1.8.2022
Lapsuuden muistoista kehkeytyi aikuisiällä oma yritys
Simon isällä oli mehiläisiä nuoruudessaan ja Simo sai usein kuulla isän tarinoita mehiläisistä. Mehiläistilojen tuoksut jäivät pikku-Simolle vahvasti muistiin. Elettiin vuotta 1983 ja Simo teki töitä pelikoneiden parissa, mutta mehiläiset ja hunajan tuotanto oli alkanut kiehtoa häntä siinä määrin, että hän aloitti pienimuotoisen mehiläistarhauksen omalla kotipihallaan. HunajaSimo Oy sai alkunsa vuonna 1987, kun mukaan tuli propoliksen eli mehiläiskittivahan tuotanto. Mehiläistarhauksen päätuote on tietenkin hunaja, mutta mehiläiset tekevät myös erittäin tärkeää työtä pölyttäessään pesien ympäristöjen kasveja kuten marjoja ja hedelmäpuita. Mehiläistarhaus on luonnonläheinen ja siksi luonnon moninaisuuden kannalta erittäin tärkeä ja hyödyllinen toimintamuoto.
– Minulla on useita pesiä kirkkonummelaisella Anttilan marjatilalla, jossa viljellään mansikkaa, vadelmaa ja viinimarjoja. Kun marjakukinnot pölytetään kunnolla, saadaan suurempia ja tasaisempia marjoja sekä isompia satoja. Öiset sateet ja aurinkoiset kesäpäivät ovat mehiläisten mieleen ja tällöin niitä surisee paljon ilmassa. Mansikan kukissa on ultravioletti valo, joka ilmoittaa, että kukka on uusi. Tämän mehiläiset näkevät ja lentävät pölyttämään sen, Simo kertoo.
Pesiä on monia ja niitä käydään tarkistamassa säännöllisin väliajoin. Yhdessä paikassa ei kuitenkaan mielellään pitäisi olla yli kymmenen pesää vierekkäin. Simolla on kaikki tiedot pesistään pesäkortistossa sähköisessä muodossa, mikä helpottaa työtä. Pesät tyhjennetään hunajasta kerran tai kaksi kesässä. Yleensä kehiä on pesäosaston koosta riippuen 9–10 vierekkäin. Osastoja taas lisätään kesällä ja vähennetään syksyllä, aina mehiläis- ja hunajamäärän mukaan, joten mehiläispesät ovat vaihtelevan kokoisia torneja. Kehiin mehiläiset tuottavat hunajaa ja yhdestä kehästä saa parhaimmillaan parikin kiloa hunajaa. Hyvinä kesinä yhdestä pesästä saa keskimäärin 40 kiloa hunajaa.
Täysi tohina päällä
Pesässä kuhisee, kun siellä tehdään töitä. Parhaimmillaan pesässä saattaa hääriä jopa 60 000 yksilöä, talvella määrä on 10 000. Mehiläisyhteiskunnan asukkaita ovat kuningatar, joka on mehiläispesän ainoa lisääntymiskykyinen naaras ja voi elää jopa seitsemän vuotta, kuhnurit, ahkerat työläiset ja uudet tulokkaat, jotka kuningatar munii. Kuningatar munii munan kennoon. Toukka kuoriutuu munasta noin kolmen viikon kuluttua. Sitä ruokitaan yli tuhat kertaa vuorokaudessa.
– Kuningatar munii kennoihin. Osa kennoista taas on varattu hunajalle. Hunajan väri vaihtelee kasvien tuottaman meden sävyn mukaan. Mehiläiset keräävät kukista mettä, muuntavat sen hunajaksi ja varastoivat hunajaa talven varalle. Vadelma ja horsma ovat suurimmat mesikasvit. Lentäessään kukasta kukkaan, ne samalla kuljettavat siitepölyä ja pölyttävät kukkia. Keskimäärin yksi pesä tuottaa 40 kiloa hunajaa vuodessa, Simo sanoo.
Mehiläispesässä alimmissa kerroksissa asustavat emo ja toukat sekä uusimmat työläiset. Ylimmissä kerroksissa vuorostaan työläiset ahertavat ja varastoivat hunajaa talven varalle.
Maistuvaa hunajaa myynnissä yli kymmenessä osuuskauppamme yksikössä
Hunaja-Simo Oy:n hunajaa on voinut ostaa Kirkkonummen Prismasta aina vuosituhannen alusta asti. Yhteistyö osuuskauppamme kanssa on kestänyt yli 20 vuotta ja vuosien aikana myyntipaikat ovat lisääntyneet. Tänään Hunaja Simon hunajaa voi ostaa jo 12 yksiköstämme läntisellä Uudellamaalla. Yhtä kiinnostavaa kuin itse mehiläistarhaus on myös hunajanvalmistus. Se on aivan oma alansa ja tuotteeseen vaikuttavat monet eri seikat. Sadon määrään ja laatuun vaikuttavat säät sekä lähialueen mesikasvit. Erilaisten kukkien medestä valmistuu erilaista hunajaa. Rypsihunaja on vaaleaa ja mietoa, useiden kukkien medestä peräisin oleva hunaja eli monikukkahunaja on aromikasta ja kellanruskeaa ja kanervahunaja ruskeaa ja voimakkaan makuista. Hunaja-Simo Oy:n hunaja on sekoitus monia eri laatuja, jolla taataan tasalaatuinen hunaja.
Simolla on hunajankäsittelytilat kotonaan. Täällä hän poistaa kehistä vahakuoret ja laittaa kehät koneeseen linkoukseen. Näin saadaan hunaja lingottua kennoista pois. Kennoja tarvitsee lingota noin 5–10 minuuttia, mutta esimerkiksi kanervahunajan linkoamisaika on huomattavasti pidempi. Tämän jälkeen hunajaa suodatetaan, jotta kaikki mahdolliset vahapalat saadaan poistettua hunajasta. Sitten hunaja purkitetaan ja laitetaan varastoon, josta se Simon kuljetuksella löytää tiensä markettiemme hyllyille. Talvisaikaan Simo itse toimittaa hunajaa yksikköihimme pari kertaa kuukaudessa ja myös hyllyttää sen. Täyden palvelun hunajantuotantoa siis parhaimmillaan.
Simon vaimo, Sari auttelee myös hunajan linkouksessa ja ajoittain poikakin on mukana kiireapulaisena. Simon työtä voi hyvin kutsua niin harrastukseksi kuin elämäntavaksi, kun hänen tarinaansa mehiläistarhauksesta ja hunajan valmistuksesta kuuntelee.
HunajaSimo Oy
Sijainti: Kirkkonummi
Omistaja: Simo Sorvari
Perustettu: 1987
Toimintamuoto: mehiläistarhaus ja hunajantuotanto
Tuotteet: hunaja
