaan kotimaista ja lähellä kasvanutta niin pitkälle kuin mahdollista, Peter sanoo. Tehtaassa Peter valmistaa lähemmäs 20 erilaista suklaalevyä, suklaakonvehteja, suklaarouhetta, suklaakahvia ja -teetä.

Pavuista asiakkaan ostoskoriin

Pieni suklaatehdas valmistaa lähes kaikki suklaatuotteensa pavuista asti itse käsityönä. Tämä tarkoittaa sitä, että Peter käy läpi joka ikisen pavun ja lajittelee ne. Lajittelua seuraa paahtaminen ja tämän jälkeen pavut murskataan ja niistä erotellaan kuoret ja nibsit. Sitten Peter jauhaa nibsit kivimyllyssä jopa päivien ajan.

– Tällä prosessilla valmistamme suklaamassaa, joka vielä pitää varastoida noin kolme kuukautta ennen kuin siitä voi alkaa tehdä konvehteja tai suklaalevyjä. Suklaalevyt ja konvehdit maustan esimerkiksi kauden marjoilla ja juuri tämä makujen yhdisteleminen on minulle se ihanin ideointivaihe. Suklaa on kuitenkin vaikea raaka-aine työstää ja varsinkin suklaan temperointi on tärkeä vaihe. Harva asiakas aavistaa, että tämä suklaan valmistaminen on näinkin pitkä prosessi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun esimerkiksi saamme joulun suklaamyynnin maaliin, niin alamme jo suunnittelemaan seuraavaa joulua, Peter kertoo.

Paluu suklaan juurille

 Kolmisen vuotta sitten Pieni suklaatehdas siirsi toimintansa Porvoon Taidetehtaalle ja tällöin kuvioihin tulivat myös asiakkaiden tehdasvierailut. Konvehtien valmistus sitä vastoin jäi tauolle tilojen rajallisuuden takia.

– Näiden vuosien aikana panostin aivan erityisesti Bean-to-bar (pavusta suklaalevyksi) tuotantoon ja tuotevalikoimamme sillä saralla kasvoi. Osallistuin myös moniin kansainvälisiin kilpailuihin ja niissä palkintosijoille yltäminen loi uskoa siihen, että olin viemässä yritystä oikeaan suuntaan. Viimeisimmässä kilpailussa, International Chocolate Awards 2019, saimme yhden pronssi- ja yhden hopeamitalin, Peter kertoo.

Alkuvuodesta 2020 oli muuttokuorma taas pakattu ja Pieni suklaatehdas muutti uusiin, suurempiin tiloihin Porvoon Tarmolaan. Nyt tilaa on rutkasti enemmän kuin alkuvuosien 25 neliön suuruinen tila, missä suklaata valmistettiin. Täällä on 180 m² tilat suklaan valmistukseen ja pakkaamiseen ja tehtaan yhteyteen on myös saatu mahdutettua myymälä ja pieni kahvila.

­– Nyt olemme taas ottaneet valikoimaamme konvehdit ja lähes kaikki tuotteemme tehdään vegaanisina. Varuboden-Oslan kanssa olemme tehneet yhteistyötä kolmisen vuotta ja kattavan valikoiman tuotteitamme löytää Porvoon S-market Näsistä. Vaikka meillä on täällä oma tehtaanmyymälä, on meille tärkeää, että asiakkaat voivat myös helposti ostaa tuotteitamme esimerkiksi kauppareissunsa yhteydessä.  Paikallisuus ja puhtaat aidot maut ohjaavat edelleen toimintaamme, Peter sanoo.

 

 

Pieni suklaatehdas

Sijainti: Porvoo

Omistaja: Peter Westerlund

Perustettu: 2005

Toimintamuoto: suklaan valmistus

Tuotteet: suklaakonvehdit, suklaalevyt, suklaarouhe, suklaakahvi, suklaatee, suklaamuffinit

Pellolta pöytään

Loviisassa, itäisellä Uudellamaalla sijaitsevalla Malmgårdin kartanolla on pitkät perinteet, ja kartanon mailla on viljelty jo 1600-luvun alusta asti. Tilalla viljellään luonnonmukaisin menetelmin pääasiassa kauraa, ja tila on erikoistunut myös muinaisvehniin. Kartanolla harjoitetaan viljelyn lisäksi matkailua, oluttuotantoa sekä metsätaloutta. Tila on kulkenut Creutzin suvussa jo ihan alkuajoista asti ja tällä hetkellä toimintaa luotsaa Henrik Creutz.

Työpöytänä viljapellot

Malmgårdin kartanon mailla siirryttiin luonnonmukaiseen viljelyyn jo vuonna 1995. Tällöin Suomessa oli ainoastaan noin kymmenen luomutilaa Malmgårdin lisäksi. Ympäristöarvojen vaaliminen ja torjunta-aineiden välttäminen viljelyssä on kantanut pitkälle, mutta myös vaatinut lukuisia työtunteja mekaanista maanmuokkausta sekä eri lajikkeiden kokeilua.

– Koska emme käytä mitään torjunta-aineita, viljelyskasvimme kestävät hieman paremmin, mutta vaativat toisaalta hieman enemmän maaperältä. Tänä päivänä viljelemämme peltoala on 450 hehtaaria ja kauran lisäksi olemme erikoistuneet muinaisviljoihin kuten speltti-, emmer- ja yksijyvävehnään. Muinaisviljoja ei edes voi viljellä perinteisin menetelmin, koska ne eivät kestä torjunta-aineita, Henrik Creutz kertoo.

Viljeleminen on myös eräänlainen elämäntapa, jossa loppujen lopuksi itse töiden parissa häärivä viljelijä on hyvin riippuvainen säästä ja muista ulkoisista tekijöistä, kun työpöytänä on viljapellot.  Suomen luonto asettaa toiminnalle raamit ja sen ehdoilla mennään. Tällaisessa työssä kuitenkin näkee kätensä jäljen viimeistään syksyisten viljapeltojen kypsyessä. Henrikin mielestä on myös erittäin tärkeää tuntea raaka-aineidensa taustat.

– Me tiedämme tarkalleen tuotteemme matkan pellolta kaupan hyllylle. Meille on tärkeää tarjota kuluttajille sitä mitä lupaamme, ja näin ollen meidän viljelijöinä tulee tietää raaka-aineiden taustat. Pellolta vilja puidaan ja tuodaan omaan kuivuriin, josta se kuljetetaan myllyyn jauhettavaksi. Meillä on kaksi lähiseudulla toimivaa myllyä, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Myllyltä valmiit tuotteet tuodaan takaisin tilalle, jossa ne pakataan ja myydään tilapuodissamme tai kuljetetaan kauppojen hyllyille myyntiin, Henrik selostaa lyhyesti viljan kulun pellolta ruokapöytään.

 

Asiakkaita kuunnellen

Malmgårdin luomuviljelyllä on jo pitkät perinteet, mikä myös näkyy uskollisessa asiakasmäärässä. Henrikin mielestä yksi tärkeä työ on kuunnella asiakkaita ja heidän toiveitaan. Tämän myötä myös tilan toimintaa ja tuotevalikoimaa kehitetään.

– Asiakkailta saammekin uusia ideoita tuotteisiin ja käymme jatkuvasti keskustelua heidän kanssaan. Pyrimme löytämään uusia sopivia lajikkeita, jotka myös olisivat asiakkaidemme mieleen. Tämä työ on kuitenkin pitkäjänteistä, eikä lopputuloksesta aina ole takeita. Uuden lajikkeen testaaminen on aikaa vievää, maaperän pitää olla sopiva ja siinä on myös epäonnistumisen mahdollisuus. Tällä alalla pitää kuitenkin rohkeasti uskaltaa kokeilla uutta, Henrik painottaa.

 

Omin voimin tällaisen tilan pyörittäminen ei onnistu, ja Malmgårdin tilalla työskentelee tällä hetkellä noin 10 henkilöä maataloustöiden parissa, sekä pakkaamossa ja tilapuodissa. Sesonkiaikaan palkataan lisää apukäsiä tilan töihin.

 

Uusia makuelämyksiä

Yksi Malmgårdin suosituimmista tuotteista on emmervehnä, joka vaatii hieman pidemmän kasvukauden ja kypsyy hieman muita lajikkeita myöhempään. Muinaisviljat ovat viime vuosina nostaneet suosiotaan, ja niitä käytetään hyvin monipuolisesti niin ruoanlaitossa kuin leivonnassa. Malmgård on vuosien saatossa erikoistunut näihin muinais- ja maatiaisviljoihin ja pelloilla viljellään niin yksijyvä-, speltti- kuin emmervehnää. Näistä vanhin lajike on yksijyvä. Vanhoissa viljalajikkeissa on muita lajikkeita enemmän makua ja ravinteita. Tämä selittyy varmaan osin myös lajikkeiden pidemmällä kasvukaudella. Tuotteita löytyy monesta Varuboden-Oslan kaupasta itäisellä Uudellamaalla.

– Reilut kymmenen vuotta sitten aloimme laajentaa jälleenmyyntiämme ja Varuboden-Osla oli yksi ensimmäisistä jälleenmyyjistämme. On hyvä, että asiakkaamme löytävät tuotteitamme myös lähikaupastaan ja meidän elinkeinollemme tällainen yhteistyö on elintärkeää, Henrik kertoo yhteistyön merkityksestä.

Luonnonmukainen viljely ja toiminnan kehittäminen ovat Malmgårdin tilaa eteenpäin vievät voimat. Ympäristöä ja asiakkaita kuunnelleen Malmgård on luotsannut toimintaansa ansiokkaasti jo yli 25 vuotta luomuviljelyn parissa.

 

Malmgård

Sijainti: Loviisa

Omistaja: Creutzin suvun omistuksessa

Perustettu: 1606

Toimintamuoto: maa- ja metsätalous, matkailu, panimotuotteet

Tuotteet: viljatuotteet ja panimotuotteet