28.9.2021
”Maanviljelys on elämäntapa”
Hultan tilan isäntä Matti Kipinoinen on pikkupojasta asti ollut mukana maatilan töissä ja saanut nähdä kättensä jäljen kasvavan isoilla peltoalueilla ihan kotitalon nurkalla. Kevään multaisilla pelloilla alkaa alkukesän auringon myötä vihertävät perunanvarret kohota kohti lämpöä. Varhaisperunat nostetaan jo juhannusviikolla ja tästä eteenpäin perunannostokoneet käyvät lähes taukoamatta. Kauden viimeiset perunat nostetaan yleensä lokakuun lopussa. Perunanviljely vaatii paljon työtä ja on hyvin riippuvainen säästä ja muista ulkoisista tekijöistä. Vasta kauden kuluessa tietää miltä sato näyttää. Hultan tilan päätuote oli pitkään kananmunat, joita myytiin suoraan kauppoihin. Perunaa tilalla alettiin viljellä 1970-luvun alussa.
– Muistan kuinka pikkupoikana sain olla isäni matkassa toimittamassa munia ja perunoita kauppoihin. Muistan vielä elävästi appelsiinien huumaavan tuoksun, kun avasimme kylmiöiden ovet. Yhteistyö marketpäälliköiden kanssa oli sujuvaa jo silloin ja monen kanssa sain vielä itse tehdä töitä ottaessani ohjat tilalla vuonna 1997, Matti kertoo.
Maanviljelys on jokapäiväistä työtä, eivätkä työt lopu siihen, kun viimeinen peruna on nostettu maasta. Talviaikaan perunoiden pakkaaminen ja tilauksien valmisteleminen sekä tuotteiden kuljetus kauppoihin pitää Hultan tilan isännän ja työntekijät kiireisinä. Työmäärä on näin isolla tilalla varsin suurta ja tila työllistääkin kolme työntekijää vuoden ympäri. Tämän lisäksi perheen kolme poikaa auttelevat tilalla minkä opiskeluiltaan ehtivät.
Hultan tilan perunat kasvavat multavassa maassa, joka on täynnä ravinteita. Lannoitteita käytetään maltillisesti.
Kolmessa polvessa
Hultan tilan juuret juontavat aina 1950-luvulle asti, jolloin Matin isoisä sodan jälkeen löysi itselleen tilan, kun oma kotitila jäi Karjalaan. Jo tällöin tilalla viljeltiin perunaa omaan tarpeeseen. Matin isän ottaessa tilan hoitoonsa perunaa viljeltiin myös myyntiin, vaikkakin munantuotanto oli pääosassa. Matti oppi jo tuolloin pienenä poikana isäänsä auttaessaan paljon perunanviljelystä ja tilan pidosta, mutta opittavaa riittää edelleen. Alati kehittyvät työkoneet ja pakkaustekniikka sekä uusien perunalajikkeiden tulo markkinoille takaavat sen, ettei uuden oppimiselle näy loppua.
– Minusta on aina ollut tärkeää vaalia tätä tilaa, joka on kulkenut suvussamme. Samalla tavalla kuin minä aikoinani sain oppia isäni mukana ja seurata tilan elämää haluan myös kasvattaa kolme poikaamme. Hekin ovat kasvaneet tämän tilan töiden lomassa tarkkaillen kevään hallaa, kesällä perunan kukinnan vaiheita ja syksyllä maasta nousevaa satoa.
Vuosikymmenien saatossa on tilan toiminta muotoutunut aina silloisen tilan isännän mukaan. Toimintaa on kehitetty ja Matin aikana on perunanpakkaaminen automatisoitunut ja varastotiloja laajennettu. Kuitenkin aina edellisen isännän täydellä tuella ja uskolla, että toiminnan on myös kehityttävä, jos aikoo pärjätä. Perheen kolme poikaa ovat mukana auttamassa erinäisissä tilan töissä ja kaksi vanhinta heistä opiskeleekin alaa.
Vanhan mukulan uusi nousu
Peruna on kuulunut suomalaisten ruokapöytiin jo pitkään. Aika ajoin uudet ruokatrendit, kuten aikoinaan pastan ja riisin yleistyminen ruokakulttuurisamme, ovat hetkellisesti horjuttaneet perunan suosiota. Perinteisen kotiruoan arvonnousun myötä nyt löytyy taas enemmän perunaa suomalaisten ostoskoreista. Hultan tilalla viljellään kymmenisen eri perunalajiketta, niin varhaisperunaa kuin talviperunaakin. Suosituimpia lajikkeita ovat Annabelle ja vanhemmista lajikkeista Nicola ja Timo. Suurin osa tilan perunoista myydään kauppoihin, aivan pienet niin sanotut kakkosluokan perunat myydään elintarviketeollisuudelle. Osuuskauppamme kanssa Hultan tila on tehnyt yhteistyötä jo pitkään, aina 1970-luvulta asti. Tilan perunoita voi ostaa Siuntion, Karjaan, Pohjan, Hangon, Veikkolan, Tenholan ja Tammisaaren yksiköistämme sekä Kirkkonummen Prismasta.
Peruna on varsin vaativa säilytykseltään, se kun ei oikein siedä valoa ja optimaalinen säilytyslämpötila on noin 4–astetta. Kaupoissa nämä vaatimukset voivat olla hankalia täyttää. Siksi perunoita toimitetaan kahdesti, joskus kolmestikin viikossa kauppoihin. Tätä ennen perunan matka Hultan tilan pelloilta on ollut monivaiheinen. Pihapiirissä komeilee kolme isoa varastotilaa, joissa on viileää ja ennen kaikkea pimeää. Talvivarastointia varten perunat pitää ensin kuivattaa. Varastoissa perunat säilytetään isoissa puulaatikoissa. Yhteen puulaatikkoon mahtuu jopa 700 kiloa perunaa. Tietokoneohjattu ilmanvaihto mittaa varastotilojen olosuhteet ja säätelee sisään otettavan ilman määrää. Kun perunat ovat kuivatettu lämpötilaa lasketaan. Varastosta perunat pakataan aina tilausten mukaan ja kaupoissa niitä myydään muun muassa yhden tai kahden kilon pusseissa tai irtomyyntinä. Yhtenä työvaiheena on perunoiden harjaaminen tai peseminen, jonka jälkeen perunat kulkevat hihnalla pussitukseen. Kauppojen tilaukset järjestellään kuormaksi ja kuljetetaan tilan kuorma-autoilla perille kauppoihin.
– Olen halunnut jatkaa samalla ajatuksella yhteistyötä kauppojen kanssa kuin isäni aikoinaan. Lähialueen kaupat mahdollistavat osaltaan meidän elinkeinomme ja näin ollen me vuorostamme voimme tarjota työtä alueellemme. Lähiruokaa parhaimmillaan on se, että kun nostamme varhaisperunaa täällä tilallamme ovat ne jo kahden tunnin kuluttua tästä asiakkaiden ostettavissa lähikaupassa, Matti summaa lähiruoan merkitystä.
Hultan tila
Sijainti: Tenhola
Omistaja: Matti Kipinoinen
Perustettu: 1950-luvulla
Toimintamuoto: perunanviljely
Tuotteet: perunat
