Rannikkoseudun osuuskauppana Varuboden-Oslan alueella luonto on vaihtelevaa ja vahvasti läsnä koko toiminnassa. Varuboden-Osla on sitoutunut parantamaan liiketoimintansa ympäristövaikutuksia ja tukemaan ekologisesti vastuullista toimintaa ja näihin asioihin kiinnitetäänkin erityistä huomiota niin korjaus- kuin uudisrakentamisessa. – Tällä hetkellä kuuden toimipaikan katolta löytyy aurinkopaneelit ja ABC Kuninkaantieltä maavaraiset aurinkopaneelit, ja lisää on suunnitteilla, sanoo kehitysjohtaja Jukka Pöyhönen. – Remonttien yhteydessä vaihdamme myös kylmäkalusteet hiilidioksidilla toimiviin kalusteisiin, jotka säästävät energiaa parhaimmillaan peräti 40 prosenttia, Pöyhönen jatkaa. Uusien toimipaikkojen suunnittelun alkumetreiltä asti pyritään ottamaan ympäristöä kuormittavat tekijät huomioon, jolloin on myös helpompaa tehdä suunnitelmia ja varauksia itse rakenteisiin esimerkiksi aurinkopaneeleja varten.
S-mobiili-sovelluksessa asiakasomistajille on tarjolla kiinnostavaa tietoa omista kulutustottumuksistaan ja niiden vaikutuksista luontoon. Sovelluksesta voi esimerkiksi tarkistaa oman ruokakorinsa hiilijalanjäljen, kotimaisuustason sekä paljonko hedelmiä ja vihanneksia ostoskoriinsa poimii. Hiilijalanjälkilaskuri erittelee eri tuoteryhmien ilmastovaikutuksia kuukausi- ja vuositasolla sen perusteella mitä elintarvikkeita asiakas on kauppareissullaan ostanut. Kotimaisuuslaskurin avulla asiakas voi jopa yksittäisten ostamiensa tuotteiden osalta nähdä tiedon kotimaisuudesta. Ruokatuotteiden osalta voi seurata raaka-aineiden ja valmistuksen kotimaisuutta. S-mobiilin avulla asiakas voi myös ihan konkreettisesti vähentää ympäristön kuormitusta ottamalla kuitittoman palvelun käyttöön. – Tämän vuoden alusta lähes 7 000 asiakastamme ovat ottaneet toiminnon käyttöönsä, eikä turhia kuitteja enää tulostu kassalla, kun asiakas saa kuittinsa kätevästi sähköisessä muodossa S-mobiiliin, asiakkuuskehittäjä Maria Hiltunen kertoo.
Toimialueemme kaikissa myymälöissä on jo useamman vuoden ajan myyty Hävi-laatikoita ja -pusseja sekä Leipis-pusseja. Hävi-laatikoissa ja Hävi-pusseissa myydään hedelmiä ja vihanneksia, joiden ulkonäkö on jo hieman nahistunut, mutta jotka edelleen ovat syötävän hyviä. Leipis-pusseissa taas myydään kyseisen päivän parasta ennen päivämäärällä varustettua leipää edulliseen hintaan. – Ruokahävikin vähentäminen on ollut Varuboden-Oslassa tavoite, jonka eteen on tehty paljon työtä mm. tilaus- ja toimitusprosessien osalta jo pitkään. Tuoretuotteiden hävikin merkittävä vähentäminen on ollut meillä tärkeä saavutus työssämme ympäristön ja vastuullisuuden hyväksi, toteaa toimialajohtaja Bengt Vinberg.
– Myymälöissämme on myös myynnissä paljon lähituottajien tuotteita. Lähiruokatoimittajia meillä on reilusti yli sata ja varsinkin satokauden aikaan tuotevalikoima vihanneksissa ja juureksissa on suuri. Suosimalla lähellä olevia tuottajia pystymme vähentämään kuljetuksesta syntyviä päästöjä, mutta ehkä kuitenkin tärkeimpänä tukemaan paikallisia tuottajia ja tarjoamaan asiakkaillemme lähiseudulla tuotettuja antimia, Vinberg sanoo.
Asiakkaille on tarjolla myös monia luontoa säästäviä vaihtoehtoja muovikassien rinnalla. Hedelmä- ja vihannesosastoilla on tarjolla biohajoavia hevi-pusseja, kestohevipusseja ja paperipusseja ja ostokset voidaan muovikassin sijasta laittaa kesto- tai kangaskassiin. Pienet muovipussit kassalinjastojen päädyissä poistettiin jo muutama vuosi sitten. Osuuskauppamme noutopisteissä kiinnitetään huomiota pakkausmateriaaleihin, turhaa muoviin pakkaamista pyritään välttämään ja tuotteet pakataan pahvilaatikoihin. – Arkipäiväisiä toimiamme tarkastelemalla pyrimme jatkuvasti parantamaan myös koko liiketoimintamme ympäristövaikutuksia, Vinberg tiivistää.
Lauantaina 28.8. Varuboden-Oslan toimipaikoissa, aina Loviisaan itäisimmästä kolkasta Hangon läntisimpään niemenkärkeen sekä Ahvenanmaalla, liput liehuvat kauniin luontomme kunniaksi, samalla muistuttaen miten paljon voimme yhdessä tehdä edesauttaaksemme luonnon ja sen moninaisuuden säilymistä. Varuboden-Osla on sitoutunut noudattamaan koko S-ryhmän yhteisiä ilmastotavoitteita, ja pyrkimyksenä on olla hiilinegatiivinen vuoteen 2025 mennessä.
