Vuorotyön haasteet
Osuuskauppamme yksiköissä tehdään pääsääntöisesti vuorotyötä, joka käsittää aamu-, päivä- ja iltavuoroja. Työterveyslaitoksen mukaan vuorotyötä tekevän elämä on usein epäsäännöllistä, mikä vuorostaan asettaa paljon haasteita omasta itsestä ja ihmissuhteista huolehtimiselle. Vuorotyö on myös vaativaa terveydelle. Yleisesti ottaen ilta- ja yöaikaan tehtävä työ onkin elimistölle kuormittavampaa ja terveydelle haitallisempaa. Normaalista poikkeava vuorokausirytmi vaikuttaa paitsi fyysiseen terveyteen, myös psyykkiseen jaksamiseen ja sosiaalisen hyvinvointiin. Näiden kaikkien aiheuttama kuormitus on kuitenkin hallittavissa esimerkiksi työvuorojen suunnittelulla. Työaikajärjestelyt ovatkin tasapainoilua työntekijöiden kapasiteetin ja toisaalta yksiköiden palvelun ja tarpeiden välillä.
Unen ja levon vaikutusta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ei pidä aliarvioida. Unen tarve on yksilöllistä, mutta jokainen sitä tarvitsee. Vireys vaikuttaa ihmisen kykyyn vastaanottaa, käsitellä ja soveltaa tietoa. Lisäksi väsyneenä kynnys ottaa riskejä pienenee ja mieliala usein heikkenee, mikä voi näkyä ärtyisyytenä tai motivaation heikentymisenä. Väsymyksen lisääntyessä on tyypillistä, että henkisestä suoriutumisesta tulee vaihtelevaa: suoriutumisen taso saattaa yhtäkkisesti heikentyä ja palata sitten taas hetkellisesti lähelle normaalia tasoaan.
Osuuskauppamme on lähes kymmenen vuoden ajan suunnitellut yksiköiden työvuoroja keskitetysti. Asiantuntijoiden suunnitellessa työt, henkilöresurssit pystytään kohdistamaan paremmin ja vuorot sijoittelemaan niin, että ne tukevat työntekijöiden jaksamista, palautumista ja terveyttä.
– Siirryimme osuuskaupassamme yhteissuunnitteluun lähes kymmenen vuotta sitten. Aloitimme marketpuolella ja nyt suunnittelemme kaikkien yksiköidemme työvuorot keskitetysti. Meillä neljä resurssivastaavaa työskentelee työvuorosuunnittelun parissa. He ovat oman alansa asiantuntijoita, joilla on näkemystä kokonaisuuden rakentamisesta työvuoroergonomia huomioiden ja syvällistä tietämystä niin työaikalainsäädännöstä kuin työehtosopimuksista. He pyörittävät palettia, jossa huomioivat niin yksiköiden henkilöstötarpeet kuin henkilöstön yksilölliset toiveet, henkilöstöjohtaja Paula Pajunen sanoo.
Työvuoroergonomialla tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan sitä, että vuorot suunnitellaan ja sijoitellaan siten, että ne tukevat työntekijän jaksamista, palautumista ja terveyttä niin työssä kuin vapaa-ajallakin – työkyky huomioidaan työpäivien pituuksissa ja työntekijällä on aikaa riittävään lepoon vuorojen välillä.
Pehmeät arvot
Työvorosuunnittelussamme toteutetaan myös yrityksen itse määrittelemiä nk. pehmeitä arvoja, joilla tarkoitetaan työehtosopimuksen tai lain määräämiä parempia sääntöjä työvuorojen säännöllisyyteen, sopivaan työmäärään yhdessä työvuorossa ja työpäivien sekä työ- ja vapaajaksojen pituuksiin. Pehmeillä arvoilla pyritään parantamaan työssä jaksamista ja lisäämään työssä viihtymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkkeinä, että työntekijälle suunnitellaan kolmen viikon työjaksolle vähintään kaksi kahden päivän vapaata ja että yli seitsemän päivän työputkia ei myöskään suunnitella, jotta työntekijöillä olisi mahdollista palautua työstä.
– Suunnittelijamme pyrkivät työvuorosuunnittelussa huomioimaan pehmeät arvot aina kuin mahdollista. Palautumisen ja työhyvinvoinnin takia halutaan suunnittelussa myös välttää yksittäisiä vapaita tai työvuoroja, tai että iltavuoroa seuraa heti aamuvuoro, jonka jälkeen työntekijä taas palaa iltavuoroon, Pajunen jatkaa.
Työntekijän kannattaa myös itse kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen pitämällä taukoja työvuoron aikana ja muistamalla palautuminen vapaa-ajalla. Palautuminen on tärkeä myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Palautumiseen vaikuttavat ravitseva ruoka, liikunta, riittävä unenmäärä sekä mielekäs tekeminen.
