Perinteitä kunnioittaen
Historiallinen valssimylly jauhaa viljatuotteita oman pellon viljasta ja ostaa osan lähialueen viljelijöiltä. Myllyn toiminta on alkanut jo 1500-luvulla ja vuosien saatossa, esimerkiksi tulipalon seurauksena, on osia kuivurista ja myllystä jouduttu uusimaan. Myllyn laitteissakin on historian havinaa ja ne ovat olleet mukana pidemmän aikaa, vanhin kone jopa vuodesta 1926 lähtien.
– Tämä työ tehdään edelleen hyvin perinteisin menetelmin ja konein. Laitteet kun ovat tuolta viime vuosisadan alkupuolelta, saattavat ne aiheuttaa hieman päänvaivaa aina toisinaan, jos niitä pitää korjailla. Näitä ei korjailla nykyaikaisin menetelmin, joten korjaajan löytyminen on kiven alla. Ilmankosteus vaikuttaa myös paljon siihen, miten meidän pitää säätää laitteitamme, kun ne ovat suurimmaksi osaksi puuta, rautaa tai valurautaa. Muoviosia ei tästä myllystä löydy. Meillä on myös käytössä todella ekologinen voiteluaine, nimittäin siirappi, Jani Hannula naurahtaa.
Työpäivät myllyllä venyvät, kun moderneja koneita ei ole työn apuna. Janin työt myllyllä alkavat aamuviideltä ja päättyvät usein vasta kymmenen maissa illalla. Tämä onkin eräänlainen elämäntapa. Työ vaatii myös raavasta voimaa, kun painavia jauhosäkkejä kannetaan päivittäin myllyn eri kerrosten välillä. Myös pussittaminen ja etikettien laitto sujuu ihan käsivoimalla. Ainoa moderni laite on aivan viime aikoina hankittu digitaalivakaa, tätä ennen jauhopussit punnittiin punnuksilla.
Suoraan pellolta pussiin
Myllynkivet jauhavat ahkeraan myös myllärin itse puitua viljaa, joka ensin on kuivattu samassa pihapiirissä olevassa kuivurissa. Viljaa ostetaan myös lähialueen tiloilta, kuitenkin todella läheltä koska kaikki toimitetaan noin kymmenen kilometrin sääteellä myllystä. Ohraa, ruista, kauraa ja vehnää jauhetaan hiutaleiksi ja jauhoiksi, mutta myös härkäpapua on otettu mukaan. Härkäpapu on oiva lisä esimerkiksi sämpylätaikinaan.
Kaikki on kotimaista ja lähellä kasvanutta, eikä valmiisiin tuotteisiin lisätä mitään lisä- tai säilöntäaineita. Tässäkin myllyn nykyinen mylläri haluaa vaalia perinteitä. Ja onhan lisäaineettomuus tänä päivänä tärkeä asia, kun ihmiset haluavat syödä mahdollisimman puhdasta ja lisäaineetonta ruokaa. Tuotteet pakataan myllyssä ja toimitetaan kauppoihin suoraan. Tämä tarkoittaa sitä, että tuote on jo seuraavana päivänä kaupan hyllyllä.
Toiminta on koko ajan perustunut asiakkaiden kysyntään ja perusajatuksena onkin ollut jauhaa korkealaatuisia jauhoja perinteisellä tavalla. Perinteisenä käsityönä jauhettaessa työ on hitaampaa ja määrät pienempiä kuin isoissa jättimyllyissä, mutta toiminnan ajatuksena ei koskaan olekaan ollut kilpailla isojen toimijoiden kanssa hinnoissa tai määrissä vaan laadussa.
Hävikki lähestulkoon nolla
Lähes 400 kiloa painava myllynkivi jauhaa viljanjyvistä päivän aikana jauhoja. Ensin kivi kuorii jyvän ja jauhojen saamiseksi se joutuu jauhamaan noin 14 tuntia. Jauhamisaika vaikuttaa jauhojen karkeuteen. Kun myllyyn kaadetaan 600 kiloa jyviä, siitä saadaan noin 250 kiloa jauhoja. Jauhettaessa syntyy aina hävikkiä, esimerkiksi kuoria tai lese-eriä, joita ei voi myydä ulos. Viimeisen kymmenen vuoden ajan Strömsbergin myllyllä on hävikki ollut lähestulkoon nolla. Tästä kehityksestä ollaan todella ylpeitä.
– Olemme toiminnassamme pystyneet minimoimaan hävikin lähes kokonaan. Tuotannostamme se, mitä ei voi myydä, esimerkiksi leseet, jotka eivät täytä myyntikunnon kriteereitä, kulkeutuvat lähialueen eläintiloille rehuksi. Eläimille kelpaamaton lese, jossa on liian korkea pölypitoisuus, käytetään vuorostaan kotimme lämmittämiseen, Jani kertoo.
Perinteisessä myllyssä toimintaa jatketaan perinteisin työmenetelmin, mutta kuitenkin tiukasti ajassa kiinni. Kehitystyötä tuotteiden osalta tehdään jatkuvasti ja asiakkaita kuunnellen. Lieneekö Janin unelma-ammatilla, kokilla, osuutta asiaan. Intohimoiselle ruoanlaittajalle kun on luontevaa seurata viimeisimpiä ruokatrendejä ja kehitellä oman myllyn tuotteista niihin sopivia. Asiakkaiden keskuudessa ihan perinteinen vehnäjauho ja kaurahiutaleet ovat kaikkein suosituimpia.
Osuuskauppamme valikoimiin Strömsbergin myllyn tuotteita tuli myyntiin vuonna 2021. Itäisellä Uudellamaalla myllyn tuotteita on myynnissä Askolan, Monninkylän ja Pornaisten Salessa ja S-market Näsissä, Porvoossa.
Strömsbergin mylly
Sijainti: Saksala, Porvoo
Omistaja: Jani Hannula
Perustettu: 1545
Toimintamuoto: mylly
Tuotteet: jauhot ja hiutaleet
Historian havinaa
Suukoistaan ehkä tunnetuin Brunbergin makeistehdas Porvoossa on aloittanut toimintansa leipomona jo vuonna 1871. Tällöin nuorella A.W. Lindforsilla oli unelma omasta leipomosta, jonka hän toteutti. Kahdessakymmenessä vuodessa leipomo työllisti jo kahdeksan henkilöä, ja leipomosta oli tullut kaupungin suurin. Leipomon toiminnassa oli mukana koko perhe. Kolme vuotta ennen siirtymistä uudelle vuosisadalle A.W. Lindfors ryhtyi valmistamaan leipomotuotteiden rinnalla myös muun muassa sokerimakeisia ja marmeladia ja A.W. Lindforsin karamelli- ja makeistehdas näki päivänvalon. Vuonna 1907 makeistehtaalle oppipojaksi asteli nuori maalaispoika Lennart Brunberg, joka 15 vuoden päästä tästä perusti oman makeistehtaan Porvoon kauppatorin kupeeseen. Tehdas nimettiin Brunbergin karamellitehtaaksi. Vain kuusi vuotta myöhemmin Lennart osti Lindforsin makeistehtaan, jossa itse oli aloittanut uransa ja nykyisen makeistehtaan perusta oli luotu.
Vuosien saatossa toiminnan kasvaessa on myös tuotantotiloja laajennettu ja uusia tehdasrakennuksia rakennettu, kun kapasiteetti ei enää ole riittänyt valmistamaan suuria makeismääriä keskustan makeistehtaissa. Vuonna 1958 yritys otti nykyisen nimensä Brunberg Oy:n ja 1960-luvun puolessa välissä toiminta siirtyi kokonaan keskustasta Tarmolan teollisuusalueelle. Noin 60 vuoden ajan Brunbergin tuotteita on myös voinut ostaa heidän omasta tehtaanmyymälästään ja 1990-luvun lopulla idylliseen vanhaan Porvooseen avattiin oma myymälä. Tehtaanmyymälä on koko olemassaolonsa ajan ollut erittäin suosittu käyntikohde niin paikallisille kuin kaupungissa matkaileville. Makeistehtaan 150-vuotisen taipaleen kunniaksi avattiin toukokuussa 2021 uusi tehtaanmyymälä vanhan myymälän kupeeseen. Uusi tehtaanmyymälä käsittää 220 neliön kokoisen makeismyymälän ja 60 neliön kokoisen osaston, jossa valmistetaan käsin suklaakonvehteja ja jossa asiakkaat ikkunan läpi voivat seurata tuotteiden valmistusta.
Mahan täydeltä makeaa
Makeistehtaalla riittää vipinää vuoden ympäri, mutta joulu on suurin suklaan ja makeisten sesonki. Brunberg työllistää noin 70 henkilöä erinäisissä tehtävissä. Makeislinjastolla, pakkaamossa ja myymälöissä tarvitaan eniten työvoimaa. Brunbergin tuotannossa on erilaisia suklaa-, lakritsi- ja marmeladimakeisia. Vuonna 1951 valikoimiin tuli Suukot, joita Suomessa nautitaan jopa 18 miljoonaa vuosittain. Nämä lienevät Brunbergin tunnetuin tuote.
Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti ja uusia tuulahduksia makeisrintamalla kuunnellaan herkällä korvalla. Asiakkaatkin tuovat esiin toiveita esimerkiksi asiakaspalautteiden kautta. Tuotekehitystiimi työskentelee näiden asioiden parissa ja testaa erilaisia makuja. Uudesta makeisideasta valmiiseen tuotteeseen on varsin pitkä matka ja esimerkiksi uuden sesonkimaun työprosessi kestää lähemmäs vuoden. Tehtaanmyymälä toimii tässäkin asiassa hyvin, koska sinne voidaan ottaa uutuudet ensimyyntiin ja saada arvokasta tietoa asiakkailta tuotekehittelyä varten.
Monet Brunbergin tuotteista valmistetaan edelleen samalla reseptillä kuin tehtaan aloittaessa toimintansa. Vanhimmat reseptit ovat jopa yli 100 vuotta vanhoja. Tuotantotekniikka on vuosien saatossa kehittynyt, mutta kuitenkin monet makeisista tehdään edelleen käsityönä. Brunbergille on myös ollut tärkeää erikoistua ja tarjota makeisnautintoja kaikille. Valikoimissa on monia gluteenittomia, vegaanisia ja laktoosittomia makeisia.
– Olemme muun muassa Pohjoismaiden ainoa laktoosittoman maitosuklaan tekijä ja meille on erityisen tärkeää, että pystymme tarjoamaan paljon vaihtoehtoja asiakkaillemme, sanoo Brunbergin myynti- ja markkinointipäällikkö Sari Koivulahti.
Jouluksi 2020 avattu verkkokauppa toi Brunbergin makeiset yhä helpommin kaikkien saataville, kun koronan takia tehtaanmyymälän toiminta oli rajattua. Tuotteita myydään pääasiassa kotimaassa, mutta vientiä on myös Ruotsiin ja Norjaan sekä pieniä eriä myös muualle Eurooppaan.
Brunberg osana Porvoota tulevaisuudessakin
Paikallisuus on koko makeistehtaan olemassaolon ajan ollut Brunbergille avainasemassa. Makeistehdas on paikallinen työllistäjä ja myös vetonaula Porvoon matkailulle. Tehtaanmyymälä on suosittu kohde niin paikallisten kuin turistien keskuudessa. Vanhassa Porvoossa sijaitseva idyllinen myymälä palvelee kaupungissa vierailevia viikon jokaisena päivänä. Porvoo näkyy myös tuotepakkauksissa. Vuoden 2020 alusta alkaen on esimerkiksi suukkojen tuotepakkausta koristanut piirros Vanhasta Porvoosta ranta-aittoineen.
Brunberg tekee paljon yhteistyötä Porvoon kaupungin ja matkailun kanssa, koska haluaa osaltaan olla mukana oman alueensa kehittämisessä. Makeistehtaalla on juurensa vahvasti Porvoossa ja yli 150 vuoden aikana perheyritys on saanut olla osa porvoolaista elämää ja historiaa. Toimintaa luotsataan vanhaa kunnioittaen, mutta myös uusia visioita hyödyntäen ja ajassa eläen.
Brunberg
Sijainti: Porvoo
Toimitusjohtaja: Katarina Enholm
Perustettu: 1871
Toimintamuoto: makeistehdas
Tuotteet: suklaa, lakritsi, marmeladi
Ensimmäiset perunat maahan jo huhtikuussa
Perunanviljelijän kiireisin ajanjakso sijoittuu huhtikuun ja lokakuun väliin. Tämä aika tehdään töitä aamusta iltaan ja useasti yömyöhään. Talven tuloon eivät työt lopu vaan tällöin Claesin ja Birgitan pitävät kiireisinä perunoiden lajittelu ja pakkaaminen heidän kylmävarastossaan, josta Claes itse toimittaa perunat lähialueen kauppoihin joka tiistai ja torstai. Hänelle on kunnia-asia toimittaa omat perunansa itse kauppoihin. Perunat pakataan isoihin puulaareihin, jotka voi rullata suoraan kaupan hedelmä- ja vihannesosastolle ja josta asiakkaat näppärästi voivat ottaa perunat. Näitä niin kutsuttuja peruna-automaatteja on isompi, johon mahtuu 250 kiloa perunaa ja pienempi, johon mahtuu 100 kiloa perunaa.
– Ensimmäiset perunat istutamme jo huhtikuun puolivälissä, jotta voimme kerätä uusia perunoita sopivasti ennen juhannusta. Jos säät suosivat nostamme viimeiset perunat täällä tilalla vasta lokakuun ensimmäisellä viikolla. Toimintamme on kutenkin hyvin riippuvainen säästä ja muista ulkoisista tekijöistä ja näemme vasta kauden kuluessa miltä sato näyttää. Aika pitkälti tämä on arpapeliä säiden suhteen, Claes naurahtaa.
Tilalla on vuokrattuna noin kymmenen hehtaaria peltoa perunanviljelyyn. Tämän lisäksi he viljelevät myös tuorehernettä. Vuonna 1983 kun Claes ja Birgitta ryhtyivät hoitamaan viljelmiä, perunat nostettiin vielä käsin kuokalla. Nyt nostotyössä on apuna varhaisperunannostokone, joka nostaa perunat varsineen maasta ja ravistaa mullan pois perunoista. Perunat varsineen kulkevat linjastoa pitkin, jossa yksi henkilö taittaa varret pois ja muutama muu seisoo lajittelemassa perunoita laatikoihin. Laitetta vetää traktori. Varhaisperunannostokone on Claesin käsialaa, hän on itse suunnitellut ja rakentanut sen heidän omista tarpeistaan. Viljelytaitojen lisäksi tässä työssä on siis hyvä omata koneenkorjaus taitoja ja hieman Pelle Pelottoman asennetta.
Rosamunda, Gaala, Melody, Annabelle, Siikli, Timo…
Lindbergit viljelevät noin kymmenen eri perunalajiketta ja näistä Annabelle on ollut suosittu jo pidemmän aikaa asiakkaiden keskuudessa. Suurin osa siemenperunoista ostetaan, jolloin varmistutaan, että niissä ei ole kasvitauteja ja ne ovat korkealuokkaisia. Perunat viihtyvät parhaiten multaisessa savimaassa. Parhaimman maun perunat saavat kasvaessaan savimaassa. Jokaisella lajikkeella on omanlaiset vaatimuksensa maalajista. Uusia perunoita nostetaan aina syyskuulle asti ja tämän jälkeen aletaan nostamaan talviperunaa, jota varastoidaan ja myydään seuraavaan kesään.
– Vuonna 2021 oli meidän urallamme ensimmäisen kerta, kun talviperuna pääsi loppumaan kesken myyntikauden. Lieneekö syynä ollut koronan mukanaan tuoma kotoilu ja kiinnostus ruuanlaittoon? Hyvä tietenkin, että peruna taas maistuu ja käy kaupaksi, mutta harmi, että emme pystyneet vastaamaan asiakkaiden kysyntään koko sesongin ajan, Claes sanoo erityisestä tilanteesta.
Samalla pellolla voi viljellä perunaa kaksi vuotta peräkkäin ja sitten on pidettävä 2–4 vuotta taukoa. Tänä aikana pellolla viljellään esimerkiksi hernettä. Perunat tarvitsevat sopivasti lämpöä ja vettä, liian sateiset kesät eivät ole hyväksi perunalle.
– Emme saa liikaa vettä pois pellolta, mutta kuumana ja kuivana kesänä voimme aina kastella. Kastelulaitteet ovatkin kuivana kesänä ahkerassa toiminnassa aina iltamyöhäiseltä aamuseitsemään. Tietenkään liika kuivuuskaan ei ole hyvä asia. Satomme on todella riippuvaista sääolosuhteista, Birgitta sanoo.
”Täällä viljeltyä”
Kaikki Lindbergien pelloilta nostetut perunat myydään noin 20 kilometrin säteellä tilalta. Porvoon torilla myydään perinteiseen tapaan osa perunoista, mutta suurin osa myydään ruokakaupoissa. Lindbergit ovat tehneet yhteistyötä osuuskauppamme kanssa jo yli 25 vuotta. Heidän perunoitaan myydään Söderkullan, Nikkilän ja Porvoon Näsin S-markettien hedelmä- ja vihannesosastoilla. Asiakkaille Lindbergin perunat ovat jo tuttuja vuosien takaa ja siksi Claesille ja Birgitalle on tärkeää, että perunat ovat laadukkaita ja että niitä on tarjolla lähialueen kaupoissa. Claes ajaa tämän takia itse perunat kauppaan ja täyttää laarit, jos on tarvetta. Useasti tämän lomassa saa myös rupatella hetken asiakkaiden kanssa.
Perunanviljely on raskasta työtä ja varsinkin kiireisimpään sesonkiaikaan ei aikaa juuri muulle kuin työlle jää. Molemmilla on vielä hetken aikaa eläkeikään, mutta niin kauan kuin terveys suo he aikovat viljellä perunaa. Nyt heidän poikansa Linus on ollut kesäisin auttelemassa viljelmillä. Kiireisimpään aikaan he myös työllistävät kaksi paikallista nuorta, Cleasin serkunpojat Elmer ja Isak Erikssonin. Apukäsiä toden teolla tarvitaan, kun perunannostokausi on vilkkaimmillaan.
Lindbergin peruna
Sijainti: Sipoo
Omistaja: Claes Lindberg ja Birgitta Nikander-Lindberg
Perustettu: 1983
Toimintamuoto: perunanviljely
Tuotteet: perunat
Pullotetaan kuplivia makuja
Kuluttajien mielenkiinto erilaisiin alkoholittomiin juomavaihtoehtoihin on kasvanut, minkä myötä myös Mikan, Nikon ja Erkan oli pienen yhteisen pohdinnan jälkeen luonnollista suuntautua limonadinvalmistuksen saloihin. Inspiraatiota käytiin hakemassa Ahvenanmaalla toimivasta Amalian Limonaditehtaasta.
Virvoitusjuomien pohjana käytetään kotimaista mehutiivistettä, jota alihankkija valmistaa limonaditehtaan oman reseptiikan mukaan. Virvoitusjuomissa tuoksuu ja maistuu raikkaat hedelmien maut. Tällä hetkellä makuina on saatavilla mangojaffa, verigreippi ja raparperi-seljankukka sekä hedelmäisten makujen lisänä myös kola. Virvoitusjuomien lisäksi tehtaassa pullotetaan Vichyä ja uutena makuna on tullut seljankukalla maustettu Vichy. Näiden lisäksi yrityksille ja tapahtumille tuotetaan pullotettuja tuotteita räätälöidyillä etiketeillä.
– Kaikkien limonadiemme valmistuksessa käytetään hieman tavallista vähemmän sokeria. Halusimme tuoda markkinoille limonadeja, jotka maistuvat myös aikuisille maltillisen sokerimääränsä ansiosta. Toisena tuotekohtaisena poikkeavuutena voidaan nostaa esiin meidän Kola-juomamme kofeiinittomuus, Niko sanoo.
Porvoon Kulloosta löytyi sopiva toimitila limonaditehtaalle. Täällä noin 300 neliömetrin tehtaassa aloitettiin pienillä laitteilla, mutta hyvin nopeasti, suosion kasvaessa, hankintalistalla oli isommat koneet. Alun 25 000 – 30 000 pullon kuukausituotanto ei enää riittänyt kysynnän kasvaessa ja tehtaaseen hankittiin isommat laitteet ja tehokkaampi pullotuslinja. Lämmin kesä on limonadimyynnin kulta-aikaa ja jo viime kesän myyntien perusteella näyttää siltä, että nämäkin laitteet täytyy vaihtaa vielä tehokkaampiin. Tällä hetkellä tehtaalla pystytään valmistamaan noin 10 000 limonadia päivässä.
Makua ja visuaalisuutta
Koko toiminnan perusajatuksena on valmistaa maistuvia artesaanijuomia. Luonnollisia makuja, joissa tuoksuu ja maistuu aidot hedelmien maut, kuvailee hyvin Pienen Limonaaditehtaan virvoitusjuomia. Limonadeissa ei myöskään ole käytetty keinotekoisia makuja eikä makeutusaineita.
– Maku ja hieman erikoisemmat makuyhdistelmät ovat se millä me näin pienenä toimijana voimme erottua joukosta, Niko kertoo heidän valttikorteistaan virvoitusjuomamarkkinoilla, jossa on monia isoja ja kansanvälisiäkin toimijoita.
Toinen seikka mihin on panostettu, on tuotteiden visuaalisuus. Tehdas pullottaa limonadinsa kierrätyslasista valmistettuihin pulloihin, jotka henkivät vanhanajan tunnelmaa. Pullokoko on 0,275 senttilitraa. Pullot toimitetaan jälleenmyyjille 20 pullon laatikkopakkauksissa. Etikettien ja logon ulkonäöstä vastaa kolmikon tuttu jo monen vuoden takaa, Kent Åkerberg yhdessä yrityksensä Target Advertisingin kanssa.
Myyntialueena koko Suomi
Limonaditehtaan tuotteita on myynnissä ravitsemusliikkeissä ja vähittäistavarakaupoissa ympäri Suomen. Myös oman verkkokaupan kautta myydään virvoitusjuomia. Uudellemaalle tuotteita toimitetaan tehtaalta omien autojen voimin. Muualle Suomeen lähetettävät virvoitusjuomatilaukset toimitetaan jakeluyhtiöiden kautta.
– Tilaukset lähtivät todella mukavasti käyntiin ihan alkumetreiltä ja onkin ollut ilo huomata, kuinka moni ruokakauppa on ottanut limonadimme valikoimiinsa. Lähimmät kauppiaat olivat ilman muuta ensimmäisiä ja läheisimpiä asiakkaitamme. He ottivat innostuneesti tuotteitamme myyntiin heti alusta, mikä mahdollisti sen, että me pystyimme laajentamaan yhä suuremmalle alueelle, Niko kertoo.
Osuuskauppamme oli alusta asti mukana yhteistyössä ja tuolloin Pienen Limonaaditehtaan tuotteita löytyi S-market Näsin valikoimasta. Sittemmin, sanan kiriessä, Pienen Limonaditehtaan raikkaita virvoitusjuomia saa lähes kaikista alueemme ruokakaupasta.
Pieni Limonaaditehdas
Sijainti: Kulloo, Porvoo
Omistajat: Mika Räisänen, Niko Autti ja Erkka Ala-Lahti
Perustettu: 2020
Toimintamuoto: Virvoitusjuomatehdas
Tuotteet: Virvoitusjuomat, Vichy
Lähes tuhat kiloa täyttä rakkautta
Johanna oli yhdeksänvuotiaana ensimmäisen kerran tutustunut ja ihastunut ylämaankarjaan käydessään maatalousnäyttelyssä. Kun hänellä sitten viisitoista vuotta myöhemmin oman tilan myötä tuli mahdollisuus alkaa pitää omia eläimiä oli päivänselvää, että ylämaankarjaa heillekin tulisi. Tällä hetkellä tilalla asustaa noin 80 eläintä. Ylämaankarja on skotlantilainen alkuperäisrotu, joka kulkee kesät ja talvet ulkona. Tilalla on laajat pelto- ja metsälaitumet, joilla naudat saavat elää luonnonmukaista ja rotutyypillistä elämää.
– Meille eläimet ja niiden hyvinvointi on aina ollut keskiössä. Haluamme tuntea eläimemme ja tietää, miten ne voivat ja pitää mahdollisimman hyvin huolta eläimistämme, Johanna sanoo.
Vieraillessamme tilalla nämä yli 500 kiloa painavat eläimet käyttäytyivät kuin hyvin koulutetut koirat, kun Johanna liikkuu laitumella niiden seassa. Sen huomaa, että eläimet ovat tottuneet ihmisiin ja Johannalle onkin ollut tärkeää, että eläinten keskuudessa tehdään vähintään kaksi laidunkierrosta päivittäin, jolloin tarkistetaan, että kaikki on kunnossa, niin eläimet, ruoka, vesi kuin aidat. Kierroksella on myös hyvä aika totutella eläimet ihmisiin ja niille jutellaan, niitä harjataan ja totutellaan käsittelyyn. Isossa laumassa on yli kaksikymmentä emoa ja saman verran vasikoita. Lauman päänä tepastelee tyytyväinen sonni. Lehmät poikivat pääasiassa itse ja iso osa vasikoinneista sujuu ilman apua. Emot etsivät rauhallisen paikan, jossa pysyttelevät muutaman päivän vastasyntyneen vasikkansa kanssa. Sitten vasikat kulkevat jo lauman mukana. Emo hoitaa vasikkaansa noin yhdeksän kuukauden ikään asti, jonka jälkeen ne vieroitetaan. Lehmät voivat elää jopa 20-vuotiaiksi asti. Isossa laumassa jokainen eläin on oma yksilönsä ja Johanna tuntee jokaisen eläimen nimeltä ja niiden luonteen. Kaikki vasikat nimetään aina vuoden kirjaimen mukaan. Tilan ensimmäiset vasikat syntyivät vuonna 2013, jolloin nimeämiset alkoivat A-kirjaimesta ja vuonna 2022 nimiä pitää keksiä jo J-kirjaimella.
Elämä tilalla
Eläintenpito ja maanviljely ovat kovaa työtä, joka pitää kiireisenä vuoden jokaisena päivänä. Johanna tekee tilalla päätoimisesti töitä ja Asmo käy myös tilan ulkopuolella töissä. Kiireisimpinä aikoina kun on kylvöjä, puinteja ja heinätöitä he saavat apua myös vanhemmiltaan ja ystäviltä.
Emot ja vasikat laiduntavat pääasiassa kotitalon ympärillä, jolloin niiden tarkkailu on helpompaa. Laitumilla on peltoaluetta sekä metsää, josta eläimet löytävät suojaa. Laitumia on monia ja kesäisin eläimiä siirretään laitumien välillä nurmen kasvun mukaan. Kesäisin tilan sonni- ja hieholaumat ovat etälaitumilla Porvoossa luonnonhoitotöissä ja pitävät alueen puhtaana vesakoista ja kasvillisuuden matalana.
– Tilallamme asustaa talvisaikaan noin 70–80 eläintä ja kevään tullen niistä noin 30 pääsee kesätöihin
Sikosaaren ja Ruskiksen rantalaitumille Porvooseen, sekä muille etälaitumille tilakeskuksen läheisyyteen, Johanna kertoo.
”Kesätyöläiset” palaavat pihapiiriin talvilaitumille lokakuun tienoilla, jolloin myös tilalla kesän viettäneet eläimet siirtyvät talvilaitumille. Talvilaitumilla on metsää suojana ja katos sekä lämmitetyt vesiastiat ja useita ruokintahäkkejä, jotta eläimillä olisi parhaat mahdolliset oltavat myös talvipakkasilla. Vehreille kesälaitumille eläimet kirmaavat yleensä toukokuun loppupuolella.
Rakas työkumppani
Johannan ja Asmon tavoitteena on kasvattaa terveitä ja hyvinvoivia jalostuseläimiä ja samalla myös herkullista eettisesti tuotettua lihaa. Tilan lihakarja kasvatetaan noin kolmen vuoden ikäisiksi, jonka jälkeen ne viedään teuraaksi. Johannalle ja Asmolle on ensiarvoisen tärkeää tarjota eläimilleen hyvät elinolot, mutta myös se miten ne viedään teuraaksi, on tilalla järjestetty eläintä ajatellen. Eläimet ovat saanet elää hyvän elämän vapaana laiduntaen, nauttien raikkaasta ulkoilmasta, tuoreesta heinästä ja huolenpidosta. Kun on aika viedä eläin teuraaksi he vievät ne itse omalla karjatrailerilla yksi kerrallaan pienteurastamolle Orimattilaan. Johanna sanoo, että kun on nähnyt eläimen kasvavan vasikasta sen kolme vuotta, niin haluaa kulkea eläimen rinnalla niiden elämän alusta loppuun.
Liha myydään suoramyyntinä tilalta ja vuoden 2021 alusta on Ratia Ranch tehnyt yhteistyötä Varuboden-Oslan kanssa ja tilan jauhelihaa voi ostaa nyt Sale Askolasta, Monninkylästä, Pornaisista ja S-market Näsistä.
Tilalla perinteiden vaaliminen, eläinten hyvinvointi ja paikallisuus ovat keskeisessä asemassa koko toiminnan kannalta. Johannan ja Asmon elämäntyö on näiden eläinten parissa. Täällä eläimillä on mitä parhaimmat puitteet elää ja olla.
Ratia Ranch
Sijainti: Monninkylä, Askola, Itä-Uusimaa
Omistaja: Asmo ja Johanna Ratia
Perustettu: 2012
Toimintamuoto: lihakarja
Tuotteet: lihatuotteet
Vettä, lämpöä ja paljon hoivaa
Kasvihuoneissa komeilevaa kesäistä väriloistoa, joka täyttää puutarhan kaikki kuusi kasvihuonetta, edeltää pitkä rupeama töitä. Kesäsesongin ensimmäiset työt aloitetaan jo helmikuussa, jolloin kevään orvokkiamppeleiden pistokkaat ovat ensimmäiset, jotka istutetaan multaan. Uusia pistokkaita istutetaan jatkuvasti, jotta puutarha pystyy tarjoamaan asiakkailleen koko sesongin ajan tuoreita kukkia. Kukat tarvitsevat kasvaakseen paljon valoa, lämpöä ja ravinteita. Kuihtuneet kukinnot pitää myös poistaa ja lähes kaikki kukat latvotaan, jotta ne haaroittuvat ja kasvavat tuuheiksi. Tämä kaikki on suurimmaksi osaksi käsityötä, johon omistajapariskunta saa apua kolmelta sesonkiapulaiselta, joista kaksi auttelee kuusi kuukautta vuodesta ja yksi on apuna kiireisimpänä kesäsesonkina.
– Kun pistokkaat on istutettu kuohkeaan multaan, tarvitsevat ne rutkasti valoa, vettä ja ravinteita. Ja tietenkin rakkautta, Kristian naurahtaa. Kun kesäkukkien kausi päättyy lokakuussa, ryhdytään puutarhalla siivouspuuhiin. Tällöin kaikki kasvihuoneet puhdistetaan ja desinfioidaan. Näihin aikoihin myös joulukukkien alkuvalmistelut ottavat tuulta alleen, koska jo marraskuussa myydään ensimmäisiä joulukukkia ja -asetelmia. Tammikuut ovat kasvihuoneissa hiljaisia, mutta jo helmikuu tuo mukanaan uuden viljelykauden, kun ensimmäiset pistokkaat saapuvat puutarhalle. Puutarhureilla riittääkin tekemistä vuoden ympäri. Tämä on työn lisäksi myös eräänlainen elämäntapa, Kristian jatkaa.
Puutarhalla pitkät perinteet
Sipoon Paippisissa sijaitsevan puutarhan historia ulottuu aina 1950-luvulle, jolloin Kristianin isoisä ja isoäiti perustivat sen. Tuohon aikaan tilalla viljeltiin vihanneksia ja viljaa myyntiin. Vuonna 1971 Kristianin eno otti vastuun puutarhasta yhdessä vaimonsa kanssa ja lähes kolmekymmentä vuotta tästä Kristian astui mukaan puutarhan toimintaan. Näinä aikoina myös puutarha alkoi keskittyä enemmän kukkiin, ja tämä onkin kantanut aina näihin päiviin saakka. Kristian on yhdessä vaimonsa, Kirsin kanssa luotsannut puutarhaa vuodesta 2010, jolloin he ottivat kokonaan vastuun puutarhasta. He panostavat amppelikukkien ja kesäkukkien viljelyyn ja tämän lisäksi he viljelevät myös pienemmässä mittakaavassa yrttejä ja vihannestaimia.
– Olen lapsuudestani saakka viettänyt paljon aikaa täällä puutarhalla isoäitini ja enoni mukana. Olen vierestä nähnyt puutarhan vuodenaikojen vaihtelut, ja niihin liittyvät erilaiset työt ja askareet. Enoni kertoi minulle kaiken maanviljelystä ja kasvihuoneista ja minä kuuntelin kiinnostuneena. Pääsin myös pienestä pitäen mukaan auttelemaan erinäisissä töissä ja näin ollen oli aivan selkeää, että minä joskus jatkan puutarhan toimintaa, Kristian sanoo.
Pelargoni, miljoonakello, petunia, mansikka…
Erilaisten kukkien kirjo on laaja ja värivaihtoehtojakin on lukuisia. Paikallisesti viljellyt kukat ovat niittäneet suosiota ja siksi puutarhalle on tärkeää, että valikoimasta löytyvät tutut kukat vuodesta toiseen. Kehitys on myös tärkeää ja joka sesonkiin tuodaan myös uutuuksia ja monista tutuista lajikkeista viljellään uusia värivaihtoehtoja. Kesäkukista amppelikukat ovat Skogsterin puutarhan valttikortti. Kauden aloittavat orvokkiamppelit, jotka kestävät jopa pikkupakkasen, kesäkauden suosikkeja ovat mansikka-, pelargoni- ja miljoonakelloamppelit. Tämän kesän uutuutena on isokukkainen tuoksuva begonia, joka on myös kiinnostanut asiakkaita. Viime vuosina on myyty paljon kukkia, joissa samaan ruukkuun on yhdistelty kahta eri kukkaa.
Jouluksi puutarhalla viljellään sipulikukkia kuten amaryllistä ja hyasinttia. Talvisesonkiin kuuluvat myös erilaiset jouluistutukset, jotka pitävät puutarhuripariskunnan kiireisenä koko marras- ja joulukuun. Joulukukkia ja -istutuksia myydään asiakkaille suoraan puutarhalta, mutta niitä myydään myös kukkakauppoihin, kuten osuuskauppamme puutarhamyymälään, S-Gardeniin.
Osuuskauppa yhdisti
Porvoon S-Gardenissa on myynnissä laaja valikoima Skogsterin puutarhan kukkia, ja yhteistyö osuuskauppamme kanssa on kestänyt liki kaksikymmentä vuotta. Osuuskaupallamme on myös toinen tärkeä merkitys Kristianille ja Kirsille. Kristian aloitti työuransa lihamestarina Nikkilän S-marketissa ja samaisessa kaupassa Kirsi aloitti työt kassavastaavana. Heidän tiensä kohtasivat siellä ja he rakastuivat, perustivat perheen ja ovat nyt työskennelleet yhdessä jo yli kaksikymmentä vuotta. Molemmat ovat vuosien saatossa hankkineet itselleen myös puutarhurin tutkinnon. Yhteistyö on saumatonta ja molemmille puutarhan pitäminen on enemmänkin elämäntapa. Paikallisuus ja korkealaatuiset tuotteet ovat myös molemmille sydäntä lähellä ja ohjaa samalla koko heidän toimintansa.
Skogsters trädgård
Sijainti: Paippinen, Sipoo
Omistajat: Kristian ja Kirsi Roine
Perustettu: 1953
Toimintamuoto: puutarha
Tuotteet: amppelikukat, kesäkukat, yrtit
”Rakkaudesta lajiin”
Perheet Numelin ja Chydenius pyörittävät BRABE Oy:n toimintaa. Kombuchan valmistus sai alkusysäyksen Nickis Numelinin kiinnostuksesta pienpanimo-oluisiin. Pienpanimoiden määrä on kasvanut paljon viimeisten vuosien aikana ja kombucha taas on varsin uusi tuttavuus Suomessa ja rantautui tänne oikeastaan vasta vuonna 2018. Hyvinvointijuomana tunnettu kombucha sopi myös hyvin perheiden arvoihin ja oluen valmistus saikin väistyä kombuchan tieltä. Kotimaisia kombuchan valmistajia on tällä hetkellä alle kymmenen.
– Meille oli alusta asti selvää, että aloitamme pienimuotoisesti ja pidämme korkean laadun tuotteissamme. Haluamme myös palvella asiakkaitamme erinomaisesti ja pystyä vastaamaan asiakkaiden kysyntään. Meillä on vielä varsin pienet toimitilat, emmekä tunne painetta tuotantokapasiteetin kasvattamiseen liian nopeasti vaan kehitämme toimintaamme laatu edellä. Teemme tätä aidosta kiinnostuksesta kombuchan valmistukseen, sanoo Jan.
BRABE Kombuchalla on pitkä fermentointiprosessi, valmista juomaa ei pastöroida, eikä juomaan lisätä mitään säilöntäaineita. Tästä syystä tuotteet tulee säilyttää viileässä. Juoma pullotetaan pääosin lasipulloihin ja pakataan laatikoihin, jotka toimitetaan itse kauppoihin. Verkkokaupan kautta tilatut tuotteet toimitetaan asiakkaille postin välityksellä.
Monta työvaihetta ja paljon kemiaa
Kombucha, joka on ikivanha aasialainen teejuoma, valmistuu käymällä ja hapattamalla. Juoma sisältää probiootteja, antioksidantteja ja vitamiineja. Juoma on myös vähähiilihappoista ja sokerimäärä on todella pieni, joten kombuchaa nautitaankin perinteisesti sen terveysvaikutuksen takia.
– Koko tuotantoprosessin aikana haasteena on se, että työskennellään elävän tuotteen kanssa. Kombucha valmistetaan käymisprosessin kautta, jossa tee, sokeri, bakteerit sekä hiiva muodostavat perustan lopulliselle tuotteelle, Jan kertoo.
BRABE Oy:n tuotantotiloissa on useita laitteita, jotka ovat tuttuja viinin- ja oluenvalmistuksesta. Kombuchan valmistukseen ei ole valmiita laitteita, joten viinin- ja oluenvalmistuksessa käytettäviä laitteita ja astioita on muokattu omaan valmistusprosessiin sopiviksi. Kombuchan valmistus aloitetaan keittämällä vihreää tai mustaa teetä, johon lisätään luomuruokosokeria ja Kombucha-viljelmää, joka on eräänlainen juuri. Tämän jälkeen juoma pumpataan käymisastioihin, joissa se saa käydä noin viikosta kolmeen viikkoon. Käymisen jälkeen juoma suodatetaan, jotta suurin osa hiivasta saadaan poistettua. Kaikkea hiivaa ei kuitenkaan poisteta, koska juuri hiiva antaa juomalle myös makua. Kun suurin osa hiivasta on poistettu, juoma pumpataan kirkastankkiin, jossa se maustetaan ja siihen lisätään hiilidioksidia. Tuoreet kylmäpuristetut inkivääri ja marjat antavat juomalle makua. Makuja on seitsemän erilaista: Inkivääri, karpalo, kirsikka, mustikka, puolukka, vadelma ja maustamaton.
Koko valmistusprosessin aikana tehdään monia mittauksia, esimerkiksi pH-arvo, kokonaishappo ja sokeripitoisuus ovat avainasemassa lopullisen tuotteen kannalta. Kaikki halutaan tehdä parhaimmalla tavalla ja pieteetillä, ja jos makuun ei itse olla ihan tyytyväisiä, ei sitä myöskään pulloteta myyntiin.
Katse vahvasti tulevaisuudessa
Alussa BRABE Kombuchaa löytyi luontaistuotekaupoista ja muutamista porvoolaisista kahviloista verkkokaupan lisäksi. Muutamassa vuodessa sen suosio on kasvanut, ja tuotteiden myyntipaikat lisääntyneet. Varuboden-Oslan kanssa tehdään yhteistyötä ja juomia löytyy noin kymmenestä osuuskauppamme yksiköstä niin itäisellä kuin läntisellä Uudellamaalla. Jan toimittaa tuotteet kauppoihimme noin kolmen viikon välein. Valmistajana on myös tärkeää nähdä miten tuotteet ovat esillä kaupassa ja samalla keskustella henkilökunnan kanssa esillepanosta ja antaa siihen vinkkejä.
Asiakkaiden toiveiden huomioiminen ja laadukas asiakaspalvelu onkin tälle pienelle käsityöläistuottajalle hyvin tärkeää. Laadukkaat raaka-aineet ja vastuullisuus ovat ensisijaisen tärkeitä heidän koko tuotantoprosessissaan. BRABE Oy on pienyritys, jota pyöritetään sivutoimisesti, joka osaltaan myös asettaa raamit toiminnalle. Katse on koko ajan kuitenkin vahvasti tulevaisuudessa ja kasvuvauhtiakin on lisätty.
BRABE Oy
Sijainti: Mustijoki, Porvoo, Itä-Uusimaa
Omistaja: Sari Numelin ja Jan Chydenius
Perustettu: 2018
Toimintamuoto: Kombuchan valmistus
Tuotteet: Kombucha
Kädet tiukasti mullassa
Robert on maatilan kasvatti ja harrasti jo nuorena veljensä kanssa herneen- ja mansikanviljelyä. Tällöin myös kiinnostus kasvihuoneisiin sai alkunsa tomaatinhakuretkiltä äidin kasvihuoneelle, jossa tuoksuivat uuden sadon tomaatit ja kurkut.
– Olen kasvanut tilalla ja tottunut siihen, että vihanneksia saa omasta kasvihuoneesta. Lapsena juostiin ja haettiin pihalta kurkkua, mansikoita ja herneitä suoraan lautaselle. Aloimme myös myydä omia kurkkujamme torilla, joten olen oppinut käytännön kautta.
Tänään Robben pikku puutarha toimii samaisella sukutilalla viljellen yrttejä, versoja ja salaattia. Robert perusti yrityksen vuonna 2002 ja tuotanto oli tuolloin hyvin pienimuotoista. Alussa viljeltiin herneenversoja 150 neliömetrin kokoisessa vuokratussa kasvihuoneessa. Tätä nykyä viljelyala on monikertaistunut ja 1,5 hehtaarin alalla viljellään vuoden ympäri uusiutuvaa energiaa hyödyntäen sekä uusia teknologisia ratkaisuja käyttäen.
Herneenversoista kasvoi elämäntyö
Toimintamme alkoi vuosituhannen alussa herneenversojen kasvatuksella, joita myytiin ravintoloille ja cateringyrityksille. Vuosien saatossa herneenversojen rinnalle tuli myös auringonkukan versot, sitten erilaiset yrtit ja jääsalaatti. Yrteille oli yllättävän kova kysyntä ja Robben pikku puutarha ei olekaan niin pieni enää. Tänään Robertin kasvihuoneet tuottavat noin 9 % Suomessa myytävistä ruukkuyrteistä. Tämän päivän suosituin yrtti on basilika, jota jääsalaatin rinnalla viljellään eniten.
– Halusimme satsata täysillä ja nähdä kuinka kauas se kantaa. Täällä me nyt tänään ollaan kolmellakymmenellä työntekijällä, joten totta kai olemme tyytyväisiä kehitykseen.
Noin kymmenen vuotta sitten toiminta kasvoi ja yrttejä, versoja ja jääsalaattia ajettiin kasvihuoneista lähiseudun kauppoihin, ravintoloihin ja silloin myös lähes jokaista ABC-aseman ruoka-annosta koristeli Robertin kasvihuoneissa kasvatetut herneenversot. Hänelle itselleen on ollut ilahduttavaa huomata yrityksen maineen herneenversoammattilaisena säilyneen.
– Herneenversoilla on erityinen asema meillä, sillä niistä koko toimintamme lähti. Herneenversomme ovat edelleen kysyttyjä ravintola- ja cateringalalla, kertoo Robert.
Paikallisuus ja rohkeus kokeilla uutta – yrityksen kantavat voimat
Paikallisuus on aina ollut Robertin toiminnassa johtavana ajatuksena ja hänen tuotteensa löytävätkin helposti tiensä lähialueiden asukkaiden ruokapöytiin. Herneenversot ja kaikki muut herkulliset yrtit ja jääsalaatti, joita Robben pikku puutarha tuottaa, ovat valikoimissa useimmissa Varuboden-Oslan idän myymälöissä Sipoosta Loviisaan.
– Tulee kyllä todella hyvä olo, kun näkee omat tuotteensa kaupan hyllyllä. Se on merkki siitä, että työmme näkyy ja sitä osataan arvostaa. Yhteistyö Varuboden-Oslan kanssa mahdollistaa myös sen, että meidän lähellä kasvatettuja tuotteita voi kätevästi ostaa myös isommista marketeista muiden ostosten lomassa. Kilpailu on kovaa, mutta koen kuitenkin, että lähellä tuotetun ruoan suosio on viime vuosina kasvanut, Robert sanoo.
–Moni idea on syntynyt tietämättömyydestäni. Tulin puutarha-alan ulkopuolelta ja esitin kysymyksiä, joita kokenut puutarhuri ei olisi edes miettinyt. Kokeilujen kautta päädyin ratkomaan aina vain uusia ongelmia. Tämä ja kiinnostus ympäröivää luontoamme kohtaan ja sen vaaliminen ovat tuoneet mukana sen, että tilalla esimerkiksi käytetään ainoastaan uusiutuvia energiamuotoja kuten aurinko- ja tuulivoimaa. Monien kokeilujen jälkeen otimme käyttöön myös kompostoitavat pussit, joihin tuotteet pakataan. Puolentoista vuoden kehitystyön tuloksena pystyimme myös luopuman muoviruukuistamme. Pusseihin pakkaamme yrtit pelkissä turvepaakuissa, joissa tuote pysyy yhtä hyvänlaatuisena kuin muoviruukkuun kasvatettuna. Jääsalaatissamme emme ole tarvinneet ruukkua pitkään aikaan. Tällä alalla pitää välillä uskaltaa ottaa hyppyjä tuntemattomaan, kokeilla uusia asioita ja katsoa mihin se kantaa. Aina on epäonnistumisen mahdollisuus, mutta toisaalta me emme olisi tässä tilanteessa, jos emme olisi uskaltaneet kokeilla uusia asioita, Robert kertoo.
Sijainti: Lapinjärvi
Omistaja: Robert Jordas
Perustettu: 2002
Toimintamuoto: Kasvihuoneviljely
Tuotteet: herneenversot, jääsalaatti, yrtit
Intohimona suklaa
Porvoon teollisuusalueella sijaitsevassa Pienessä suklaatehtaassa löytyy oven avauksella suklaan ystävien paratiisi. Täällä valmistetaan alusta loppuun käsityönä suklaita, joiden makuyhdistelmät ovat suklaatehtaan omistajan, Peter Westerlundin käsialaa. Hän on luotsannut perheyritystä jo viidentoista vuoden ajan ja edelleen ideoita on niin paljon, että kaikki eivät ehkä koskaan ehdi toteutukseen. Yritys, jonka Peter perusti itselleen työpaikaksi muutaman koti-isänä vietetyn vuoden jälkeen, on vuosien saatossa saavuttanut niin vankan suosion suklaan ystävien parissa, että kiireisimpinä vuosina se työllisti reilusti yli kymmenen henkilöä ja erilaisia suklaakonvehteja oli valikoimassa enimmillään yli 80.
Haaveesta elämäntapa
Vuonna 2005 Peter Westerlund hoiti kotona nuorimmaistaan ja mietti mitä tekisi, kun tulisi töihin paluun aika.
– Voin sanoa, että Pieni suklaatehdas oikeastaan sai alkunsa koska minä tarvitsin työpaikan, Peter naurahtaa. Kukapa olisi osannut arvata, että viisitoista vuotta myöhemmin tämä yhden miehen haave on yksi Suomen harvoista paikoista, jossa suklaata valmistetaan käsityönä ja jonka tuotteita tullaan ostamaan kauempaakin.
Suklaatehdas aloitti toimintansa Peterin perheen kodin alakerrassa. Varsin idyllinen sijainti Porvoon tuomiokirkon kupeessa osoittautui juuri oivalliseksi kauppapaikaksi. Liikkeen portailla jonottavat asiakkaat olivat todellista totta varsinkin turistikausina ja sesonkeina. Pikkuiseen myymälään kun ei mahtunut suuria määriä asiakkaita yhdellä kertaa. Mutta hyvää kannatti odottaa. Myymälätilan takana, pienessä 25 neliön suuruisessa tuotantotilassa Peter valmisti mitä ihanimpia suklaakonvehteja ja Miia-vaimo seisoi yhä useammin myymälän tiskin takana.
– Se oli haave, joka toteutui ja siitä tuli eräänlainen elämäntapa. Tiskin takana ja suklaanvalmistuksen lomassa on lasten kanssa käyty läksyjä läpi ja kerrattu päivän kuulumiset. Koko perhe on elänyt suklaatehtaan vaiheissa mukana ja sekä tytär että poika ovat molemmat autelleet täällä, Peter kertoo perheen merkityksestä suklaatehtaan toiminnassa.
Papuja ja aimo annos käsityötaitoa
Mikään noviisi Peter ei ollut aloittaessaan omaa liikettään, olihan hänellä keittiömestarin koulutus ja oli monta vuotta työskennellyt jälkiruokien parissa. Ulkomailla työskennellessä suklaa tuli tutuksi ja siitä tuli eräänlainen intohimo.
– Halusin valmistaa laadukkaita suklaita alusta loppuun käsityönä. Raaka-aineet, kaakaopavut, tulevat tarkkaan valikoiduilta viljelijöiltä Brasiliasta ja Madagaskarilta. Meillä ei ole mitään välikäsiä, vaan ostan pavut suoraan viljelijöiltä. Minulle on tärkeää tietää minkälaisissa olosuhteissa pavut kasvavat ja viljelijät työskentelevät. Satoa viljelijät keräävät kaksi kertaa vuodessa. Sadon suuruus ja laatu ovat hyvin alttiita säävaihteluille ja tuholaisille. Viljelijät ovat kuitenkin hyvin tarkkoja laadusta ja maineestaan eivätkä lähetä papuja, jotka eivät vastaa asetettuja laatukriteereitä. Muiden raaka-aineiden kuten marjojen suhteen pyrin suosimaan kotimaista ja lähellä kasvanutta niin pitkälle kuin mahdollista, Peter sanoo. Tehtaassa Peter valmistaa lähemmäs 20 erilaista suklaalevyä, suklaakonvehteja, suklaarouhetta, suklaakahvia ja -teetä.
Pavuista asiakkaan ostoskoriin
Pieni suklaatehdas valmistaa lähes kaikki suklaatuotteensa pavuista asti itse käsityönä. Tämä tarkoittaa sitä, että Peter käy läpi joka ikisen pavun ja lajittelee ne. Lajittelua seuraa paahtaminen ja tämän jälkeen pavut murskataan ja niistä erotellaan kuoret ja nibsit. Sitten Peter jauhaa nibsit kivimyllyssä jopa päivien ajan.
– Tällä prosessilla valmistamme suklaamassaa, joka vielä pitää varastoida noin kolme kuukautta ennen kuin siitä voi alkaa tehdä konvehteja tai suklaalevyjä. Suklaalevyt ja konvehdit maustan esimerkiksi kauden marjoilla ja juuri tämä makujen yhdisteleminen on minulle se ihanin ideointivaihe. Suklaa on kuitenkin vaikea raaka-aine työstää ja varsinkin suklaan temperointi on tärkeä vaihe. Harva asiakas aavistaa, että tämä suklaan valmistaminen on näinkin pitkä prosessi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun esimerkiksi saamme joulun suklaamyynnin maaliin, niin alamme jo suunnittelemaan seuraavaa joulua, Peter kertoo.
Paluu suklaan juurille
Kolmisen vuotta sitten Pieni suklaatehdas siirsi toimintansa Porvoon Taidetehtaalle ja tällöin kuvioihin tulivat myös asiakkaiden tehdasvierailut. Konvehtien valmistus sitä vastoin jäi tauolle tilojen rajallisuuden takia.
– Näiden vuosien aikana panostin aivan erityisesti Bean-to-bar (pavusta suklaalevyksi) tuotantoon ja tuotevalikoimamme sillä saralla kasvoi. Osallistuin myös moniin kansainvälisiin kilpailuihin ja niissä palkintosijoille yltäminen loi uskoa siihen, että olin viemässä yritystä oikeaan suuntaan. Viimeisimmässä kilpailussa, International Chocolate Awards 2019, saimme yhden pronssi- ja yhden hopeamitalin, Peter kertoo.
Alkuvuodesta 2020 oli muuttokuorma taas pakattu ja Pieni suklaatehdas muutti uusiin, suurempiin tiloihin Porvoon Tarmolaan. Nyt tilaa on rutkasti enemmän kuin alkuvuosien 25 neliön suuruinen tila, missä suklaata valmistettiin. Täällä on 180 m² tilat suklaan valmistukseen ja pakkaamiseen ja tehtaan yhteyteen on myös saatu mahdutettua myymälä ja pieni kahvila.
– Nyt olemme taas ottaneet valikoimaamme konvehdit ja lähes kaikki tuotteemme tehdään vegaanisina. Varuboden-Oslan kanssa olemme tehneet yhteistyötä kolmisen vuotta ja kattavan valikoiman tuotteitamme löytää Porvoon S-market Näsistä. Vaikka meillä on täällä oma tehtaanmyymälä, on meille tärkeää, että asiakkaat voivat myös helposti ostaa tuotteitamme esimerkiksi kauppareissunsa yhteydessä. Paikallisuus ja puhtaat aidot maut ohjaavat edelleen toimintaamme, Peter sanoo.
Pieni suklaatehdas
Sijainti: Porvoo
Omistaja: Peter Westerlund
Perustettu: 2005
Toimintamuoto: suklaan valmistus
Tuotteet: suklaakonvehdit, suklaalevyt, suklaarouhe, suklaakahvi, suklaatee, suklaamuffinit
Pellolta pöytään
Loviisassa, itäisellä Uudellamaalla sijaitsevalla Malmgårdin kartanolla on pitkät perinteet, ja kartanon mailla on viljelty jo 1600-luvun alusta asti. Tilalla viljellään luonnonmukaisin menetelmin pääasiassa kauraa, ja tila on erikoistunut myös muinaisvehniin. Kartanolla harjoitetaan viljelyn lisäksi matkailua, oluttuotantoa sekä metsätaloutta. Tila on kulkenut Creutzin suvussa jo ihan alkuajoista asti ja tällä hetkellä toimintaa luotsaa Henrik Creutz.
Työpöytänä viljapellot
Malmgårdin kartanon mailla siirryttiin luonnonmukaiseen viljelyyn jo vuonna 1995. Tällöin Suomessa oli ainoastaan noin kymmenen luomutilaa Malmgårdin lisäksi. Ympäristöarvojen vaaliminen ja torjunta-aineiden välttäminen viljelyssä on kantanut pitkälle, mutta myös vaatinut lukuisia työtunteja mekaanista maanmuokkausta sekä eri lajikkeiden kokeilua.
– Koska emme käytä mitään torjunta-aineita, viljelyskasvimme kestävät hieman paremmin, mutta vaativat toisaalta hieman enemmän maaperältä. Tänä päivänä viljelemämme peltoala on 450 hehtaaria ja kauran lisäksi olemme erikoistuneet muinaisviljoihin kuten speltti-, emmer- ja yksijyvävehnään. Muinaisviljoja ei edes voi viljellä perinteisin menetelmin, koska ne eivät kestä torjunta-aineita, Henrik Creutz kertoo.
Viljeleminen on myös eräänlainen elämäntapa, jossa loppujen lopuksi itse töiden parissa häärivä viljelijä on hyvin riippuvainen säästä ja muista ulkoisista tekijöistä, kun työpöytänä on viljapellot. Suomen luonto asettaa toiminnalle raamit ja sen ehdoilla mennään. Tällaisessa työssä kuitenkin näkee kätensä jäljen viimeistään syksyisten viljapeltojen kypsyessä. Henrikin mielestä on myös erittäin tärkeää tuntea raaka-aineidensa taustat.
– Me tiedämme tarkalleen tuotteemme matkan pellolta kaupan hyllylle. Meille on tärkeää tarjota kuluttajille sitä mitä lupaamme, ja näin ollen meidän viljelijöinä tulee tietää raaka-aineiden taustat. Pellolta vilja puidaan ja tuodaan omaan kuivuriin, josta se kuljetetaan myllyyn jauhettavaksi. Meillä on kaksi lähiseudulla toimivaa myllyä, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Myllyltä valmiit tuotteet tuodaan takaisin tilalle, jossa ne pakataan ja myydään tilapuodissamme tai kuljetetaan kauppojen hyllyille myyntiin, Henrik selostaa lyhyesti viljan kulun pellolta ruokapöytään.
Asiakkaita kuunnellen
Malmgårdin luomuviljelyllä on jo pitkät perinteet, mikä myös näkyy uskollisessa asiakasmäärässä. Henrikin mielestä yksi tärkeä työ on kuunnella asiakkaita ja heidän toiveitaan. Tämän myötä myös tilan toimintaa ja tuotevalikoimaa kehitetään.
– Asiakkailta saammekin uusia ideoita tuotteisiin ja käymme jatkuvasti keskustelua heidän kanssaan. Pyrimme löytämään uusia sopivia lajikkeita, jotka myös olisivat asiakkaidemme mieleen. Tämä työ on kuitenkin pitkäjänteistä, eikä lopputuloksesta aina ole takeita. Uuden lajikkeen testaaminen on aikaa vievää, maaperän pitää olla sopiva ja siinä on myös epäonnistumisen mahdollisuus. Tällä alalla pitää kuitenkin rohkeasti uskaltaa kokeilla uutta, Henrik painottaa.
Omin voimin tällaisen tilan pyörittäminen ei onnistu, ja Malmgårdin tilalla työskentelee tällä hetkellä noin 10 henkilöä maataloustöiden parissa, sekä pakkaamossa ja tilapuodissa. Sesonkiaikaan palkataan lisää apukäsiä tilan töihin.
Uusia makuelämyksiä
Yksi Malmgårdin suosituimmista tuotteista on emmervehnä, joka vaatii hieman pidemmän kasvukauden ja kypsyy hieman muita lajikkeita myöhempään. Muinaisviljat ovat viime vuosina nostaneet suosiotaan, ja niitä käytetään hyvin monipuolisesti niin ruoanlaitossa kuin leivonnassa. Malmgård on vuosien saatossa erikoistunut näihin muinais- ja maatiaisviljoihin ja pelloilla viljellään niin yksijyvä-, speltti- kuin emmervehnää. Näistä vanhin lajike on yksijyvä. Vanhoissa viljalajikkeissa on muita lajikkeita enemmän makua ja ravinteita. Tämä selittyy varmaan osin myös lajikkeiden pidemmällä kasvukaudella. Tuotteita löytyy monesta Varuboden-Oslan kaupasta itäisellä Uudellamaalla.
– Reilut kymmenen vuotta sitten aloimme laajentaa jälleenmyyntiämme ja Varuboden-Osla oli yksi ensimmäisistä jälleenmyyjistämme. On hyvä, että asiakkaamme löytävät tuotteitamme myös lähikaupastaan ja meidän elinkeinollemme tällainen yhteistyö on elintärkeää, Henrik kertoo yhteistyön merkityksestä.
Luonnonmukainen viljely ja toiminnan kehittäminen ovat Malmgårdin tilaa eteenpäin vievät voimat. Ympäristöä ja asiakkaita kuunnelleen Malmgård on luotsannut toimintaansa ansiokkaasti jo yli 25 vuotta luomuviljelyn parissa.
Malmgård
Sijainti: Loviisa
Omistaja: Creutzin suvun omistuksessa
Perustettu: 1606
Toimintamuoto: maa- ja metsätalous, matkailu, panimotuotteet
Tuotteet: viljatuotteet ja panimotuotteet