Paikallisuutta ja perinteitä

Pienestä kellarikerroksesta aivan Maarianhaminan keskustassa 1900-alussa aloittanut makkaratehdas on sadan vuoden kuluessa vakiinnuttanut asemansa ja laajentanut toimintaansa. Yritys aloitti myös teurastamotoiminnan 1940-luvulla. Oman teurastamon myötä pystyttiin varmistamaan raaka-aineiden saatavuus makkarantuotannossa. Makkaroiden maistuessa yhä enemmän toiminta siirtyi isompiin tiloihin hieman Maarianhaminan ulkopuolelle, ja samassa pihassa toimii edelleen tänäkin päivänä tehdas ja teurastamo.

Yritys työllistää hieman alle 50 työntekijää ja paljon tehdään vieläkin käsityönä.

– Meillä käsityöläisyys on arvossaan ja tuotteemme ovat kaikki omannäköisiä. Kahta samanlaista kinkkuviipaletta ei siksi paketista löydy. Varsinkin teurastajan työhön on tänä päivänä haastavaa löytää tekijöitä, sitä kun ei oikeastaan opi muualla kuin työtä tehdessä, toimitusjohtaja Johannes Dahlman kertoo.

Dahlmansilla on kuitenkin hyvä tilanne, sillä heillä on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta. Yksi heistä on Karo Amin, joka tuli 17 vuotta sitten Irakista. Hän tuli taloon Johanneksen isän aikana ja aloitti siellä 14 vuotta sitten oppipoikana. Käydessämme kuvaamassa Dahlmansin arkea kesällä 2022, saimme nähdä, miten nopeasti eri ruhon osat taipuivat erilaisiksi pihveiksi ja paisteiksi Karon käsissä. Työ vaatii rautaista ammattitaitoa.

Paikallisuus on koko toiminnan peruspilareita. Tällää teurastetaan vain ahvenanmaalaista lihaa. Tällöin teurasmatkat ovat eläimelle lyhyitä ja ne teurastetaan saman päivän aikana. Tehtaan navettapuoli, johon eläimet ensin tuodaan, on myös uusittu, jotta eläimille voitaisiin tarjota niin stressitön loppumatka kuin mahdollista. Eläimiä teurastetaan kerran päivässä ja vuodessa teurastamo teurastaa noin 2500 nautaa ja 4000 lammasta. Teurastuksen tuotteita käytetään omassa tuotannossa, mutta osa myydään myös ruokakauppojen lihatiskeille.

Nakkia ja makkaraa…

Pitkän kokemuksen ansiosta Dahlmansin ykköstuotteisiin kuuluu edelleen makkarat ja varsinkin kesäaikaan niiden myynti kasvaa. Tuotteet valmistetaan perinteisillä resepteillä, joskin tuotekehitystä tehdään jatkuvasti ja pyritään vastaamaan asiakkaiden pyyntöihin ja uusiin trendeihin esimerkiksi maustamisen osalta. Makkaratehtaan klassikko on wieninmakkara, joka edelleen tehdään alkuperäisellä reseptillä. Makkarat kypsyvät savustusuunissa, ja paikallinen leppäpuru antaa makua savustuksessa. Nakit hikoilevat savusaunassaan noin 2,5 tuntia, jonka jälkeen ne ovat valmiita viilennykseen ja pakattavaksi. Wieninmakkaraa käytetään myös Oolannin pyttipannussa. Lauantaimakkara on tehtaan toinen tuote, joka on ollut tuotannossa lähes alusta asti.

Kesällä monen grillit lämpiävät ja se näkyy myös makkaranmyynnissä. Kesäaikaan tehtaalta toimitetaan tuotteita kaupan hyllyille viikon jokaisena päivänä. Kesäsesongin ulkopuolella tuotteita kuljetetaan kauppoihin maanantaista lauantaihin. Osuuskauppamme kaikissa Ahvenanmaan yksiköissä on myynnissä iso valikoima Dahlmansin tuotteita.

Vastuullisuus keskiössä

Perinteikkäälle yritykselle on ensiarvoisen tärkeää vaalia perinteisiä valmistustapoja, laadukkaita lähellä tuotettuja raaka-aineita ja tuotantoketjun vastuullisuutta. Hankinnat tehdään ainoastaan lähialueelta, jotta voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä ja tehostaa logistiikkaa.  Ahvenanmaan lihatilat tekevät läheistä yhteistyötä ja teurastuksessa on tehty parannuksia ja uudistuksia eläinten stressin minimoimiseksi. Kehityksessä kuljetaan vahvasti mukana, mutta kuitenkin koko ajan perinteitä vaalien. Tehokkuuden ei haluta ajavan maun ja korkealuokkaisten aitojen raaka-aineiden yli.

Tehtaalla tehtiin vuonna 2020 suuri satsaus vastuullisuuteen, kun sinne asennettiin uusi hiilidioksidilaitos. Vanhat, luontoa kuormittavat laitteet saivat väistyä uusien tilalta. Energiatehokkaat hiilidioksidilaitteet pienentävät hiilijalanjälkeä merkittävästi ja mahdollistavat myös sen, että lämpö, joka viilennysprosessissa muodostuu, voidaan hyötykäyttää esimerkiksi lattioiden ja käyttöveden lämmityksessä. Paljon on kehittynyt siitä, kun tehdas aloitti makkaranvalmistuksensa pienessä kellarikerroksessa viime vuosisadan alussa.

 

 

 

Dahlmans

Sijainti: Maarianhamina, Ahvenanmaa

Omistaja: perheyritys

Perustettu: 1924

Toimintamuoto: liha- ja makkaratehdas ja teurastamo

Tuotteet: liha- ja makkaratuotteet

Rakkaudesta lajiin

Fananamman perusti alkujaan Fanny Lindström vuonna 2014 ja tällöin pääpaino toiminnassa oli henkilökohtaisessa valmentamisessa. Vuotta myöhemmin Susanne Sirén tuli mukaan toimintaan ja tästä yhteistyöstä alkunsa sai Fananamma. Myöhemmin remmiin liittyi myös Patricia Sirén. Treenisali sijaitsi aiemmin Godbyssä, mutta vuonna 2016 yritys muutti nykyisiin tiloihinsa Jomalaan. He vuokrasivat isot tilat Ahvenanmaan vanhasta luonnonvaraoppilaitoksesta. Keskellä maaseutua, luonnon rauhassa on keidas, jossa yhdistyvät liikunta, hyvinvointi ja maukas terveellinen ruoka.

– Tämä on elämäntapa, jonka parissa voimme puuhastella joka päivä ja jota voimme myös kutsua työksi. Onko mitään sen parempaa kuin, että saa tehdä sitä työkseen, josta inspiroituu näin paljon, Fanny sanoo.

Ruokapuoli tuli oikeastaan mukaan toimintaan siitä, että alettiin valmistaa smoothieita asiakkaille. Treenien jälkeen kaivattiin jotain palauttavaa ja Fanny alkoi valmistaa myyntiin samoja smoothieita, joita hän itse joi. Pian sana kiri ja ajatus myös ravintopuolen lisäämisestä tässä muodossa toimintaan alkoi muhia. Ja kun nämä naiset keksivät hyvän idean, ei kestää kauaakaan niin se on jo pistetty toimintaan. Perusajatuksena oli valmistaa vähähiilihydraattista ruokaa, näkkileipää ja herkkuja, joita voisi myydä salin yhteydessä olevasta kahvilasta ja myös toimittaa kauppojen hyllyille myyntiin.

Unelmasta totta

Kolmikon unelma oli voida nauttia ihanasta jäätelöstä treenin jälkeen hyvällä omallatunnolla. Vähähiilihydraattisia jäätelöitä ei ollut markkinoilla tuolloin juuri ollenkaan, ja kumppanit alkoivatkin kokeilla erilaisia makuyhdistelmiä pienellä jäätelökoneella. Tärkeää oli, että jäätelössä ei olisi lisäaineita ja se olisi täynnä aitoja makuja. Käsintehty jäätelö valmistetaan tätä nykyä isommilla koneilla ja siihen käytetään suomalaista kermaa, proteiinia ja makeutusaineena erythriolia, joka on kaloriton luonnollinen makeutus. Jäätelömakuja on neljä, vanilja, suklaa, salmiakki ja pistaasi. Näitä voi ostaa vähittäiskaupoista pienessä annospikarissa ja isommassa neljän desilitran pikarissa. Vähähiilihydraattinen jäätelö eroaa koostumukseltaan hieman tavallisesta jäätelöstä ja siksi se kannattaa nostaa hetkeä ennen nauttimista huoneenlämpöön. Kaikki valmistetaan käsin laadukkaista raaka-aineista. Tuotteiden valmistamisesta aina tuote-etikettien liimaamisen tehdään itse.

– Jäätelön suosio ehkä hieman yllätti, kun alun markkinointiin riittivät tyytyväiset asiakkaat. Tuotteiden lanseeraus mantereelle oli oma projektinsa. Halusimme saada tuotteet tutuiksi ja siksi jaoimme alkuun lukuisissa kaupoissa maistiaisia jäätelöistämme. Samalla asiakkaat saivat halutessaan lisätietoa tuotteista ja valmistuksesta, Fanny kertoo.

Alussa jäätelöä valmistettiin todella pienissä erissä. Sittemmin jäätelökone on vaihdettu isompaan ja nykyisellä koneella pystyy valmistamaan keskimäärin 1500 purkkia jäätelöä tunnissa. Jäätelönvalmistus työllistää kaksi henkilöä. Tukkuliikkeen kautta tuotteet toimitetaan pari kertaa viikossa kauppoihin myytäväksi. Mantereelle toimitetaan viikoittain noin 12 000 pikaria jäätelöä. Yhteistyö Fananamman ja osuuskauppamme välillä alkoi vuonna 2019 Varuboden Citystä, joka otti ensimmäisenä jäätelöt myyntiin. Vain vuotta myöhemmin jäätelöitä oli myynnissä lähes kaikissa osuuskauppamme vähittäiskaupoissa mantereellakin.

Neljän perusmaun lisäksi tämä trio rakastaa uusien raaka-aineiden kanssa leikkimistä ja erilaisten makuyhdistelmien kokeilua. Tästä syntyy monia uusia jäätelöitä, joita kuitenkin vain tehdään pieniä eri ja myydään paikan päällä kahvilassa.

Kahvilatoimintaa ja ketovalmisruokia vähittäiskauppoihin

Kun Fanny ja Susanne kertovat innostuneesti kakista heidän tuotteistaan ja koko prosessista yhdistää terveellinen elämäntapa, treenaaminen ja maistuvat keto-tuotteet, ei jää epäselväksi mikä näitä kolmea yhdistää ja vie eteenpäin. Tämä on heille elämäntapa ja intohimo ja silloin on myös helppo saada muut innostumaan. Salin yhteydessä toimiva kahvila on Ahvenanmaan ihka ensimmäinen täysin gluteeniton, sokeriton ja laktoositon kahvila. Tiskit notkuvat herkkuja, jotka ovat herkullisen näköisiä ja myös maistuvat siltä. Tuotekehittely on kuitenkin pitkä prosessi, koska valmiita reseptejä ketotuotteisiin ei liiemmin löydy. Keittiössä työskentelee kaksi henkilöä ja heiltä vaaditaankin heittäytymiskykyä, luovuutta ja uskallusta koittaa uutta. Maistuvia valmisruokia myydään myös ruokakaupoissa, joista asiakkaiden on helppoa poimia ne ostoskoriinsa muiden ostosten lomassa.

 

Fananamma AB

Sijainti: Jomala, Ahvenanmaa

Omistaja: Fanny Lindström, Susanne Sirén ja Patricia Sirén

Perustettu: 2014

Toimintamuoto: Hyvinvointialan yritys

Tuotteet: jäätelö, ryhmäliikuntatunnit, henkilökohtainen valmentaminen, vähähiilihydraattiset tuotteet

Puutarhalla pitää kiirettä

Kahdessa isossa kasvihuoneessa viljellään noin 4000 m2 suuruisella alalla. Työt kasvihuoneilla aloitetaan jo tammi-helmikuussa kylvöillä ja kukkataimien istutuksella. Salaattia kylvetään joka viikkoa ja myös uusia kesäkukkapistokkaita istutetaan jatkuvasti, jotta asiakkaille voidaan tarjota koko sesongin ajan tuoreita kukkia. Kesäkukista Söderlundin kasvihuone on erikoistunut amppelikukkiin ja niitä heillä onkin lähes 100 eri lajiketta. Puutarha on myös riippuvainen ulkopuolisesta työvoimasta, yhden henkilön voimin ei olisi mahdollista pyörittää sitä tässä mittakaavassa.

Kun pistokkaat on istutettu kuohkeaan multaan, tarvitsevat ne rutkasti valoa, vettä ja ravinteita. Salaatti kasvatetaan siemenistä ja tomaatit vuorostaan taimista.

Punaposkiset tomaatit

Tomaatit kasvatetaan laadukkaista taimista, jotka tilataan Pohjanmaalta. Taimet voivat kasvaa kesän aikana jopa viisitoistametrisiksi ja ne tarvitsevat päivittäistä huolenpitoa. Kesäauringon lämmittäessä sisällä kasvihuoneissa lämpötila nousee paljon ja työskentelyn lomassa on otettava monia taukoja. Tomaatinlatvoja kasvihuoneissa komeilee noin 4000 ja ne antavat hyvin satoa koko kauden. Joka viikko niistä tomaatintaimista poistetaan kolme lehteä, jotta lehdet eivät vie taimelta kaikkia voimia, vaan se jaksaa kasvattaa maukkaita, auringossa punastuneita pikkutomaatteja. Tomaattisatoa korjataan noin kolme kertaa viikossa. Puutarhalta jakeluautot kuljettavat tomaatteja myyntiin ympäri Ahvenanmaata. Osuuskauppamme Ahvenanmaan yksiköistä S-market Jomalassa ja S-market Godbyssä on myynnissä Söderlundin kasvihuoneen tuotteita.

Kukkameren keskellä

Söderlundin kasvihuoneen kukkavalikoima on laaja ja värivaihtoehtojakin on lukuisia. Paikallisesti viljellyt kukat ovat lähialueen asukkaiden suosiossa ja aurinkoisena kevätpäivänä kasvihuoneen ovi käy tiheään. Täältä löytää sopivat kesäkukat niin parvekkeelle kuin puutarhaan. Kesäkukista amppelikukat ovat puutarhan valttikortti. Niitä on yli 100 lajiketta, eli valinnanvaraa totisesti löytyy. Kauden aloittavat orvokkiamppelit, jotka kestävät jopa pikkupakkasen, kesäkauden suosikkeja ovat mansikka-, pelargoni- ja miljoonakelloamppelit. Amppelikukkien rinnalla viljellään myös monia muita kesäkukkia. Puutarhurille on tärkeää, että myytävät kukkataimet ovat suuria, ruukut tarpeeksi isoja ja täynnä ravinteikasta multaa. Taimipöydät notkuvatkin mitä kauneimpia kesäkukkia ja eksoottisimpana värinä on aivan mustat petuniat.

Osuuskauppamme S-market Godbyssä on tänä keväänä saanut aivan uuden Kesäpihan. Kesäpihalla myydään myös Söderlundin puutarhan kesäkukkia. Tämä on Runelle tärkeää, hän haluaa, että kukkia saa ostettua myös kätevästi kauppareissunsa yhteydessä.

Söderlunds växthus

Sijainti: Eckerö, Ahvenanmaa

Omistaja: Rune Söderlund

Perustettu: 2000-luvun alussa

Toimintamuoto: puutarha

Tuotteet: amppelikukat, kesäkukat, yrtit, tomaatit

Aitoja makuja ja paljon tunnetta

Aamuisin kello viideltä, useimpien vielä nukkuessa, aloittaa ensimmäinen leipuri päivän työt Johannas hembakta -leipomossa. Edellispäivänä viileään kohoamaan laitetut taikinat pitää leipoa, kohottaa, paistaa ja pakata, jotta aamun ensimmäiset asiakkaat saavat vastaleivotun herkkunsa, kun ovet avataan. Vakiovalikoimassa on noin kymmenen eri tuotetta, mutta varsinkin sesonkituotteita leivotaan myös paljon. Kaikki tehdään alusta asti käsityönä ja paikallisista raaka-aineista niin pitkälle kun se on mahdollista. Jauhot tuodaan lähistöllä sijaitsevasta Överängs kvarn nimisestä myllystä ja perinteisellä tavalla kirnuttu voi ja kerma Ålandsmejerietistä. Lisänä käytetään aitoja lähimetsissä ja puutarhoissa kasvaneita marjoja, kotitekoista vaniljakreemiä ja omaan juureen tehtyä hapanleipätaikinaa.

– Leivomme tiistaista lauantaihin, niin ruokaleipää kuin makeaa kahvileipääkin. Tärkeintä meille on vaalia perinteitä ja käyttää laadukkaita raaka-aineita ja leipoa ilman kiirettä. Maukas leipä ja maistuvat leivonnaiset tarvitsevat aikaa, niiden kanssa ei parane hötkyillä, leipomossa työskentelevä Fanny kertoo.

Leipomo työllistää kolme vakituista työntekijää ja kiireisimpään kesäaikaan heidän apunaan on yksi kesätyöntekijä. Työn touhussa huomaa hyvin, miten saumattomasti työskentely sujuu, kun jättimäinen taikina kaadetaan isolle leivontapöydälle, jonka ympärillä kaikki kolme, Fanny, Fredrik ja Ulla seisovat ”asemissa”. Kaikki aloittavat heti tottuneesti leipomaan Hemvete-nimistä leipää, joka on perinteinen ahvenanmaalainen ruokaleipä, jossa käytetään vehnä-, graham- ja ruisjauhoja. Yksi pyörittää leivälle muodon, toinen asettaa pellille ja kolmas pistelee niihin reikiä. Tekemisen meininki ja sujuva yhteistyö välittyy myös taustalla seisovalle haastattelijalle. Nämä leivät tehdään todellakin tunteella.

Vastaleivotun tuoksu

Monelle vastaleivotun tuoksu vie monesti muistoissa mummolaan. Juuri tätä leipomossa on haettu, halutaan olla kotileipomo, jossa leipomukset ovat kuin kotona leivottuja. Vanhoilla resepteillä ja muutamilla uusilla tuttavuuksilla leipomon ovella käy päivittäin monia kanta-asiakkaita. Tuotteita myydään suoraan leipomosta ja myös muutamasta päivittäistavarakaupasta Ahvenanmaalla. Osuuskaupassamme heidän tuotteitaan on myynnissä keskiviikosta perjantaihin Maarianhaminan keskustassa sijaitsevassa Varuboden Cityssä. Artesaanileivät ja pullat pakataan rustiikkisiin paperipusseihin, joita koristaa yrityksen logo ja tuoteseloste. Leivät ja pullat ajetaan toimituspäivinä kauppoihin, joista asiakkaat voivat ostaa ne muiden ostostensa lomassa.

– Suosituin tuotteemme on selkeästi Hemvete -leipä. Sitä myydään vuosittain suuria määriä. Päivittäin teemme Hemvete-taikinan, johon tulee 25 kiloa jauhoja. Siihen tarvitaan oikeanlainen jauhoseos ja paistaminen kiviuunissa takaa oikean maun ja rapean kuoren. Ruispalat, levain-leipä ja focaccia ovat myös löytäneet tiensä asiakkaiden ostoskoreihin. Makeista suosikkeja ovat vanilja-, kaneli- ja kardemummapullat, Fredrik luettelee leipomon ostetuimpia tuotteita.

 

Perinteitä ja uusia tuotetuttavuuksia – kaiken kruuna tunnelmallinen kahvihetki leipomokahvilassa

Leipomolle on sydämenasia tehdä maukasta leipää Johannan reseptejä vaalien. Perinteikästä leivontatraditiota pidetään yllä ja leipominen tehdään käsin. Leipomolla on iso määrä kanta-asiakkaita ja leipomon yhteydessä sijaitseva tunnelmallinen kahvila on monen kokoontumispaikka lauantaisin. Kahvilan sisutuksessakin komeilee vanhaa ja uutta, luoden kotoisan tunnelman. Täällä voi höyryävän kahvikupposen äärellä nauttia vaniljapullasta ja samalla katsoa, kun leipurit ahertavat kahvilatilan takana sijaitsevassa leipomossa ison taikinan parissa. Sujuvassa työporukassa syntyy myös monia uusia ideoita, joita kokeillaan ja joista osa aikanaan päätyy myyntitiskiin asti.

 

 

Johannas hembakta

Sijainti: Godby, Ahvenanmaa

Omistaja: Tony Asumaa

Perustettu: 2011

Toimintamuoto: leipomo

Tuotteet: ruokaleipä ja makeat kahvileivät

Eläimet ja ympäristö lähellä sydäntä

Eläimet ja tilan pitäminen ovat sydämen asia niin Annille kuin Henrikille. Toiminnan avainsanoja ovat pitkäjänteisyys ja kestävyys. Tilalla viljellään myös eläimille rehua ja kesällä karja on laitumella. Ja mitkä kesäoltavat niillä onkaan! Meren rannassa ne viettävät leppoisia päiviä juoden merivettä ja syöden heinää ja villejä yrttejä. Luonnon moninaisuuden ja maiseman eteen eläimet tekevät myös hyvää. Ne pitävät noin 55 hehtaarin niittyalueen puhtaana vesakoista ja matalasta kasvillisuudesta.

– Meille eläimet ja niiden hyvinvointi on aina ollut keskiössä ja siksi haluamme tarjota omillemme niin hyvän elämän kuin mahdollista, Ann sanoo.

Tilan naudat kasvatetaan lihan takia ja noin 15–18 kuukauden ikäisenä ne viedään teuraaksi. Annille ja Henrikille on ensiarvoisen tärkeää tarjota eläimilleen hyvät elinolot, mutta myös se miten ne viedään teuraaksi, on tilalla järjestetty eläintä ajatellen. Naudat ovat saanet elää hyvän elämän vapaana laiduntaen, nauttien raikkaasta ulkoilmasta, merivedestä ja tuoreesta heinästä. Kun on aika viedä nauta teuraaksi Henrik ja Ann avaavat portin ja ne saavat omassa tahdissa kävellä teurasautoon. Henrik on aina mukana ja antaa lähteville rauhallisen rapsutuksen ja auttaa ne autoon. Matka teurastamollekin on lyhin mahdollinen, vain hieman yli 30 kilometriä, eivätkä eläimet ehdi stressaantua siinä ajassa.

– Olemme tehneet paljon sen eteen, että eläimillämme on hyvä elämä ja haluamme myös, että tilastamme kiinnostuneilla ihmisillä olisi tilaisuus tulla tutustumaan työhömme. Osallistumme joka syksy Skördefesten-nimiseen sadonkorjuujuhlaan, jolloin syyskuisena viikonloppuna tilallamme on paljon erinäistä ohjelmaa ja vierailijoita käy paljon. Mutta myös muutoin haluamme pitää ovemme avoinna ja meille saa mieluusti sopia vierailusta, Ann kertoo.

 

Historiallinen pihapiiri täynnä elämää

Bolstaholmin tilan juuret juontavat aina 1400-luvulle ja tilan nykyinen päärakennus, jossa Ann ja Henrik asuvat perheineen, on 1850-luvulta. Täällä historia ja nykypäivä kohtaavat ja luovat oivat puitteet karjankasvattamiselle. Vieraillessamme haastattelun ja kuvauksen merkeissä tilalla kesäkuisena päivänä ilmassa leijui laventelin tuoksu ja puutarha henki edelleen vanhan ajan tunnelmaa. Päärakennuksen vieressä on lihanleikkaamo, jossa työskentelee Tommy, joka on tilan ainoa palkattu työntekijä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus lihanleikkaamisesta ja on viihtynyt Bolstaholmin palveluksessa jo lähes 12 vuotta. Teurastuksen jälkeen lihat tuodaan takaisin tilalle, jossa ne laitetaan riippumaan ja leikataan. Asiakkaat voivat ostaa lihaa suoraan tilalta tai nettikaupasta. Tilan lukuisia tuotteita, kuten hampurilaispihvejä, medwurstia, mausteseoksia ja marinadeja voi ostaa esimerkiksi S-market Godbystä ja Maarianhaminassa sijaitsevassa Varuboden Cityssä on myynnissä heidän mausteseoksiaan.

– Varuboden-Oslan kanssa olemme tehneet yhteistyötä aina vuodesta 2017 kun osuuskauppa avasi uuden yksikkönsä Varuboden Cityn, Maarianhaminan keskustaan. Tämän myötä osaa tuotteitamme otettiin myös Godbyn yksikköön myyntiin. Meidän työmme kannalta on erittäin tärkeää, että tuotteitamme löytyy myös lähikauppojen valikoimista, jolloin asiakkaamme voivat ostaa tuotteitamme myös päivittäisten kauppareissujensa lomassa, Ann painottaa asiakaspalvelun tärkeyttä heidän toiminnassaan.

Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsee myös navetta, jonka alkuperäisosa on aina 1700-luvulta. Tiilisessä navettarakennuksessa on omat osastonsa sonneille, vasikoille ja naudoille. Poikimiseen on omat karsinansa, jossa nauta ja vasikka saavat rauhassa tutustua toisiinsa ennen kuin ne muutaman päivän kuluttua päästetään muiden nautojen ja vasikoiden mukaan. Puolen vuoden ikäisenä, kun vasikat ovat tulleet sukukypsiksi ne erotetaan emästään. Hiehot ja sonnit asustelevat navetan eri osastoilla. Tällä ne saavat kasvaa, kunnes ovat noin 1–1,5-vuotiaita. Navetassa eläimet saavat liikkua omilla osastoillaan vapaasti ja säilörehua ja murskattua viljaa on koko ajan ruokintapöydällä saatavilla. Tavallisesti eläimet pääsevät laitumelle toukokuun koittaessa ja tällöin tilalla on yleensä myös avoimet ovet. Onhan se iloinen näky, kun iso lauma eläimiä kirmaa iloisesti pitkän talven jälkeen vihreille kevätlaitumille. Laidunmaat sijaitsevat muutaman kilometrin päässä pihapiiristä.

Bolstaholmin tilalla perinteiden vaaliminen, eläinten hyvinvointi ja paikallisuus ovat keskeisessä asemassa koko toiminnan kannalta. Annin ja Henrikin elämäntyö on näiden eläinten parissa, ja heidän työnsä lähtökohtana ovat aina eläimet ja ympäristö ja niistä ei tingitä. Tällä on niin eläimillä kuin ihmisillä mitä parhaimmat puitteet elää ja olla.

 

 

Bolstaholms gård

Sijainti: Geta, Ahvenanmaa

Omistaja: Ann ja Henrik Sundberg

Perustettu: 1400-luvulla

Toimintamuoto: lihakarja

Tuotteet: lihatuotteet

Perinteitä vaalien

Alkuaikoina hilloja ja hyytelöitä keitettiin isoissa kattiloissa kartanon keittiön puuhellalla miedolla lämmöllä. Kattilaan päätyivät tarkoin valikoidut marjat ja oikea annos sokeria. Mitään säilöntäaineita ei käytetty tuolloin, eikä käytetä nykyäänkään Hommanäsin herkuissa. Magnus Andersson on luotsannut Hommanäs Gård Oy:n toimintaa aina vuodesta 2006. Toiminta on laajentunut vuosien varrella siinä määrin, että vuonna 2013 kartanon pihapiiriin rakennettiin hillojen ja muiden herkkujen valmistukselle ja pakkaamiselle omat erilliset tilat. Kartanon puolella toimii nykyään uusi yrittäjä, joka harjoittaa majoitus- ja juhlapalveluita sekä kesäaikaan myös kahvilatoimintaa. Kaikki myynnissä olevat herkut valmistetaan ja lahjapakkaukset pakataan Porvoossa.  Varsinkin jouluksi kysyntä lahjapakkauksista kasvaa valtavasti, kun lahjaksi niin läheisille kuin yritysmuistamisinakin halutaan antaa Hommanäsin maistuvia herkkuja.

– Tämä on perheyritys, mutta toiminta on alkuajoista kuitenkin laajentunut sen verran, että olemme avuksemme palkanneet kolme työntekijää. Kaksi työskentelee tuotannon puolella, mutta arvostamme sitä, että kaikki pystyvät tarpeen vaatiessa avustamaan lähes kaikissa yrityksen askareissa. Myös vaimoni on mukana tässä toiminnassa, joka yrittäjyyden lisäksi on myös eräänlainen elämäntyö, Magnus sanoo.

Työmme kantava idea on se, että teemme sitä mitä osaamme parhaiten eli keitämme hilloja ja hyytelöitä. Marjoissa luotamme kotimaisiin makuihin ja suosimme paikallisia toimittajia siinä määrin kuin mahdollista. Ihan alusta asti valmistettiin myös hillojen ja hyytelöiden rinnalla juomia, joista varsinkin sesonkituotteet, kuten sima ja glögi nopeasti saavuttivat vankan suosion. Kaikkien tuotteiden kohdalla luotetaan edelleen siihen mistä kaikki alkoi, nimittäin makuun. Maku tulee marjoista ja siksi marjapitoisuus on korkea kaikissa Hommanäsin artesaanituotteissa.

– Olemme kuitenkin suhteellisen pieni toimija, emmekä voi kilpailla isojen tuottajien kanssa määrissä. Mutta me voimme kilpailla maussa ja laadussa. Tähän olemme toimintamme ajan luottaneet ja iloksemme se on kantanut meidät jo näin pitkälle, Magnus toteaa.

Etiketistä sen tunnistaa

Hommanäsin tuotteet tunnistaa helposti niiden etiketeissä komeilevasta kartanon kuvasta. Hommanäsin juomat, hillot ja hyytelöt erottuvat tämän avulla helposti kaupan hyllyllä. Monessa Varuboden-Oslan kaupassa Hommanäsin tuotteilla on oma hyllytilansa, mistä asiakas helposti löytää kaikki kaupan valikoimissa olevat Hommanäsin käsintehdyt maukkaat tuotteet.

– Muistan, että jossain vaiheessa pähkäilimme juuri kyseistä etikettiä ja sen mahdollista uusimista. Lopputulemana oli kuitenkin se, että emme halunneet kajota perinteikkääseen logolla varustettuun etikettiin vain uudistamisen takia. Asiakaskuntammehan tunnisti herkkumme juuri kyseisestä varsin yksinkertaisesta etiketistä, joka samalla myös kuvasti yrityksemme historiaa. Keskiössä on itse purkin sisältö, eli hillo tai hyytelö. Miksi sitä peittämään isolla etiketillä, sanoo Magnus.

 

Lähes 20 vuoden yhteistyö

– Meidän tuotteitamme oli Varuboden-Oslassa myynnissä jo ennen fuusiota silloisessa Oslassa itäisellä Uudellamaalla. Tuolloin meillä oli tuotteillemme omia hyllyjä isoimmissa marketeissa. Varuboden-Oslan myötä myymälöiden määrä kasvoi ja nykyään osa Hommanäsin herkuista on saatavilla koko S-ryhmästä. Kilpailu on kovaa näin pienyrittäjän näkökulmasta, kun isoja toimijoita riittää markkinoilla. Tämän vuoksi olen todella iloinen, että verkkokauppamyynnin lisäksi asiakkaat voivat ostaa meidän tuotteitamme monesta lähikaupasta. Tulee myös todella hyvä olo, kun näkee omat tuotteensa kaupan hyllyllä. Se on merkki siitä, että työmme näkyy ja sitä osataan arvostaa.

– Yhteistyö isompien toimijoiden sekä asiakkaiden palaute innostaa ja osaltaan myös mahdollistaa sen, että pystymme jatkuvasti tekemään tuotekehittelyä ja tarjota uusia makuelämyksiä tuotteidemme myötä. Tämän kesän uutuutena lanseerasimme mansikkahillon ja sen rinnalla suosituimpia herkkujamme ovat vadelmahillo, herukkahyytelöt, sima ja glögi, Magnus listaa tuotevalikoimaansa.

 

 

 

Hommanäs

Sijainti: Porvoo

Omistaja: Magnus Andersson

Perustettu: 1990-luvun alussa

Toimintamuoto: hillojen, hyytelöiden ja mehujen valmistus

Tuotteet: hillot, hyytelöt, juomat, kastikkeet

Ahvenanmaa – omenanviljelijöiden paratiisi

Ahvenanmaalla kasvuolosuhteet omenanviljelylle ovat suotuisat, ja jopa 70 prosenttia kaikista Suomessa myytävistä kotimaisista omenoista tulee Ahvenanmaalta. Aurinkoiset kesät ja saariston viileä kevät ja pitkä, leuto syksy kypsyttävät omenat maukkaiksi ja aromikkaiksi.

– Suomessa ei myöskään saa jälkikäsitellä omenoita ja puhtaus onkin meidän kilpailuvalttimme. Täällä omenat kasvavat puhtaassa saaristoilmassa, hedelmäpuut kastellaan raikkaalla järvivedellä ja käytetään ympäristöystävällisiä ja luonnollisia torjuntametodeja, Annika kertoo.

Kaikki ahvenanmaalaiset omenatarhat noudattavat IP-periaatetta, kuten myös Karl-Ersin tila. Tämä tarkoittaa sitä, että viljely sijoittuu luomuviljelyn ja perinteisen viljelyn välimaastoon. Tässä viljelymuodossa ympäristö otetaan vahvasti huomioon. Lannoitus, kastelu ja kasvitautien torjunta perustuu todelliselle tarpeelle ja uusia lajikkeita valitessa kiinnitetään huomiota siihen, että ne ovat vastustuskykyisiä kasvitauteja ja tuholaisia vastaan.

Omenapuita silmänkantamattomiin

Karl-Ersin tilalla viljellään noin 50 hehtaarin pinta-alalla omenoita, päärynöitä ja mansikoita. Omenat ovat kuitenkin pääroolissa ja omenapuita on huikeat 120 000. Päärynäpuita tilalla on 14 000 ja mansikoita viljellään 3 hehtaarin alueella. Keväisin kukkivien omenapuiden rivistöt kaunistavat maisemaa ja ahkerien mehiläisten surina täyttää ilman.

Juhannuksen tienoilla tilalla poimitaan sadon ensimmäisiä mansikoita. Elokuussa vuorostaan kypsyvät ensimmäiset omenat ja päärynät ja sadonkorjuu tilalla alkaa toden teolla. Syksy on omenanviljelijälle kiireistä aikaa. Satoa noin sadastatuhannesta hedelmäpuusta korjataan talteen, ja hedelmät pestään ja varastoidaan.  Kaikki hedelmät poimitaan käsin olkapäällä kannettavaan laukkuun. Tila työllistää kymmenen henkilöä vuoden ympäri ja hedelmäsadon poimimiseen tarvitaan myös lisää apukäsiä. Tällöin tilalla työskentelee lähemmäs 40 henkilöä sadonkorjuutöissä. Satoa saadaan aina lokakuun lopulle asti.

– Parhaimpina vuosina omenasatomme on yli miljoona kiloa omenoita. Satoon vaikuttavat monet seikat, eikä se aina ole meidän käsissämme minkälaisen sadon saamme. Olemme pitkälti sään ja kasvuolosuhteiden armoilla, Annika sanoo.

 

Jokaisella vuodenajalla omat askareet

Hedelmänviljely ei pelkästään keskity kesään ja syksyyn, vaan jokaisella vuodenajalla on omat askareensa. Karl Ersin tilalla on täysi tohina aina syksystä kevääseen. Talvella omenapuut leikataan, keväällä istutetaan uutta ja syksyllä omenat poimitaan ja varastoidaan. Omenat varastoidaan hapettomissa varastoissa. Varastoista riittää hedelmiä myyntiin suunnilleen maaliskuuhun asti. Tilan tuoremehupuristamolla valmistetaan tuorepuristettua omenamehua suurin laatikkopakkauksiin. Tilalla työskentely onkin eräänlainen elämäntapa kaikkine eri askareineen.

– Hedelmien viljely on kulkenut meidän molempien mukana aina lapsuudesta saakka ja opit on saatu vanhemmiltamme ja isovanhemmiltamme. Tämä on meille enemmän kuin ammatti, se on elämäntapa, joka on aina ollut osa meidän sukujamme. Tässä työssä opimme aina jotain uutta ja oman haasteensa asettaa osaltaan myös sää, kertoo Annika

 

Paikallista ja luonnollisesti tuotettua

Lähes 70 prosenttia kotimaisista Suomessa myytävistä omenoista on peräisin Ahvenanmaalta. Suuri osa sadosta päätyy myyntiin lähikauppoihin, mutta myös mantereelle toimitetaan paljon hedelmiä myyntiin. Karl Ersin tilalla viljellään monia eri omenalajikkeita ja niitä myydään kaikissa kolmessa Varuboden-Oslan Ahvenanmaalla sijaitsevassa kaupassa. Lähes kaikissa osuuskauppamme ruokakaupoissa on myynnissä Karl Ersin maukasta omenamehua, joka tuotetaan kaikista eri omenalajikkeista mitä tilalla kasvaa, ja maku voi siksi vähän vaihdella sesongin mukaan. Yhteistyötä osuuskaupan kanssa on tehty jo kymmenen vuoden ajan. Mehu on täysin vapaa kaikista lisäaineista ja on puhdas ja luonnollinen. Nyt markkinoille on uutuutena tuotu 2. desilitran omenamehupakkaus, joka on ainoa kotimainen tässä koossa oleva pakkaus. Tuotteesta toivotaan varsinkin lapsiperheiden suosikkia. Pilli on tässä tuotteessa korvattu kätevällä kierrekorkilla. Terveellinen janojuoma, joka helposti kulkee mukana.

Paikallisuus on Annikalle ja Kristianille koko toiminnan peruspilari. Heistä on arvokasta saada viljellä samoja maita kuin esi-isänsä aikoinaan ja nähdä oman työnsä tulokset. Heistä paikallisuus tarkoittaa myös sitä, että he ovat paikallinen työllistäjä ja pystyvät tarjoamaan työpaikkoja lähiseudun asukkaille.

 

 

Karl-Ers frukt

Sijainti: Tjudö, Ahvenanmaa

Omistajat: Annika ja Kristian Karlsson

Perustettu: 1653

Toimintamuoto: hedelmätarha

Tuotteet: omenat, päärynät ja mansikat

Isoäidin grahamleivästä se alkoi

Sören on ammatiltaan sähköasentaja ja myllärin työt hän aloitti 1990-luvun alussa oikeastaan sattumalta. Hänen isoäitinsä oli kova leipomaan ja valitteli kun kaupoista ei enää löytynyt vanhaan kunnon tapaan kivimyllyllä jauhettuja jauhoja. Ahvenanmaalta ei sellaista myllyä enää löytynyt, mutta Sörenin naapurilla sattui oleman vanha kivimylly. Tuumasta toimeen. Sören, joka aina on ollut kiinnostunut kaikenlaisista koneista ja vempaimista, kunnosti ja korjasi kivimyllyn ja alkoi kokeilla minkälaisia jauhoja sillä pystyi jauhamaan.

– Minä jauhoin ja äitini leipoi ja antoi palautetta ja tämän tuotekehittelyn lopputuloksena meillä oli lopulta käsissämme täydellinen grahamjauho. Sana kiri nopeasti äitini ystävien keskuudessa, ja aloimme jauhaa yhä enemmän myös myyntiin. Sattuma ja tarve perinteiselle grahamjauholle sysäsi tämän toimintamme liikkeelle, ja tämän parissa on vierähtänyt jo lähemmäs kolmekymmentä vuotta, Sören sanoo.

Toiminta on pienimuotoista, mutta tunnettua. Markkinointiin ei kuitenkaan koko myllyn toiminnassa olon aikana ole tarvinnut panostaa. Tuotteet ovat puhuneet puolestaan, ja Sören perheineen on aina ollut valmis kokeilemaan uusia tuotteita asiakkaiden pyynnöstä. Grahamjauhojen rinnalle on vuosien saatossa tullut muutakin, ja tällä hetkellä jauhoja on lähemmäs kymmenen ja tuotteita yhteensä lähemmäs kolmekymmentä.

Perinteistä käsityötä

Överängs kvarn on erikoistunut käsityönä tuotettuihin jauhoihin, joita myydään paikallisesti. Myllyssä jauhaa edelleen alusta asti mukana ollut kivimylly, joka on saanut avukseen kolme valssimyllyä. Toiminta on koko ajan perustunut asiakkaiden kysyntään ja perusajatuksena onkin ollut jauhaa korkealaatuisia jauhoja perinteisellä tavalla. Suurin osa käytetystä viljasta on luomua. Vilja ostetaan naapurin Mats Häggblomilta, joka itse viljelee paljon, mutta myös välittää muiden ahvenanmaalaisten viljelijöiden viljaa. Grahamjauhot ja kaurahiutaleet olivat pitkään myllyn päätuotteita, mutta viime vuosina ovat muinaisviljat kuten speltti-, emmer- ja yksijyvävehnä nousseet suosioon ja mylly on ottanut nekin mukaan valikoimaansa.

Perinteisenä käsityönä jauhettaessa työ on hitaampaa ja määrät pienempiä kuin isoissa jättimyllyissä, mutta toiminnan ajatuksena ei koskaan olekaan ollut kilpailla isojen toimijoiden kanssa hinnoissa tai määrissä.

– Tärkeämpää meille on ollut vastata asiakkaiden toiveisiin ja olla valmiita kokeilemaan uusia tuotteita. Haluamme panostaa käsityönä tehtyihin laadukkaisiin tuotteisiin, jotka myydään tässä lähellä, Sören kertoo paikallisuuden merkityksestä.

Käsityöstä voidaan tässä yhteydessä todella puhua, koska kaikki myllyn työt hoituvat perheen voimin, eikä ulkopuolisia ole tarvinnut palkata avuksi. Kun viljat on myllyssä jauhettu, ne pussitetaan käsin ja jokaisen pussin kylkeen liimataan lopuksi tuotetarra. Tämän jälkeen tuotteet pakataan autoon ja kuljetetaan kauppoihin. Myös monet ahvenanmaalaiset leipomot ostavat jauhoja Överängs kvarnilta ja ajoittain, varsinkin nyt korona-aikana, tuotteita on myös postitettu yksittäisille kuluttajille mantereella. Varastot pyritään pitämään pieninä ja tuotteita tehdään suurimmaksi osaksi suoraan kysynnän perusteella.

– Kaupoista soitetaan meille, kun jokin tuotteemme on päässyt loppumaan ja silloin myllyyn vaihdetaan pyydetty viljalaji ja pistetään hommat käyntiin, Sören kertoo kauppojen kanssa hyvin sujuvasta yhteistyöstä.

 

Asiakkaiden palaute ja paikallinen yhteistyö kannustaa eteenpäin

Överängs kvarn on tehnyt yhteistyötä Varuboden-Oslan kanssa aina 2000-luvun alusta, kun osuuskauppa aloitti toiminnan Ahvenanmaalla. Myllyn tuotteita löytyykin jatkuvasti osuuskaupan kauppojen hyllyiltä.

– Meillä ei ole täällä tilapuotia ja toimintamme elinehto on, että tuotteitamme löytää lähikauppojen hyllyiltä. Asiakkaat tietävät mistä voivat ostaa tuotteitamme tai esittää toiveitaan uutuuksista. Tämä on meidän yrityksemme kannalta erittäin hyvä asia, koska se sysää tuotekehittelyämme luonnollisella tavalla koko ajan eteenpäin, Sören kiittää.

Mylly jauhaa monia eri viljalajeja, vehnää, ruista, spelttiä, emmeriä ja yksijyvävehnää, ja näistä moni on päätynyt myllyyn juuri asiakkaiden toiveiden perusteella. Suurta suosiota nauttivat muut tuotteet ovat rapsi- ja pellavaöljy. Rapsiöljy palkittiin myös kultamitalilla Artesaaniruoka SM-kilpailussa muutama vuosi sitten.

Myllyn toiminta jatkuu Filipin käsissä ja katse vahvasti tulevaisuudessa. Täällä perinteinen käsityö on arvossaan ja toisaalta uskallus tarttua uuteen luovat toimivan yhtälön. Lähellä tuotettua on luvassa Överängs kvarnilta vastaisuudessakin.

 

Överängs kvarn

Sijainti: Saltvik, Ahvenanmaa

Omistaja: Filip, Sören ja Marica Karlsson

Perustettu: 1992

Toimintamuoto: mylly

Tuotteet: jauhot, rapsiöljy, pellavaöljy ja pasta

Ahvenanmaalaista Mattaksen tilaa luotsaavat Jennifer Sundman ja Lars-Johan Mattsson. Tila on kulkenut Jenniferin suvussa pitkään ja on yksi Finby-kylän alkuperäisiä maatiloja. Tilalla on noin viisi lypsävää lehmää ja niiden maidosta valmistetaan omassa vuonna 2015 valmistuneessa meijerissä muun muassa jogurttia, maistuvia juustoja ja varsinkin kesäaikaan jäätelöä. Vanhan ajan tunnelma vallitsee pihapiirissä ja perinteet ovat koko toiminnan johtavana ajatuksena.

Eläimet keskiössä

Kahdeksan sukupolvea oli ehtinyt pyörittänyt tilaa Jenniferin ja Lars-Johanin ottaessa ohjakset noin viitisen vuotta sitten. Lypsylehmiä ei tilalla ollut ollut moniin vuosiin, vaan pääpaino oli erilaisissa viljelyksissä. Jenniferille oli kuitenkin selvää alusta asti, että tilalle tulee lypsykarjaa ja että maidosta valmistetaan tilalla itse tuotteita myyntiin. Tilalla viettävät makoisia ”lehmän”päiviään viisi lypsylehmää, Annie, Dora, Disa, Dagny och Solgnista. Lehmät lypsetään kahdesti päivässä, kello 6 ja kello 18. Vuodessa ne tuottavat yhteensä noin 30 000 litraa maitoa. Toukokuusta aina lokakuuhun asti lehmät laiduntavat ulkona.

– Haluamme tarjota lehmillemme niin hyvän elämän kuin mahdollista ja siksi esimerkiksi navetasta on ovet auki laitumelle ja lehmät saavat vapaasti päättää, missä aikaansa viettävät. Minua ovat aina kiehtoneefet lypsylehmät ja se laaja tuotteiden kirjo, joita maidosta voidaan valmistaa. Olen kuitenkin halunnut omalla tilallani pysyttäytyä muutamassa lehmässä ison robottinavetan sijaan. Hoidamme tilallamme koko tuotantoketjun itse; viljelemme muiden viljelyskasvien ohella lehmillemme rehun, lypsämme, jalostamme itse maidon erilaisiksi meijerituotteiksi, jotka sitten myymme tilapuodissamme tai lähikauppojemme hyllyille. Toimitamme myös kaikki tuotteemme itse kauppoihin, Jennifer kertoo tilan töistä.

Maatila, lehmät ja maito ovat saaneet sertifikaatin ekologisuudestaan ja lehmät tekevät hyvää työtä biologisen moninaisuuden ja kauniin kulttuurimaiseman eteen. Ympäristöasiat ja eläinten hyvinvointi ovat hyvin lähellä Jenniferin ja Lars-Johanin sydäntä ja ohjaavat heidän tilansa toimintaa. Tilan sähkö tuotetaan esimerkiksi omien aurinkopaneelien ja ahvenanmaalaisen tuulivoiman avulla.

 Melukylän tunnelmaa

Vanha pihapiiri monine rakennuksineen, pellolla laiduntavat lehmät, kolme pientä tyttöä, jotka juoksevat kilpaa paljain jaloin lämpimänä kesäpäivänä. Kuvaelma on kuin Melukylän kirjoista, mutta myös sama tunnelma välittyy Mattaksen tilameijerillä. Maatilan työ on enemmänkin elämäntapa ja sen myötä myös perheen kolme tytärtä saavat osallistua tilan puuhiin yhdessä vanhempien kanssa. Täällä opitaan arvostamaan eläimiä ja nähdään läheltä, ruoan matka pellolta pöytään.

Mitään noviiseja eivät Jennifer ja Lars-Johan olleet ottaessaan tilan hoitaakseen. Molemmat ovat kasvaneet maatilalla ja ottaneet nuoresta iästä lähtien osaa erilaisiin maatilan töihin. Oli jokseenkin selvää, että myös tulevaisuudessa maatilan työt olisivat jossain määrin osa heidän elämäänsä, mutta itsestään selvää ei ollut, että siitä muodostuisi molemmille kokopäiväinen työ. Sekä Jennifer että Lars-Johan ovat molemmat koulutukseltaan agronomeja ja ajatus olikin, että maatilan töiden ohella ainakin toinen heistä kävisi jossain muuallakin töissä. Toisin kuitenkin kävi. Tila työllistää heidän lisäkseen yhden kokopäiväisen työntekijän ja sesonkina lisäksi kahdesta kolmeen kesätyöntekijää.

Lypsykarja ja meijeritoiminta eivät yksinään tuo elantoa pöytään, vaan sen rinnalla tilalla viljellään erilaisia viljakasveja lähes 90 hehtaarin peltoalalla. Tuotteita myydään tilalla olevasta tilapuodista. Ahvenanmaalla sijaitsevissa S-marketeissa on myös laaja valikoima Mattaksen tilameijerin tuotteita, joista suosituimpia ovat jogurtti ja grillijuusto. Kaikki tilan tuotteet tehdään alusta loppuun käsin eivätkä ne sisällä säilöntäaineita. Tuotanto on pienimuotoista suhteessa isompiin toimijoihin, mutta tämän tilan valttikortti on käsityönä valmistetut tuotteet, joissa on aito maku. Paikallisuus on hyvin tärkeää ja siksi tuotteissa, oman maidon lisäksi, suositaan ahvenanmaalaisia raaka-aineita siinä määrin, kun niitä on saatavilla.

­– Kahta samanlaista erää juustoja tai jäätelöitä emme kerta kaikkiaan pysty valmistamaan. Jokainen erä on omanlaisensa. Koko toimintamme perustana ovat lypsylehmämme ja siksi olemme nimenneet kaikki tuotteemme lehmiemme mukaan, Jennifer nostaa esiin.

Kesäpäivien hiipuessa syksyyn ja lopulta talveen hiljentyvät peltotyöt, mutta meijeritoiminta jatkuu täydellä toiminnalla läpi vuoden. Tilapuodin asiakasvirtakin vähenee kesän määristä ja siksi on myös yhä tärkeämpää, että omia tuotteita saadaan lähikauppoihin myyntiin, josta ne löytävät asiakkaiden ostoskoreihin. Varuboden-Oslan kanssa Mattaksen tilameijeri on tehnyt yhteistyötä vuodesta 2016.

Mattaksen tilameijerin tienviitoittajana on jatkuva kehittäminen, mutta samalla vanhaa kunnioittaen. Tilan historiaa kunnioittaen ja samalla uusia ideoita mietintämyssyissään pyörittävät Jennifer ja Lars-Johan tyttärineen ovat luoneet itselleen tavan elää ja yrittää heille arvokkaissa maisemissa.

 

Mattas gårdsmejeri

Sijainti: Finby, Ahvenanmaa

Omistaja: Jennifer Sundman ja Lars-Johan Mattsson

Perustettu: 2015

Toimintamuoto: meijeritoiminta, meijerituotteiden valmistus, maatalous

Tuotteet: meijerituotteet ja viljatuotteet

Makuja, jotka vievät muistoissa mummolan kesiin

Ahvenanmaalla toimiva Amalian limonaditehdas luottaa lähiseudun raaka-aineisiin ja puhtaisiin makuihin. Tehtaassa valmistuu käsityönä runsaat 40 erilaista tuotetta. Tony Asumaa pisti toiminnan alulle vuonna 2013, kun hän mietti mitä tekisi Lemlandissa omistamansa tilan vanhalla navetta- ja varastorakennuksella. Vuotta myöhemmin yksi maan harvoista alkuperäisistä limonaditehtaista, Amalian limonaditehdas, aloitti toimintansa.

– Vanhassa rakennuksessa Lemlandin tilallamme näin potentiaalia limonaditehtaalle, olinhan vuosisadan alussa ollut mukana perustamassa Stallhagenin panimoa vanhaan sipulivarastoon. Visiosta toteutukseen meni noin vuosi, ja vuonna 2014 tehtaalta valmistui ensimmäiset Amalian limonadipullot. Tehtaan yhteyteen avasimme myös myymälän, koska halusin että ihmiset voivat ostaa tuotteita kätevästi suoraan meiltä, toisaalta halusin rakentaa Lemlandiin vierailukohteen paikallisille ja turisteille, Tony Asumaa kertoo.

Aitoja makuja marjoista ja hedelmistä

Amalian Limonaditehdas on Ahvenanmaan ainoa ja yksi maan harvoista alkuperäisistä limonaditehtaista, joka valmistaa perinteisenä käsityönä limonadia kotimaisista ja ahvenanmaalaisista marjoista ja hedelmistä. Tuoksu ja maku tulee metsissä ja puutarhoissa kypsyneistä marjoista ja hedelmistä. Tuotteisiin ei lisätä mitään keinotekoisia lisäaineita, jotka vaikuttaisivat väriin tai makuun.

– Teemme limonadimme käsityönä alusta loppuun. Limonadien valmistus alkaa marjojen ja hedelmien puristamisella. Omenat tulevat omalta saarelta ja marjat pääasiassa mantereelta. Mehupitoisuus on 20 prosenttia ja siihen lisätään vettä ja sokeria. Tämän jälkeen limonadi pullotetaan vanhanaikaisiin lasipulloihin. Tuotannossamme on tänään noin 40 erilaista tuotetta ja limonadien lisäksi valmistamme myös glögiä, hiilihapotettua vettä, siideriä ja muita juomia. Tehtaastamme valmistuu vuodessa noin 250 000 pulloa. Tuotantomme on käynnissä vuoden ympäri mutta on kuitenkin hyvin sesonkipainotteista. Kesällä, vilkkaimpana sesonkina työllistämme 2–4 henkilöä ja lopun ajan vuodesta meillä työskentelee 1–2 henkilöä. Teemme jatkuvasti kehitystyötä ja kehitämme uusia makuja. Tärkeintä meille on kuitenkin se, että maut ovat aitoja. Asiakkaat ovatkin kiitelleet, että maut vievät mummolan kesiin. Tämä on juuri se paras palaute mitä voimme tuotteistamme saada ja silloin tiedämme, että olemme onnistuneet, Tony kiteyttää perimmäistä tuoteideaansa.

Paikallista haetaan kauempaakin

Limonaditehdas sai myös alkunsa osaksi tarpeesta löytää kaupasta limonadia, jossa maistuisi aito marja ja joka samalla olisi lähellä tuotettua. Ensimmäisiä limonadimakuja olivat mustaherukka, mansikka, mustikka ja karpalo. Tällä hetkellä tuotannossa on noin 12 makua. Limonadeista on suosikinpaikkaa pitänyt jo pidemmän aikaa raparperi-seljankukka.

– Paikallisuus on koko toimintamme peruspilari. Ajatuksenamme on jalostaa paikallisia ja kotimaisia raaka-aineita ja valmistaa niistä tuotteita paikallisesti täällä Lemlandissa. Haluamme myös olla paikallinen työllistäjä ja olemmekin pystyneet luomaan uusia työpaikkoja kuntaan. Tuotteistamme pääosa, noin 70 prosenttia, myydään täällä Ahvenanmaalla. Tuotteitamme löytyy kaikista kolmesta Varuboden-Oslan Ahvenanmaalla sijaitsevasta kaupasta. Kesäisin lukuisat turistit kyselevät mistä meidän tuotteitamme voi ostaa mantereella. Teemme koko ajan kovasti töitä sen eteen, että saisimme tuotteitamme yhä useampien kauppojen hyllyille myös mantereella. Isojen ketjujen tilausjärjestelmiin pääseminen ei aina kuitenkaan ole helppoa ja vaatii paljon työtä ja tuotteiden markkinointia. Paikallisuus ja aidot maut ovat iloksemme nostaneet suosiotaan ja yhä useampi arvostaa käsityönä tehtyjä tuotteita, Tony sanoo.

 

Makeilla ideoilla eteenpäin

Tonylla riittää ideoita ja on jo limonaditehtaan olemassaolon aikana ehtinyt ostaa pienen Mercedes-konvehtitehtaan ja siirtää sen toiminnan pihapiiriinsä. Suklaatuotteidenkin valmistuksessa suositaan kermaa ja voita paikallisilta maatiloilta.

– Pitää olla luova ja kekseliäs ja uskaltaa kokeilla uusia asioita. Limonadien myynnin rinnalle on hyvä kehittää muutakin, koska alalla kilpailu on kovaa, kun monien isojen kauppojen juomahyllyt voivat olla monien kymmenien metrien pituisia. Me olemme päätyneet tuottamaan makeita tuotteitta, jotka tekevät asiakkaiden arjesta himpun verran maukkaampaa, Tony huikkaa lopettaessaan haastattelua.

 

 

Amalian Limonaditehdas

Sijainti: Lemland, Ahvenanmaa

Omistaja: Tony Asumaa

Perustettu: 2014

Toimintamuoto: limonadin valmistus

Tuotteet: limonadi, hiilihapotettu vesi, lonkero, siideri